Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Näin Suomen Nato-jäsenyys etenee seuraavaksi

AFP / LEHTIKUVA / JOHN THYS

Turkin ja Unkarin parlamenttien ratifioitua Suomen Nato-jäsenyyden pitää kyseisten maiden ratifiointiasiakirjat tallettaa Yhdysvaltain ulkoministeriöön Washingtonissa. Tämän jälkeen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kutsuu Suomen liittymään jäseneksi.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Yhdysvaltain hallitus toimii Naton perustaneen Pohjois-Atlantin sopimuksen tallettajana.

Seuraavana on vuorossa Suomen ulkoministerin allekirjoittaman liittymiskirjan tallettaminen ulkoministeriöön Washingtonissa. Tämä on se hetki, jolloin Suomesta tulee Naton jäsen.

Ulkoministeriöstä ei osattu kertoa STT:lle sitä, miten tai kuka asiakirjan toimittaa Yhdysvaltain ulkoministeriöön eli State Departmentiin. Ainakin teoriassa lienee mahdollista, että allekirjoitettu liittymisasiakirja toimitetaan jo etukäteen valmiiksi Yhdysvaltoihin odottamaan h-hetkeä.

Suomen jäsenyyden toteutumisen näkyviä merkkejä ovat ainakin lipunnostoseremoniat Naton päämajoissa.

EDELLISEN uuden jäsenen, Pohjois-Makedonian, liittyessä Natoon maaliskuussa 2020 nousi maan lippu salkoon Naton päämajassa Brysselissä pääsihteeri Stoltenbergin läsnä ollessa. Samaan aikaa nostettiin liput myös sotilasesikunnassa Belgian Monsissa sekä transformaatioesikunnassa Yhdysvaltain Norfolkissa. Nämä lipunnostot tosin järjestettiin vasta kolme päivää sen jälkeen kun Pohjois-Makedonia oli tallettanut liittymisasiakirjansa Washingtoniin ja tullut jäseneksi.

Suomen ja Ruotsin odotettiin pitkään liittyvän Natoon yhtä aikaa, minkä vuoksi maiden mahdollisista ratifioinneista toistensa jäsenyyksille ei syntynyt minkäänlaista keskustelua. Asia ei tule kuitenkaan eteen myöskään nyt, kun Suomi on liittymässä Natoon ennen Ruotsia. Suomen eduskunnassa hyväksytty hallituksen esitys Nato-jäsenyydestä nimittäin pitää sisällään ajatuksen myös Ruotsin liittymisestä puolustusliittoon.

Lisää aiheesta

Viime kesänä Naton tarkkailijajäseniksi päässeillä Suomella ja Ruotsilla on ollut pääsy osallistumaan Naton kokouksiin ja puheoikeus niissä, mutta ei äänioikeutta. Ainoa poikkeus on ollut Naton ydinasepolitiikkaa suunnitteleva Nuclear Planning Group (NPG).

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE