SDP:n ryhmä hyväksyi mietinnön mutta myöntää kansanedustajille harkintansa mukaan poikkeuksia äänestää toisin. Luvat myönnetään ryhmäkokouksessa perjantaina aamulla. Demokraatin tietojen mukaan lakiesitystä vastustaa 6 edustajaa. Kaksi esitykseen kriittisesti suhtautuvaa kansanedustajaa ei ole vielä päättänyt kantaansa.

RKP ei tiistain kokouksessaan saanut kantaansa muodostettua ja jatkaa keskustelua torstaina. Ryhmästä Eva Biaudet on kertonut äänestävänsä lain hylkäämisen puolesta. RKP:lla ei ole käytössään ryhmäkuria.

Vihreä eduskuntaryhmä tiedotti ennakkotietojen mukaisesti vastustavansa käännytyslakia. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on jo etukäteen kertonut äänestävänsä ei.

KÄÄNNYTYSLAKI vaatii perustuslain muuttamista pikamenettelyllä, mikä edellyttää eduskunnassa 5/6-enemmistöä. Kun eduskunnan 200 kansanedustajasta yksi on puhemies, äänestykseen osallistuu kaikkien paikalla ollessa 199 edustajaa. Tuolloin lain läpimeno edellyttäisi 166 edustajan tukea.

Mikäli vasemmistoliiton ja vihreiden kaikki edustajat lakia vastustaisivat, ei-ääniä olisi kaikkien paikalla ollessa 24. Jos päälle lasketaan SDP:n kuusi ja RKP:n yksi mahdollinen lakia vastustava kansanedustaja, laki saisi taakseen 5/6-enemmistön kahden äänen marginaalilla.

Asiaa mutkistaa se, että 5/6-enemmistö lasketaan paikalla olevista kansanedustajista niin, että tyhjää äänestäneitä ei lasketa, joten lain läpimenoa toivovilla on erityisiä paineita varmistaa, että ratkaisevassa äänestyksessä on paikalla riittävästi lakia tukevia edustajia.

Äänestyksen ajankohdalla on iso merkitys edustajien läsnäolon kannalta. Mikäli eduskunta saa käännytysmietinnön ensimmäisen käsittelyn päättymään tiistain puolella, toinen käsittely äänestyksineen voi olla edessä perjantaina. Muussa tapauksessa äänestykset siirtyvät eteenpäin.

Äänestykset siirtyisivät eteenpäin myös siinä tapauksessa mikäli perjantain äänestysten edellä käydään keskustelua, joka venyy lauantain puolelle.