x

Näin ulkoasiainvaliokunta arvioi Brexitiä ja Trumpia: ”Amerikkalaiset asiantuntijat eivät kyenneet antamaan kattavia arvioita…”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta julkaisi tänään mietintönsä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Selonteko oli laadittu juuri ennen Ison-Britannian kansanäänestystä EU-erosta eli Brexitistä.

Ulkoasiainvaliokunta on kuitenkin kirjannut joitakin kantoja myös Brexitistä ja USA:sta Donald Trumpin valintaan päättyneiden presidentinvaalien jälkeen.

Ulkoasiainvaliokunta arvioi, että Brexit-neuvotteluista tulee vaikeat. Iso-Britannia on jatkossakin tärkeä taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen eurooppalainen toimija eikä sen eristäminen ole kenenkään etu. Suomen on Brexit-neuvotteluissa vaalittava EU:n yhtenäisyyttä.

Valiokunta muistuttaa Ison-Britannian korostaneen Naton ja EU:n jäsenenä Naton ensisijaisuutta kollektiivisen puolustuksen järjestönä. Se on suhtautunut torjuvasti aloitteisiin, jotka voisivat johtaa EU:ssa päällekkäisyyksiin Naton kanssa. Iso-Britannia ei ole kuitenkaan suhtautunut torjuvasti kaikeen EU:n puitteissa tehtävään puolustusyhteistyöhön.

Ulkoasiainvaliokunnan mielestä on tärkeää, että EU on jatkossakin valmis läheiseen puolustus- ja turvallisuusasioiden yhteistyöhön Britannian kanssa.

”Brittien näkökulmasta eroamisen yhtenä todennäköisenä seurauksena on Naton merkityksen korostuminen, mutta samalla muidenkin yhteistyöjärjestelyjen kuten EU-Nato-yhteistyön, Northern Groupin ja erilaisten kahdenvälisten puitejärjestelyjen merkityksen voidaan arvioida korostuvan, tuoreena esimerkkinä Suomen ja Ruotsin kanssa laaditut puolustusyhteistyötä koskevat aiejulistukset”, valiokunnan mietintöluonnoksessa todetaan.

Valiokunta olettaa Ison-Britannian haluavan säilyä jatkossakin EU:n tärkeänä kumppanina yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alueella.

Pohjoismaiden ja USA:n dialogia jatkettava.

Ulkoasiainvaliokunta vieraili marraskuussa 2016 Yhdysvaloissa. Sen mukaan maan presidentinvaalien tulos kuvaa Yhdysvaltoja vaivannutta kahtiajakautumista.

Valiokunta kirjoittaa, etteivät amerikkalaiset asiantuntijat kyenneet antamaan vierailun aikana kattavia arvioita Donald Trumpin ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta.

”Se antaa mahdollisuuksia sekä jännitteiden liennyttämiseen, mutta on myös herättänyt kysymyksiä Yhdysvaltain sitoutumisesta Eurooppaan.”

Valiokunnan arvion mukaan presidentti Barack Obaman kaudella käynnistynyt Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen dialogia on merkityksellistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto toimii yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa dialogin jatkamiseksi.

Hallituksen selonteon mukaan Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kumppani globaaleissa ja alueellisissa kysymyksissä ja Suomi pyrkii kehittämään sen kanssa kahdenvälisiä suhteita.

Suomi ja USA allekirjoittivat lokakuussa aiejulistuksen puolustusyhteistyön syventämisestä. Sen on tarkoitus antaa pohjan jatkotyölle. Ulkoasiainvaliokunt yhtyy puolustusvaliokunnan arvioon, jonka mukaan aiejulistuksen allekirjoittaminen osoittaa Yhdysvaltojen arvioineen Suomen luotettavaksi kumppaniksi puolustushallintojen välisessä yhteistyössä.

Valiokunta toteaa myös, että Yhdysvaltojen kanssa tehtävän puolustusmateriaaliyhteistyön keskeisiä päämääriä on osaltaan varmistaa Suomen kansallisen puolustuskyvyn edellyttämän nykyiaikaisen puolustusmateriaalin saatavuus.

JHL:n vaalit: Äänestysprosentti romahti, JHL demarien ja sitoutumattomien vaaliliitolle murskavoitto

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajistovaalit ovat päättyneet JHL demarien ja sitoutumattomien vaaliliiton voittoon. Se nappasi annetuista noin 54 000 äänestä yli 69 prosenttia, paikoissa 87.

Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto sai hieman alle 30 % äänistä ja 33 paikkaa. Yksittäiset ehdokkaat saivat 0,63 prosenttia äänistä ja Kommunistien ja sitoutumattomien vaaliliitto sai 0,36 prosenttia.

Vaalien äänestysprosentti oli 27,3 jääden reilusti vuoden 2012 vaalien äänestysprosentista, joka oli 37,2 %. Tuolloin äänensä antoi yli 80 000. Alustavan listan läpimennoista ehdokkaista löydät täältä.

JHL:n 120-jäseninen edustajisto käyttää liitossa ylintä päätösvaltaa. Edustajisto valitsee liiton puheenjohtajan ja toimialajohtajat sekä päättää toiminnan strategisista linjauksista, laajakantoisista työmarkkina-asioista, jäsenmaksusta ja taloudesta.

Edustajiston toimikausi on viisi vuotta. Uuden edustajiston ensimmäinen kokous pidetään 6.-7.6.2017 Helsingissä.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

164 400 käytti jo oikeuttaan – startti parempi kuin 4 vuotta sitten

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut hieman edellisvaaleja vilkkaampana. Ensimmäisenä äänestyspäivä annettiin kaikkiaan runsaat 164 400 ääntä, joka on noin 11 000 ääntä enemmän kuin viime vaaleissa.

Äänestysaktiivisuus on ensimmäisen päivän jälkeen 3,7 prosenttia. Edellisvaaleissa vastaava luku oli 3,6 prosenttia.

Oikeusministeriön tulospalvelusta selviää, että naiset äänestivät tänään jonkin verran miehiä ahkerammin.

Ennakkoäänestyspaikkoja on Suomessa kaikkiaan lähes 900. Äänestää voi muun muassa kunnantaloilla, kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja posteissa. Mukaan on otettava henkilöllisyystodistus.

Ulkomailla voi äänestää ennakkoon Suomen edustustoissa ja edustustojen toimipaikoissa.

Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 4. huhtikuuta ja ulkomailla 1. huhtikuuta saakka.

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua, ja vaaleissa on yhteensä 33 616 ehdokasta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kävi äänestämässä heti kuntavaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä. Sipilä antoi äänensä aamupäivällä Postitalossa Helsingin keskustassa. Hän toivoo, että äänestysprosentti nousisi kuntavaaleissa ainakin 60 prosenttiin.

– Toivottavasti se alkaa kuutosella, että päästäisiin edellisten vaalien yläpuolelle, hän sanoi.

Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti koko maassa oli 58,3.

Holmström Trumpista: ”Saattaa olla, ettei näytä 20 vuoden kuluttua ollenkaan niin epänormaalilta”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Eduskunnassa tänään puheen pitänyt suomalainen taloustieteen nobelisti Bengt Holmström katsoo, että Suomessa tehdyt leikkaukset korkeakouluihin ovat olleet liian rajuja.

Hänen mielestään maamme talouskeskustelu painottuu ylipäänsä liikaa menokuriin.

– Jos ajatellaan, että tehokkuus on sitä, että saadaan menot alas tai kuriin, niin siinä mielessä se on minusta liiallista, Holmström sanoi puheensa jälkeen medialle eduskunnassa.

Puhemies Maria Lohela oli kutsunut professori Holmströmin eduskuntaan juhlaan tämän lokakuussa saaman taloustieteen Nobel-palkinnon kunniaksi.

Juhlapuheessaa Holmström otti kantaa soteen. Toisaalta hän näyttää pitävän hyvänä, että sote toteutetaan rohkeasti, koska sitä on vatvottu niin kauan. Toisaalta hän antoi ymmärtää, että olisi kannattanut etenemistä hitaammin ja kokeilemalla.

– Taloustieteilijä tekisi niin kuin perustulossa, että kokeillaan ja opitaan siitä kokeilusta ja sitten siirrytään laajemmalle.

”Kannustinkysymykset ovat erinomaisen monimutkaisia.”

Tämä on siis Holmströmin mukaan taloustietelijän lähtökohta, mutta se asettuu rinnatusten politiikan kanssa. Politiikassa taas painottuu se, että asia on ollut 10 vuotta pöydällä ja voi olla, että menee toiset kymmenen vuotta, jos asioita ei nyt toteuteta.

– Kyllä olisi nyt tärkeä saada tämä ainakin vauhtiin, Holmströn sanookin.

Hallituksen kaavailemassa sote-mallissa hoidettavan väestön määrä painaa paljon siinä, kuinka paljon sote-tuottaja saa rahaa. Holmströmin mukaan tämä luo vahvan kannustimen säästää sote-menoissa.

Toisaalta Holmström näkee myös kermankuorinnan vaaran eli että tuottaja valikoisi terveimpiä potilaita ja saa sillä tavalla voittoa.

– Tietyissä asioissa voi tulla ylihoitoa, tietyissä alihoitoa. On kaikennäköisiä ongelmia. Terveydenhuollon kannustinkysymykset ovat erinomaisen monimutkaisia kaikkialla, Holmström sanoo.

Hän uskoo, että Suomessa siirretään soteen kaavaillusta, pitkälti hoidettavien määrään perustuvasta (kapitaatio) rahoituksesta aikanaan yhä enemmän palvelun tuottajien kulupohjaiseen rahoittamiseen.

”Hyvin erikoinen alkukausi.”

USA:n terveydenhuollossa on Holmströmin mukaan jopa katastrofaalinen tilanne. Obamacare eli presidentti Barack Obaman uudistama terveydenhuolto ei toimi, koska palveluntarjoajat ovat kaikonneet.

– Esimerkiksi Texasissa oli 4–5 sairausvakuutuksen tarjoajaa, nyt niitä on jäljellä enää yksi. Ne vetäytyvät sieltä pois, koska se on kannattamatonta.

Presidentti Donald Trumpia Holmström ei halua juuri kommentoida.

– Hän on ollut kaksi kuukautta työssä vasta. Jos muistellaan Ronald Reaganin alkua, se oli hankala. Se on ollut monella presidentillä hankalaa.

Hyvin erikoisena Holmström sanoo kuitenkin Trumpin alkukautta pitävänsä.

– Mutta saattaa olla, kun 20 vuoden kuluttua katsotaan taaksepäin, niin tämä ei näytä ollenkaan niin epänormaalilta kuin se näyttää tällä hetkellä.

Holmström pitää mahdolisena myös sitä, että Trump on jonkinnäköinen edelläkävijä aivan erilaiselle politiikalle.

– Se on yksi mahdollisuus. Tai sitten hän on todella tällainen erikoinen tapaus.

– Tietysti, kun ei ole poliittista kokemusta ja tulee yritysmaailmasta, siinä tekee paljon virhearviointeja alussa. Mutta siinä hän on oikeassa minun mielestäni, että Obamacare ei ole kestävällä pohjalla.

”Amerikasta käsin, brexitiä on ylidramatisoitu.”

Britannia on tänään jättänyt Brysselissä eroilmoituksensa EU:sta. Kahden vuoden eroneuvottelut pääsevät käyntiin.

– Pitkässä juoksussa uskon siihen, että Britannia pärjää, mutta kyllä se varmaan joutuu aika suuriin haasteisiin. Myös Euroopan Unioni joutuu, Holmström sanoo.

– Viime kädessä Britannia ei halunnut hyväksyä sitä, että he antoivat niin paljon päätösoikeuksia EU:lle. Se oli niille koko ajan ongelma, koska se on kuitenkin maa, joka on elänyt hyvin paljon omien ehtojensa ja pillin mukaan.

– Ulkopuolisen silmin kun katselee Amerikasta käsin, niin tätä on ehkä ylidramatisoitu. En minä myöskään usko, että tällä on valtava merkitys välttämättä Euroopalle. Ei se hyvä asia ole sille.

Holmström pohtii myös, miten Brexit vaikuttaa Euroopan puolustukseen.

– Minä toivon, että Englanti on mukana, koska on eräänlainen tyhjiö Euroopassa puolustuksen suhteen. Tässä tilanteessa, missä me tällä hetkellä elämme, se on huolestuttava asia. Minä olen ollut huolestunut siitä itse asiassa jo kaksikymmentä vuotta, koska minun mielestä se ei ollut terveen näköistä, että Euroopassa on tyhjiö.

– Historia ei ole suotuisa sille, että on tyhjiö, jossa sinne tunkeutuu joku. Nyt se nähdään tai ainakin se on potentiaalisesti uhkana.

Jos Britannialle tulisi joitain ongelmia Naton kanssa, asiat saattaisivat mutkistua Holmströmin mielestä.

Ay-liikettä aliarvioivat kommentit sopivat huonosti mallimaahan.

Bengt Holmströmin näkemyksiä kaivattiin mediatilaisuudessa myös kotimaan työmarkkinatilanteeseen.

– Se on lähtökohta ja se täytyy ymmärtää, että työntekijällä voi olla niin heikko asema, että hän tarvitsee yhteisöllistä tukea. Ei siitä minun mielestä voi lähteä automaattisesti liikkeelle, että se on täysin järjetön ajatus tämä ay-liike. Minun mielestä ay-liikkeellä on ollut paljon kontribuutioitakin ja se on ollut hyvin tärkeä suomalaisessa yhteiskunnassa, Holmström sanoo.

– Kun katsotaan Suomen menestystä, sehän on yksi malli- ja ihmemaita koko maapallon maiden joukossa. Siihen sopii hirveän huonosti kommentti, että on ollut täysin älytön systeemi…Se menestys, mikä meillä on ollut, osoittaa, että useimmat keskeiset palaset ovat olleet ihan ok.

Holmström katsoo kuitenkin, että nyt tilanne on globalisaation myötä muuttumassa. Hän painottaa paikallisen sopimisen merkitystä ja sanoo pitävänsä myös yleissitovuutta ”potentiaalisesti ongelmallisena”. Hän on huolestunut etenkin nuorten työttömyydestä ja koulutusmahdollisuuksista.

HS: Vaalimainos rikkoi välit – KD:n puoluesihteeri: ”Väyrynen otti asian herrasmiesmäisesti ja naurahtelikin”

Tältä näytti alkuperäinen vaalijuliste.

Terve Helsinki -liike irtisanoutui keskiviikkona vaaliyhteistyöstä kristillisdemokraattien kanssa, kertoo Helsingin Sanomat. Liikkeen pormestariehdokas Harri Lindell syyttää kristillisdemokraatteja sopimusrikkomuksesta.

– Vaaliliitosta ei päästä irti, se on ja pysyy, kun se on jo vahvistettu. Mutta me ollaan sovittu ryhmäyhteistyöstä, se kumotaan. Me ollaan sovittu paikkajaosta, se kumotaan, Lindell totesi tuohtuneena HS:lle.

Paavo Väyrysen johtaman Kansalaispuolueen ehdokkaat osallistuvat Terve Helsinki -liikkeenä kuntavaaleihin Helsingissä. 14-henkinen ryhmä on ollut vaaliliitossa kristillisdemokraattien kanssa. Kiista on syntynyt vaalimainonnasta.

Lindell oli varmaankin kiihtynyt.

Terve Helsinki oli vaalijulisteessa omana ryhmänään kristillisdemokraattien alapuolella, mutta Lindellin mukaan kristillisdemokraatit ovat muuttaneet asettelua niin, että yhteistyö on mennyttä. Kristillisdemokraatit on Lindellin mukaan painattanut uudet vaalijulisteet, joissa Terve Helsinki -liikkeen osiota on pienennetty ja muutettu.

– Me ollaan Paavon kanssa tässä alkuperäisessä isommalla, nyt meidät on laitettu pienellä niin kuin kaikki muutkin meidän ehdokkaat, Lindell paheksui HS:lle.

Hän arvioi, että ”kristillisdemokraatit pelkäävät meitä niin paljon”.

Lindell sanoi Terve Helsinki -liikkeen nyt irtisanovan kaiken yhteistyön kristillisdemokraattien kanssa. Hänen mukaansa Terve Helsinki vaatii kristillisdemokraateilta korvauksia sopimuksen rikkomisesta.

– Lindell oli varmaankin kiihtynyt. Koeta nyt vähän rauhoitella häntä siellä valtuustossa! Paavo Väyrynen otti asian herrasmiesmäisesti ja naurahtelikin, kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä sanoi puhelimitse HS:lle keskiviikkona.

Maanselän mukaan julisteen muuttumiseen oli syynä se, että ensimmäinen versio painettiin väärälle paperille, se rypistyi, ja kaikki julisteet jouduttiin vaihtamaan.

Tämäkin ihme nähtiin: Eduskunnassa käytiin sopuisa lähetekeskustelu

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Eduskunnassa käytiin yksimielinen keskustelu saattohoidon tärkeydestä keskiviikkona. Kourallinen edustajia puhui lähetekeskustelussa Päivi Räsäsen (kd.) (kuvassa) lakialoitteesta, jolla taattaisiin kaikille yhdenvertainen oikeus laadukkaaseen saattohoitoon. Aloitteen on allekirjoittanut kymmenen muuta kansanedustajaa.

Esimerkiksi kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) piti surullisena, että ylipäätään tarvitaan lakia, jotta inhimillinen saattohoito toteutuisi kaikille sitä tarvitseville.

Eduskunta käsitteli eutanasian sallimista ajavaa kansalaisaloitetta maaliskuun alussa. Jo tuolloin kävi ilmi, että kansanedustajat katsovat yksimielisesti, että lailla pitäisi turvata ensisijaisesti laadukas saattohoito.

Useampi puolue on jo tehnyt laadukkaan saattohoidon turvaamisesta myös lakialoitteita.