Politiikka

Näin Pekka Haavisto tulkitsi presidentin puheita liittoutumista hätätilan hetkellä

Lehtikuva / Mikko Stig
Lehtikuva / Mikko Stig
Lehtikuva / Mikko Stig

Elinkeinoelämän valtuuskunnan presidenttitentissä maanantaina ei ilmaantunut, kuten oli odotettavissa, muita Naton kannattajia kuin RKP:n presidenttiehdokasta Nils Thorvalds.

Turvallisuuspoliittinen keskustelu sai silti mielenkiintoisia sävyjä.

Yksi kiinnostava ja jossain mielessä uusikin asia oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö pohdinta siitä, mitä voisi tapahtua hätätilassa tai kriisitilanteessa.

Hän totesi, että hätätilassa maailman historiassa syntyy liittoumia hakematta mitään jäsenyyksiä.

– Jos tulee suuri hätä – ja tämä on täysin teoreettinen minun mielestäni – mutta jos semmoinen tulee, syntyy liittoutumia ilman mitään jäsenhakemuksiakin. Tärkeätä on, että me harrastamme yhteistoimintaa, hän sanoi vielä uudemman kerran.

Tentin jälkeen Niinistö sanoi medialle puhuneensa historiasta.

– Kyseessä oli toteamus siitä, kuinka historian saatteessa ylipäätään aika helposti on käynyt, Niinistö totesi ja jätti asian tähän.

”Silloin, kun teet rauhan aikana jotakin asioita yhdessä niin kriisin tullen saatat saada apua.”

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto kommentoi Demokraatille tentin tauottua Niinistön edesottamuksia. Haavisto ei kuitenkaan vienyt keskustelua historiaan.

Mitä ajattelette, kun Niinistö niin voimakkaasti nosti esiin liittoutumien syntymisen hädän hetkellä. Miten tulkitset sen?

– Minä ajattelen, että se johtuu, kun puhutaan nimenomaan Ruotsista, Suomesta ja Baltian turvallisuudesta. Kuitenkin baltit ovat Naton jäsenmaita. Jos nyt ajattelee esimerkiksi näin, että ne jotka ovat suunnitelleet Baltian puolustusta hädän hetkellä, joutuvat miettimään, että missä Itämeren alueella on lentokenttiä ja satamia käytössä. Varsinkin Ruotsi on todennäköisesti osa tällaista Baltian puolustussuunnitelmaa tavalla tai toisella. Uskon, että Niinistö viittaa siihen, että maantiedekin ratkaisee joissain tilanteissa, Haavisto pyöritteli.

Haavisto arvelee Niinistön viitanneen tässä yhteydessä Ruotsin ohella myös Suomeen.

– Hän varmaan tarkoitti Suomeakin, mutta emme me nyt niin hirveän kaukana siitä kokonaisuudesta olla, jos vaikka Suomenlahden eteläpuolella tapahtuisi jotain niin totta kai meiltä odotetaan sitä, että hoidamme oman alueen turvallisuuden, Haavisto täsmensi.

Haavisto jatkaa puhetta liittoutumista todeten, että yksi ”liittoutuman tapainen” on ollut Suomen ja Ruotsin syvenevä yhteistyö. EU:ssa taasen pysyvän rakenteellisen yhteistyön kautta syntyy esimerkiksi hybridiasioissa ”liittoutumia”.

– Silloin, kun teet rauhan aikana jotakin asioita yhdessä niin kriisin tullen saatat saada apua tai apua voi tulla niiltä kumppaneilta, joiden kanssa olet rakentanut peliä yhdessä, Haavisto pohtii.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat