Työmarkkinat
23.1.2020 11:03 ・ Päivitetty: 23.1.2020 11:03
Näin vaikutti työttömyysputken lyhentäminen: työura jatkui seitsemän kuukautta pitempään
Työttömyysputken lyhentäminen pidensi työuria ja sitä kautta lisäsi valtion verotuloja ja vähensi tulonsiirtojen tarvetta, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksesta ilmenee.
Tutkimus osoittaa, että vuoden 1950 alussa syntyneet työskentelivät lopputyöuransa aikana keskimäärin noin seitsemän kuukautta pitempään kuin vuoden 1949 lopulla syntyneet.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa nostettiin eläkeputken alarajaa 55:stä 57 vuoteen.
– Tutkimukset osoittavat selvästi, että työttömyysputki heikentää ikääntyvien työllisyyttä ja työttömyysputken alaikärajan nostaminen lisää työllisyyttä, VATT:n tutkija Tomi Kyyrä kertoo tiedotteessa.
Eläkeputken alaikärajaa on nostettu useaan otteeseen vuoden 2005 jälkeenkin.
– Vertailtavien ryhmien välillä ei käytännössä ole muuta eroa kuin se, että vuoden 1950 puolella syntyneiden pääsy eläkeputkeen lykkääntyi. Tällöin ryhmien välisiä eroja on vaikea selittää muulla kuin työttömyysputken kiristyksellä, VATT:n tutkija Hanna Pesola arvioi.
Eläkeputken alaikärajaa on nostettu useaan otteeseen vuoden 2005 jälkeenkin. Vuoden 2020 alussa työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostettiin jälleen yhdellä vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä.
Tällä hetkellä vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt työtön on oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin 62-vuotiaana.
Korkeamman työllisyyden myötä vuoden 1950 alussa syntyneet saivat palkkatuloja kymmenen vuoden aikana noin 22 000 euroa enemmän ja vastaavasti työttömyysetuuksia noin 11 000 euroa vähemmän kuin vuoden 1949 lopulla syntyneet.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.