Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että kaikki mahdolliset skenaariot käydään nyt läpi, jotta sopivia lisätoimia on tarpeen vaatiessa käytössä. Yksi selvitettävistä vaihtoehdoista on, miten Suomi toimii tilanteessa, jossa rajan yli pyrkii tulemaan ihmisiä suluista huolimatta.

Julkisessa keskustelussa on esiintynyt niin sanottu push back -menettely. Se tarkoittaisi ihmisten palauttamista rajalta takaisin Venäjälle ilman turvapaikkahakemusten käsittelyä tietyissä tilanteissa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) on sitä mieltä, että push back -lainsäädäntö tarvitaan, vaikkei se hänenkään mielestään ole mikään miellyttävä toimi.

Kokonaisuus on oikeudellisesti vaativa. Paitsi EU-lainsäädäntö myös Suomen perustuslaki sitoo virkamiehiä. Rajalla jokainen turvapaikanhakijan tapaus tulisi lain mukaan käsitellä yksilöllisesti, eikä niin sanottuja massaratkaisuja saisi tehdä.

Muun muassa Puola ja Liettua ovat käyttäneet turvapaikanhakijoihin vastaavaa menettelyä Valko-Venäjän hybridioperaation alettua niiden ulkorajoilla vuonna 2021. Puolan toiminta on sittemmin tuomittu ainakin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja Liettuan toiminta EU-tuomioistuimessa.

ORPON mukaan hybridioperaatioihin vastaamiseen ei ole mitään yksittäistä keinoa, vaan siihen vaaditaan hyvin laajaa keinovalikoimaa. Se edellyttää lainsäädännön uudistamista ja erilaisia varautumisia.

Suomen ja Venäjän väliset raja-asemat ovat tällä erää kiinni 14. tammikuuta asti, mutta sulkua jatketaan, jos tarve vaatii.

-  Kun määräaika tammikuun puolivälissä loppuu, meillä täytyy olla tarkka tieto ja kuva siitä, mikä tilanne on Venäjällä ja sen mukaan tehdään sitten päätöksiä.

PÄÄMINISTERI muistuttaa, että tilanne oli rauhallinen, kun raja viimeksi oli kaksi viikkoa suljettu, mutta ilmiö jatkui heti, kun se vähäksi aikaa avattiin.

Kopra on heittänyt ilmoille myös ajatuksen raja-asemien lakkauttamisesta kokonaan. Orpon mielestä se ei ole kovin olennaista nyt.

-  Nythän kaikki raja-asemat on suljettu ja jos toivottavasti tilanne jonain päivänä lähtee paranemaan, katsotaan sen jälkeen, kuinka paljon niitä avataan.

Orpo pitää hyvänä, että niin sanottu rajamenettelylaki etenee sisäministeriössä. Siitä on apua sitten, kun raja jälleen avataan. Nopeutetulla menettelyllä pyritään ulkorajalla siihen, että todennäköisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saavat hakijat eivät päätöstä odottaessaan voisi liikkua muualle Suomeen ja kielteisen päätöksen tullessa heidät voi nopeasti käännyttää lähtömaahan.

-  Sekään ei yksistään ratkaise yhtään mitään vaikka kuinka nopeasti menetellään, jos se toinen maa ei ota vastaan, Orpo sanoo.

Kansainvälisen suojelun tarve arvioidaan suhteessa hakijan kotimaahan. Suomella on ollut haasteita palauttaa kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita joihinkin maihin, muun muassa Irakiin.

Sanna Nikula/STT