Turva – Hymy

Näin ensi vuosi muuttaa Kelan etuuksia – työttömien ja opiskelijoiden arki mullistuu eniten

Kuva: Kari Hulkko

Vuoden alku tuo tullessaan muutoksia Kelan maksamiin etuuksiin. Erityisesti työttömyysturva ja opintotuki joutuivat myllerrykseen hallituksen käsissä.

Sen sijaan kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien määrään ei tule ensi vuonna korotusta. Takuueläke kuitenkin suurenee, kun siihen tulee 15,01 euron korotus. Näin täyttä takuueläkettä saavalle ropsahtaa 775,27 euroa kuukaudessa.

Eduskunta hyväksyi tänään niin sanotun aktiivimallin, joka tietää ”raippaa” työttömille. Jotta saa täyden työttömyysetuuden, täytyy 65 maksupäivän ajankohtaan sisältyä vähintään 18 tuntia työskentelyä tai 5 päivää osallistumista työllistymistä edistäviin toimiin.

Jos nämä ehdot eivät täyty, työttömyysetuus pienenee 4,65 prosenttia seuraavaksi 65 maksupäiväksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että työtön menettää noin yhden työttömyyspäivän korvauksen. Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,40 euroa päivässä.

Lisäksi työttömyysturvan omavastuuaika lyhenee viiteen päivään seitsemästä päivästä.

Työn vastaanottaminen helpottuu, kun liikkuvuusavustuksen ehtoja lievennetään. Sitä voi saada myös osa-aikatyöhön, jota tehdään alle 18 tuntia viikossa. Avustusta voidaan maksaa myös koulutuksen ajalta.

Vanhempien tulot eivät vaikuta enää 18–19-vuotiaan opintorahaan.

Opiskelijoille luvassa on joitakin parannuksia. Vanhempien tulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvan, 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahan määrään. He voivat näin saada perusmääräisen opintorahan, joka on 250,28 euroa kuukaudessa.

Opintotukeen tulee vuoden alusta myös muita muutoksia. Vuositulorajoja korotetaan 1 %:lla, ja opintotuen maksupäivä muuttuu kuukauden 1. päiväksi.

Lisäksi eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka mukaan alle 18-vuotiaan lapsen huoltajan opintorahaan lisätään huoltajakorotus, joka on 75 euroa kuukaudessa.

Toimeentulotuen perusosa suurenee ensi vuonna. Yksin asuva saa tukea 491,21 euroa kuukaudessa.

Lääkeostoihin tulee helpotusta, kun yli 1 000 euroa maksavaa lääkettä voi ostaa yhdellä kerralla määrän, jolla lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto ylittyy.

Lääkekatto säilyy ennallaan (605,13 euroa/kalenterivuosi). Jos se ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta 2,50 euron omavastuun.

Sairauspäivärahan sekä kuntoutus- ja erityishoitorahan vähimmäismääriä korotetaan 0,91 euroon päivässä. Uusi vähimmäismäärä on 24,64 euroa.

Perhe-etuuksiin on luvassa joitakin korotuksia. Yksinhuoltajakorotus suurenee 53,30 euroon kuukaudessa, josta maksetaan lapsilisää (48,55 e/kk vuonna 2017). Laki odottaa vielä presidentin vahvistusta.

Täysi elatustuki suurenee ja on 156,39 euroa kuukaudessa. Lisäksi elatustukeen liittyvä maksukyvyttömyysraja nousee. Elatusvelvollisen uusi maksukyvyttömyysraja on 1 103,43 euroa kuukaudessa.

Eläkkeensaajan asumistukeen tulee muutoksia. Asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,8 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä.

Eläkkeellä oleva voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi ensi vuonna ansaita enintään 737,45 euroa kuukaudessa. Ansioraja on sama kuin vuonna 2017.

Perussuomalaisten ex-valtuutetulle syyte vihakirjoituksista

Kuopiolaiselle kaupunginvaltuutetulle on luettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syyttäjä vaatii miehelle sakkorangaistusta.

Syytteen mukaan Markus Antero Jukarainen julkaisi viime vuoden helmi-huhtikuussa Facebook-sivustollaan useita kirjoituksia, joissa uhataan ja halvennetaan Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia. Kirjoituksissa halvennettiin syytteen mukaan myös muslimeja ja somaleita uskonnon tai etnisen alkuperän perusteella.

Jukarainen kommentoi kirjoituksissaan muun muassa Helsingin moskeijahanketta, Kelan ruuhkia ja turvapaikanhakijoiden ikätestejä. Hän on poliisikuulustelussa myöntänyt kirjoittaneensa tekstit.

Syytetty valittiin Kuopion kaupunginvaltuustoon perussuomalaisten listoilta ja hän on edelleen valtuuston jäsen. Hänet kuitenkin erotettiin viime toukokuussa sekä puolueen paikallisyhdistyksestä että valtuustoryhmästä. Erottamisen taustalla olivat miehen kirjoitukset sosiaalisessa mediassa.

Tapauksen poliisitutkinnasta vastasi poliisin valtakunnallinen vihapuhetutkintaryhmä.

Syyttäjän mukaan Jukarainen tulee tuomita vähintään 40 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Juttua käsittelee Pohjois-Savon käräjäoikeus.

Harkimo tyrmää kohuennusteen: ”Täyttä puppua”

Kuva: EHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kokoomuksen kansanedustaja, liikemies Harry Harkimo ei lämpene Iltalehden tilaamalle Accuscore-yrityksen presidentinvaaliennusteelle. Ennusteen mukaan kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen on vaalien viime hetkien suurin nousija. Ennuste povaa vaaleihin myös toista kierrosta.

Harkimo nimittää ennustetta Twitterissä epämääräiseksi ja toteaa sen olevan täyttä puppua. Hän ei perustele väitettään mitenkään.

Demokraatti selvitti mistä Accuscoren ennusteessa on tarkemmin kyse. Juttu on luettavissa täältä.

SAK:n oma aktiivimalli: Karenssit lievemmiksi, rangaistusten sijaan varoituksia

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Palkansaajajärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (vas.) ja varapuheenjohtaja Matti Huutola SAK:n liittojen tapaamisessa Helsingin Messukeskuksessa.

SAK julkaisi hetki sitten keskustelunavauksen työttömien työllistymisturvan kehittämisestä. Aktiivimallille vaihtoehtoisessa SAK:n kannustavassa työllistymismallissa työttömille määrättävät karenssit ovat nykyistä selvästi lievempiä.

Tänään Messukeskuksessa on koolla satoja SAK:n liittopäättäjiä miettimässä vastatoimia pääministeri Juha Sipilän (kesk.) voimaanastuneelle työttömyysturvan aktiivimallille.

Työtön saa joissain tapauksissa ensimmäisellä kerralla vain varoituksen, jonka jälkeen karenssit kiristyvät portaittain. Hän voi myös välttää karenssin korjaamalla virheen tai olemalla esimerkiksi töissä, koulutuksessa tai muissa palveluissa.

–  Malli on lähellä näkemystämme, millaista kohtelua työttömän tulee saada luottamusyhteiskunnassa. Kehitämme erilaisia ehdotuksia tänä vuonna ja teemme myös ehdotuksia ammattiliittojen ja työttömyyskassojen mahdollisuuksista auttaa jäseniään työllistymään, hankepäällikkö Saana Siekkinen totesi tänään SAK:laisten liittopäättäjien kokouksessa Helsingin Messukeskuksessa.

–   Aktiivimalli on kumottava ja karenssit yksinkertaistettava. Nykyiset karenssit ovat kohtuuttomia ja liian monimutkaisia ymmärtää.

Rangaistuksilla pelottelun sijaan SAK:n malli kannustaa työttömiä työnhakuun takaamalla heille laadukkaat palvelut ja antamalla porkkanoita esimerkiksi lyhyen työn vastaanottamiseen.

–  Kaikki työttömät ovat keskenään erilaisia, ja siksi he tarvitsevat yksilöllistä ja henkilökohtaista palvelua. Puhelinsoitto ei riitä, työtön on tavattava kasvotusten heti työttömyyden alussa, sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen huomauttaa.

– Ensimmäisessä tapaamisessa työtön ja asiantuntija kartoittavat esimerkiksi koulutus- ja palvelutarpeet, työkyvyn ja kirjaavat ne lopuksi yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan.

Työttömällä on myös mahdollisuus opiskella kuuden kuukauden ajan ilman rajoituksia, kunhan hän tekee työllistymissuunnitelmassa olevat asiat ja on valmis vastaanottamaan työtä.

–  Työvoimakoulutukseen on ohjattava etenkin heikosti kouluttautuneet työnhakijat. Resursseja on lisättävä paitsi työvoimakoulutukseen myös uraohjauspalveluihin, Väänänen lisää.

SAK:n kannustava työllistymismalli löytyy täältä.

Nyt alkoi loppukiri: kansalaisaloite ”aktiivimallia” vastaan sulkeutuu kuun lopussa

Kuva: Lehtikuva

Hallituksen ”aktiivimallia” vastustava kansalaisaloite on kerännyt jo yli 130 000 allekirjoitusta. Aloitteen vireillepainija Martin-Éric Racine ilmoitti tiistaina sulkevansa kansalaisaloitteen tammikuun 31. päivänä. Perusteena oli se, että allekirjoittajien määrä tuli jo aikoja sitten nopeasti täyteen.

SAK:n liittopäättäjien kokoontumisessa kansalaisia kehotettiin loppukiriin ja allekirjoittamaan aloite.

Lain mukaan kansalaisaloite täytyy luovuttaa eteenpäin puoli vuotta sen jälkeen, kun se on avattu.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vaati maanantaina liittohallintojen tapaamisessa, että eduskunnan täytyy käsitellä ”raippamallin” kumoamisaloite nopeasti ja huolellisesti. Kansalaisaloitteen sulkeminen etuajassa pyrkii samaan: että eduskunta ehtii ottaa sen käsittelyynsä vielä tänä vuonna.

Accuscore avasi kohutun presidentti-ennusteensa salat – näin analyysi syntyi

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Iltalehti julkaisi eilen analytiikkayhtiö Accuscoren ennusteen, jonka luvut poikkeavat huomattavasti monien muiden medioiden julkaisemista gallup-kyselyistä.

Onkin herännyt runsasta keskustelua ja kritiikkiä siitä, mihin Accuscoren ennuste perustuu.

Esimerkiksi Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo kertoi tänään Ylen Ykkösaamussa pitävänsä hyvin ongelmallisena sitä, ettei vähäisimmässäkään määrin avata sitä, mihin ennuste perustuu.

Analytiikkayhtiö Accuscore on tehnyt Iltalehden toimeksiannosta useita ennusteita viime vaaleista. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Accuscoren ennuste oli tarkin, Iltalehti muistuttaa.

– Me teemme ennusteita sekä urheilutapahtumista että muistakin tapahtumista, vaaleista, euroviisuista ja muista vaastaavista. Niissä käytetään samanlaista metodia, on kehitetty laskentamalleja, algoritmejä, joiden pohjalta simuloidaan tapahtumia ja ennustetaan niiden lopputulosta, Accuscoren toimitusjohtaja Tuomas Kanervala kertoo Demokraatille.

Hänen mukaansa ennusteet pohjaavat mielipidemittausdataan, jota on julkaistu muissa medioissa, historialliseen vaalien kannatustietoon, historialliseen virheprosenttiin eri mittauslaitosten tuloksista ja esimerkiksi ennakkoäänestysprosenttiin.

– Vähän eri vaaleista riippuen käytössä on muutamia muitakin muuttujia, mutta tässä ovat varmaan tärkeimmät näiden vaalien osalta, Kanervala lisää.

– Näistä laskemalla lasketaan, emme itse tee mitään kyselyitä. Emme myöskään käytä mitään syväkurkkuja tai muita asiantuntijoita. Puhtaasti perustamme tämän dataan ja data-analyysiin.

Väyrysen kannatus vaikea pala: ”Varmasti kaikkein suurimmalla hajonnalla oleva”

Accuscoren ennusteessa erityisesti ehdokkaiden Sauli Niinistö (alaspäin) ja Paavo Väyrynen (ylöspäin) luvut poikkeavat voimakkaasti tuoreimpien gallupien luvuista. Niinistön ennakoitu ensimmäisen kierroksen tulos on 49,2 prosenttia ja Väyrysen 13,2%.

Esimerkiksi Väyrysen kannatusennustetta selittävät Kanervalan mukaan kaksi asiaa.

– Toinen on se, että Väyrysen kannatusta on äärimmäisen hankala ennustaa. Reilu kuukausi sitten se oli nolla, kun hän ei ollut kampanjassa mukanakaan, muutaman viikon kampanjoiden aikana se on noussut 7–8 prosenttiin. Sitä emme saa helposti ennustettua, jääkö se siihen vai nouseeko. Tässä nyt ennustetaan, että trendi jatkuu samansuuntaisesti kuin kampanjan aikana. Hänen kannatuksensa on varmasti kaikkein suurimmalla hajonnalla oleva kannatus, Kanervala sanoo ja myöntää, että Väyrysen kannatus voi olla huomattavasti nyt ennustettua matalampikin.

– Väyrysen kannatusta on niin hankala ennustaa, se saattaa muuttua viimeisen ennusteen myötä, jonka teemme Ylen gallupin (julkaistaan 25.1.) jälkeen.

– Niinistön osalta ennustimme joulun alla 52%:n kannatusta, gallupit ovat hyvin pitkälti seurailleet sitä ennustetta, Kanervala sanoo ja viittaa siihen, että kannatus on laskenut.

– Jos HS mielipidemittauksessaan ilmoitti Niinistölle 68 %:n kannatuksen ja meillä on 49 %, meillä on huomioitu kaikissa presidentinvaaleissa tapahtunutta ykkössuosikin kannatuksen tippumista.

Niinistön kannatusta on Kanervalan mukaan päätelty Accuscorella myös vertailulla, joka tehdään vertaamalla äänestysprosenttiarviota ja sen ryhmän kokoa, jotka eivät osaa sanoa (eos) kyselyssä, ketä he kannattavat.

– Viime vaalien tapahtumien pohjalta me ennustamme, että Niinistön kannatus seurailee samalla tavalla ei osaa sanoa -ryhmän kokoa ja on ikään kuin käänteisesti korreloiva sille.

– Jos äänestysprosentti nousee 85:een, pidän todennäköisenä, että toista kierrosta ei tule, mutta en usko, että niin korkeisiin äänestysprosentteihin päästään. Laskemme äänestysprosentin olevan 70–72%.

”Jos jotkin ennusteet menevät systemaattisest pieleen, korjaamme mallia.”

Accuscore on toiminut vuodesta 2004 ja keskittynyt lähinnä urheiluanalytiikkaan. Sen päämarkkinat ovat USA:ssa, mutta aivan viime vuosina se on laajentanut toimintaansa myös Eurooppaan.

– Me lähdemme aina siitä oli mikä ennuste kyseessä tahansa, pyrimme mahdollisimman hyvään tarkuuuteen. Jos jotkin ennusteet menevät systemaattisest pieleen, korjaamme mallia. Vuodesta 2004 olemme ennustaneet USA:ssa urheilulajeja, monissa lajeissa ennustetaso on ollut hyvin korkealla tasolla, Kanervala kehuu omaansa.

Verkkouutisissa kokoomuksen entinen suunnittelupäällikkö Jukka Manninen kritisoi Accuscoren ennusteita.

– Eduskuntavaaleissa 2015 yhtiön nettisivuilla julkaistiin avoimesti tiedot siitä, miten ennusteeseen oli päädytty. Kokoomuksen suunnittelupäällikkönä vastasin vastaavan ennusteen laatimisesta puoluejohdolle ja olin monissa kohdin eri mieltä Accuscoren oletusten kanssa, kuten esimerkiksi missä määrin keskustan kannatuksen oletettiin toteutuvan. Lopultahan Accuscore yliarvioi isosti juuri keskustan kannatuksen. Ennuste oli 24 prosenttia, toteutunut 21,1 prosenttia, Manninen selvittää lehdelle.

– Muissa vaaleissa Accuscoren ennusteen takana olevia oletuksia ei ole avattu. Kunnallisvaaleissa sen ennusteessa SDP voitti, keskusta tuli kakkoseksi ja kokoomus kolmanneksi. Vaaleissa toteutunut järjestys oli Kokoomus, SDP ja Keskusta. Tarkkuus oli tuosta kaukana, hän jatkaa.

”Olen tasaiseen tahtiin saanut kuulla kokoomuslaisten kavereiden huutelua.”

Muutoin rauhallisesti puhelimessa kysymyksiin vastaavalla Kanervalalla voi erottaa pientä äänentason kohoamista, kun hän kommentoi Mannisen puheita.

– Kannattaa harrastaa toimittajille tärkeää lähdekritiikkiä. Olen tasaiseen tahtiin saanut kuulla kokoomuslaisten kavereiden huutelua, he nostavat esiin niitä lukuja, jotka näyttävät heille hyviltä, Kanervala sanoo.

Hän sanoo, että HS:n, Ylen jaa Alman Median ennusteeseen verrattuna viime kuntavaalit ennusti tarkimmin Accuscore. Kanervala lisää, että asiassa on tutkittava Accuscoren viimeisintä ennustetta. Samoin viiime eduskuntavaaleissa Accuscoren ennuste oli Kanervalan mukaan tarkin.

– Ennustamisessa ennen tapahtumaa olevat jutut ovat hankalampi ennustaa kuin tapahtuman jälkeen. Toivoisin, että kritisoijat ennen vaaleja julkaisisivat omat ennusteensa, Kanervala sanoo ja viittaa joihinkin puoluetoimijoihin, jotka myös tekevät ennusteita.

– Heillä on oma lehmä ojassa. Esimerkiksi Väyrynen eilen kommentoi, että nämä ovat hyviä lukuja. Jos ne olisivat olleet erilaisia, ei hän olisi kommentoinut, että tämä on hyvä ennuste.

Toimitusjohtaja Kanervala ollut keskustan kampanjapäällikkönä.

Tuomas Kanervala on itse keskustan kaupunginvaltuutettuna Porvoossa, jossa hän oli myös puolueen kuntavaalipäällikkönä viime kuntavaaleissa 2017.

– Kyllä minä olen kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja kaupunginvaltuutettuna vaalityötä tehnyt Vanhasen puolesta, Kanervala kertoo kakistelematta.

Väyrysen vaalityössä Kanervala ei ole millään tavoin.

Kanervalan mukaan poliittinen tausta auttaa häntä ymmärtämään vaaliennustamista.

– Tässä pyritään mahdollisimman suureen objektiivisuuteen. Meillä on omistajissa eri puoluetaustan ihmisiä, jotka ovat omaa tietämystään tuoneet.

Joku olikin vinoillut Kanervalan kertoman mukaan hänelle siitä, että Accuscore ennusti Matti Vanhaselle (kesk.) vain 5 prosentin kannatusta.

– Sanoin, että tärkeintä on tarkkuus, ei Suomen pankkikaan halunnut ennustaa negatiivista talouskasvua 7 vuotta peräkkäin, mutta niin se vain ennusti. Meidän uskottavuus olisi nolla, jos ennustaisimme jonkin yhden puolueen tai henkilön korkeampia lukuja.

Kanervalan taustoja tarkasteltaessa on syytä muistuttaa myös, että esimerkiksi mielipidemittauksia tekevän Taloustutkimuksen taustalla on kokoomuslainen Eero Lehti.

”Ei ole mitään peiteltävää sen suhteen.”

Hivenen hämmentävältä vaikuttaa se, että Accuscoren suomenkielisille sivuilla välimuistiin on tallentunut 21. joulukuuta 2017 Tuomas Kanervalan esittely, jossa lukee ”kokemusta erilaisista vaaleista hänellä on sekä ehdokkaana, että kampanjapäällikkönä vuodesta 1999 lähtien”.

1. tammikuuta välimuistiin päivittyneen version mukaan ”kokemusta todennäköisyyksien laskemisesta hänellä on 14 vuotiaasta lähtien”.

Kanervala toteaa itse kysymykseen siitä, miksi virke on muuttunut, että ainakaan viime kuukausina sivustoa ei ole muutettu. Hän arvioi, että sivustoa olisi päivitetty viimeksi vuosi tai pari sitten.

– Ei ole mitään peiteltävää sen suhteen, näissä toiminnoissa olen ollut mukana ennen firman ostamista ja myös tällä hetkellä. Jos tuota tietoa ei ole, voin sen lisätä, se ei ole mikään ongelma.

Hän kertoo myös, että eilen, kun hänen oli määrä päivittää suomenkielisille sivuille vaaliennustetta, hän huomasi sivujen olevan nurin. Firma päivittää aktiivisemmin kansainvälisiä sivujaan.

Kanervalan mukaan suomenkieliset sivut nostetaan pystyyn ja niille on luvassa syvällisempää tietoa myös IL:ssä julkaistusta gallupista.

– Meillä on Iltalehden kanssa jako, että he julkaisevat ennusteet ja sitten syvällistä tietoa saa meidän sivuilta.

Keskustelua aiheesta