Kotimaa
24.1.2017 01:00 ・ Päivitetty: 23.1.2017 12:07
Näin näkyvät lukukausimaksut jo nyt: Turussa hakijamäärä peräti puolittui
Yliopistojen käytävillä kulkee ensi syksynä aiempaa vähemmän uusia ulkomaisia opiskelijoita. Lukuvuosimaksut kansainvälisiin maisteriohjelmiin ovat odotetusti pienentäneet hakijamääriä suomalaisyliopistoihin.
Kaikilta EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta peritään ensi syksystä lähtien lukuvuosimaksu vieraskielisestä tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Haku kansainvälisiin ohjelmiin on päättynyt valtaosassa yliopistoissa. Monessa paikassa tultiin ropisten alas: esimerkiksi Turussa hakijamäärä puolittui ja Jyväskylässä miinusta tuli yli 40 prosenttia viime vuodesta.
Lukukausimaksu
– Ensi syksystä lähtien kaikki korkeakoulut perivät lukuvuosimaksun niiltä EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka tulevat vieraskieliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Opetusta annetaan lähinnä englanniksi.
– Ohjelmiin voivat hakea myös suomalaiset tai muista EU-maista tulevat. Heille opetus on maksuton.
– Lukuvuosimaksun alaraja on lain mukaan vähintään 1 500 euroa. Korkeakoulut voivat muutoin itse määritellä maksun suuruuden.
– Maksun tarkoitus on edistää korkeakoulujen koulutusvientiä ja laajentaa niiden rahoituspohjaa. Vieraskielisissä ohjelmissa tutkinnon suorittaminen luetaan mukaan koulutusvientiin.
– Korkeakouluissa opiskeli vuonna 2015 noin 20 000 ulkomaalaista opiskelijaa.
– Suomen- tai ruotsinkielisessä koulutuksessa opiskelevilta ei peritä lukuvuosimaksua, olipa opiskelijan kansalaisuus mikä tahansa.
Opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä uskoo, että määrät palaavat tämän vuoden notkahduksen jälkeen kohti aiempia lukemia. Maksujen tarkoituksena on saada varoja koulutuksen kehittämiseen, ei karsia tänne pyrkivien määrää.
– Emme halua houkutella tänne ilmaisella koulutuksella, vaan laadukkaalla koulutuksella. Laatua taas ei saa paremmaksi, ellei saada pelimerkkejä laadun parantamiseen.
Vuorinen huomauttaa, että maksujen vaikutusta voidaan oikeasti arvioida vasta ensi syksynä. Silloin nähdään, miten moni lopulta myös aloittaa opiskelut täällä.
Haku ammattikorkeakoulujen ohjelmiin ja osaan yliopistoista on yhä kesken. Esimerkiksi Aalto-yliopistosta tai Oulun yliopistosta ei haluttu arvioida ennen hakuajan päättymistä keskiviikkona, miten maksujen tulo näkyy vieraskielisten ohjelmien hakijamäärissä.
Lisää aiheesta
Emme halua houkutella tänne ilmaisella koulutuksella.
Maisteriohjelmien lukuvuosimaksut pyörivät valtaosin 10 000 euron tietämissä ja ovat enimmillään 18 000 euroa. Maksut vaihtelevat muun muassa sen mukaan, miten kallista koulutus on. Ammattikorkeakouluissa maksut ovat pienempiä.
Korkeakoulut velvoitettiin samalla tarjoamaan apurahoja maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuville. Stipendimallit vaihtelevat. Helsingin yliopistossa noin 75 prosenttia EU- ja Eta-alueen ulkopuolisista hakijoista haki samalla apurahaa. Tampereen yliopistossa noin 40 prosenttia saa stipendin kautta kokonaan vapautuksen maksusta. Molemmissa on jaossa rahaa myös elinkustannuksiin.
Maksu-uudistuksen jatkona selvityshenkilö pohtii parhaillaan sitä, miten muualta tulleet saataisiin jäämään tänne töihin valmistumisen jälkeen. Joissain maissa otetaan maksetut lukuvuosimaksut huomioon verotuksessa, Vuorinen kertoo esimerkkinä.
Tampereen yliopisto on toistaiseksi ainoana kasvattanut hakijamääriään. Tätä tosin selittää mm. se, että isoimmalta hakijaryhmältä eli suomalaisilta tuli roimasti viimevuotista enemmän hakemuksia ja että koulutusohjelmatarjontaa lisättiin.
– Ohjelmien kirjo on houkutellut hyvin hakijoita, arvioi yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Leena Wilkman.
Erityisesti terveydenhuollon Public and Global Health -koulutusohjelma ja Johtamiskorkeakoulun järjestämä Leadership for Change -koulutusohjelma ovat aiemminkin vetäneet hyvin hakijoita ja niin nytkin.
Wilkman uskoo, että myös panostukset ulkomaalaisten opiskelijoiden viihtyvyyteen ja palveluihin näkyvät. Viime syksynä julkaistussa kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyyttä mittaavassa StudyPortals-vertailussa yliopisto oli suomalaisista paras.
STT–MERJA KÖNÖNEN
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.