Ulkomaat

Nainen ei olekaan vain vaimo tai seksiorja – tutkimus oikoo käsityksiä Boko Haramista

Lehtikuva
Boko Haramiin liittymiseen syyksi on löytynyt halu kostaa erityisesti armeijalle.
Lehtikuva
Boko Haramiin liittymiseen syyksi on löytynyt halu kostaa erityisesti armeijalle.
Lehtikuva
Boko Haramiin liittymiseen syyksi on löytynyt halu kostaa erityisesti armeijalle.

Islamilaisia äärijärjestöjä voi olla kiusaus mahduttaa yhteen muottiin, mutta järjestöillä on myös merkittäviä eroja. Ominaispiirteiden tunnistaminen on tärkeää ääriliikkeiden vastaisessa taistelussa, vaikka tiedon hankkiminen niistä vaikeaa.

Kirkon Ulkomaanapu on ollut mukana maanantaina New Yorkissa julkistetussa tutkimuksessa, jossa selvitettiin Nigeriassa toimivan Boko Haram -liikkeen toimintaan haastattelemalla yli sataa järjestön entistä taistelijaa. Ainutlaatuinen selvitys pakottaa korjaamaan joitakin käsityksiä länsimaisuutta kiivaasti vastustavasta järjestöstä.

– Naisten suuri rooli Boko Haramissa oli yllättävimpiä tuloksiamme. Esimerkiksi (Somalian) al-Shabaabissa naisilla ei ole aktiivista roolia lainkaan, sanoo tutkimusjohtaja Mahdi Abdile Kirkon Ulkomaanavusta.

Naiset eivät ole Boko Haramissa vain kotitöistä vastaavia vaimoja tai seksipalveluiden tarjoajia, vaan heitä toimii myös taistelijoina, tiedustelijoina ja rekrytoijina. Kaiken kaikkiaan miesten ja naisten roolit vaikuttavat järjestössä yllättävän samanlaisilta.

Rekrytoinnin osalta puolestaan havaittiin, etteivät moskeijat ja koraanikoulut olekaan tärkein väylä jäsenten houkuttelemiseksi. Suurin osa haastatelluista entisistä bokoharamilaisista kertoi liittyneensä järjestöön perheenjäsenten, sukulaisten tai ystävien rekrytoimana.

Abdilen mukaan tämä osoittaa, että rekrytoijat kykenevät sopeutumaan kun valvontaa kiristetään.

– Se on johtanut esimerkiksi siihen, että naiset ja tytöt ovat useammin rekrytoinnin kohteena, hän sanoo.

Suurin osa kertoo liittyneensä järjestöön perheenjäsenten, sukulaisten tai ystävien rekrytoimana.

Uskontokaan ei ole ainoa tai edes ensisijainen syy liittyä islamilaiseksi miellettyyn järjestöön. Paljon tärkeämpi motiivi oli halu kostaa erityisesti armeijalle, jonka toimet järjestöä vastaan oli koettu säälimättömiksi.

– He (sotilaat) tappavat viattomia ihmisiä, joita he luulevat (Boko Haramin) jäseniksi. Luulen, että he tekevät niin tahallaan. Joten ihmiset liittyvät järjestöön taistellakseen armeijaa vastaan, kertoi eräs haastateltu entinen Boko Haramin jäsen.

Tutkimuksen perusteella aseelliset iskut Boko Haramia vastaan pitäisikin suunnitella tarkoin, etteivät ne kääntyisi itseään vastaan ja johtaisi väkivaltaisen radikalisoitumisen lisääntymiseen.

Sen jälkeen kun taistelijat olivat jättäneet järjestön he kuitenkin sanoivat pelkäävänsä enemmän Boko Haramin kostoa kuin konsanaan asevoimia. Tämän vuoksi entisten taistelijoiden sopeuttamiseen yhteiskuntaan pitäisi tutkijoiden mukaan panostaa aiempaa enemmän.

Mahdollisuuksia vaikuttaa tarjoaa myös se, että monet Boko Haramin jäsenet ilmaisivat jossain määrin luottavansa Nigerian poliittiseen järjestelmään, erityisesti presidenttiin.

Tutkimus lisäksi vahvisti aiemman käsityksen, jonka mukaan valtaosan Boko Haramin jäsenistä kuuluu yhteen heimoon kanureihin. Suhteellisen rajallinen maantieteellinen alue ja jäsenistön rajoittuminen tiettyyn etniseen ryhmään parantaa mahdollisuutta vaikuttaa Boko Haramiin.

– Tämä on paljon helpompi ongelma ratkaista kuin al-Shabaab tai Isis, Abdile sanoo.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat