Politiikka

Näin tiedustelutoimintaa valvottaisiin – tiedusteluvaltuutetulle vahva asema

Hallitus esittää, että siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Tiedustelulainsäädännön uudistuksessa siviili- ja sotilastiedusteluviranomaisille annettaisiin uusia merkittäviä tiedustelutehtäviä ja -toimivaltuuksia.

Eduskunnalle tänään annetun esityksen mukaan tiedustelutoiminnan valvontajärjestelmä muodostuisi sekä parlamentaarisesta valvonnasta että laillisuusvalvonnasta vastaavasta tiedusteluvaltuutetusta. Tavoitteena on järjestää tiedustelutoiminnan valvonta siten, että se täyttää vaatimukset valvonnan tehokkuudesta ja riippumattomuudesta.

Salassa käytettävillä tiedustelumenetelmillä puututaan yksilön perusoikeuksiin, erityisesti yksityiselämän ja luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan. Esityksen mukaan luottamusta tiedustelutoiminnan asianmukaisuuteen ja yksilön oikeusturvan toteutumiseen turvattaisiin tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnan tehokkaalla järjestämisellä ja valvontaelinten vahvalla asemalla ja toimivaltuuksilla.

Eduskuntaan uusi valiokunta.

Tiedustelutoiminnan parlamentaarista valvontaa harjoittaisi uusi eduskunnan erikoisvaliokunta, tiedusteluvalvontavaliokunta. Valiokunnan perustaminen edellyttää eduskunnan työjärjestyksen muuttamista, ja siitä on laadittu erillinen eduskunnan puhemiesneuvoston ehdotus.

Uudessa tiedustelutoiminnan valvontalaissa säädettäisiin tiedusteluvalvontavaliokunnan oikeudesta tietojen ja selvitysten saamiseen. Valiokunnalla olisi laaja tiedonsaantioikeus sekä oikeus saada tiedusteluvaltuutetulta ja muilta viranomaisilta sekä muilta julkista tehtävää hoitavilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta.

Tiedusteluvaltuutetun nimittäisi valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä ja olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Valtuutetun tehtävänä olisi valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa. Tiedusteluvaltuutetulla olisi vahva asema ja tehokkaat toimivaltuudet laillisuusvalvonnassa.

Tiedusteluvaltuutetun nimittäisi valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Uuden valtuutetun tehtävät ja toimivaltuudet eivät rajoittaisi ylimpien laillisuusvalvojien, oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen, tai muiden erityisvaltuutettujen valvontatoimivaltaa.

Tiedusteluvaltuutetulla olisi laaja tiedonsaantioikeus sekä oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista hallintotehtävää hoitavilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta. Valtuutettu voisi myös tehdä tarkastuksia viranomaisten ja muiden julkista hallintotehtävää hoitavien toimitiloissa.

Tiedusteluvaltuutettu voisi määrätä tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän katsoo viranomaisen menetelleen lainvastaisesti tiedustelutoiminnassa. Tuomioistuimen lupaan perustuvan tiedustelumenetelmän käytön keskeyttämiseksi tai lopettamiseksi valtuutettu voisi antaa väliaikaisen määräyksen, joka olisi saatettava viivytyksettä luvan myöntäneen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuimen olisi ratkaistava asia kiireellisesti.

Valtuutettu voisi myös määrätä lainvastaisesti hankitut tiedot viipymättä hävitettäviksi. Jos tiedusteluvaltuutettu katsoo, että valvottava on toiminut lainvastaisesti, hän voisi ilmoittaa asian toimivaltaiselle esitutkintaviranomaiselle.

Valtuutettu myös seuraisi ja arvioisi toimialansa lainsäädännön toimivuutta ja tekisi tarpeelliseksi katsomiaan kehittämisehdotuksia. Tiedusteluvaltuutettu antaisi vuosittain kertomuksen toiminnastaan eduskunnalle, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvostolle. Valtuutettu voisi antaa myös erillisen kertomuksen tärkeäksi katsomastaan asiasta. Hänen tulisi viedä merkittävät valvontahavaintonsa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan käsiteltäväksi.

Tiedusteluvaltuutetulle voisi kannella.

Tiedusteluvaltuutetulle voitaisiin esityksen mukaan tehdä kanteluja tiedustelutoiminnan laillisuuskysymyksistä. Tiedustelutoiminnan kohteena ollut tai henkilö, joka epäilee, että häneen on kohdistettu tiedustelua, voisi myös pyytää tiedusteluvaltuutettua tutkimaan häneen kohdistuneen toiminnan lainmukaisuuden.

Tällaisen pyynnön tekeminen koskisi esimerkiksi tilanteita, joissa henkilö saa viranomaiselta tiedon häneen kohdistetusta tiedustelutoiminnasta sen jälkeen, kun tiedustelumenetelmän käyttö on päättynyt. Tällaisia jälkikäteisilmoituksia annettaisiin tiedustelun kohteille tietyistä tiedustelumenetelmistä kuten telekuuntelusta, televalvonnasta ja tietoliikennetiedustelusta.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat