KSML: Nainen on yhä useammin perheen pää

Kuva: Timo Sparf
verkkoon-kunnat

Yhä useampi nainen on perheensä pääelättäjä, uutisoi Keskisuomalainen sunnuntaina. Lehden mukaan nainen kantaa suurimman vastuun elannosta jo joka kolmannessa kahden aikuisen perheessä. Tämä tarkoittaa yli 400 000:ta kotitaloutta.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lehdelle tekemiin laskelmiin. Niiden mukaan naisia on pääelättäjänä entistä enemmän etenkin lapsettomissa perheissä. Tilastojen mukaan miesten ja naisten palkkaerot ovat samaan aikaan kasvaneet.

Muutos voi olla merkki perheiden toimeentulon niukkuudesta, sillä naiset ovat keskimäärin miehiä pienituloisempia.

– Jos pienituloisissa perheissä vain toinen huoltaja käy töissä, on se yleisemmin äiti, kertoo lehdessä tutkimuspäällikkö Minna Salmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Keskustelua aiheesta

Natura-verkostoa laajennetaan – Luonnonsuojeluliitto: Oikein mutta riittämätöntä

Kuva: anu-riihimaki metsähallitus
unnamed
Hiekkapohjaa Dödörenin saaristossa Hankoniemen länsipuolella.

Ympäristöministeriö päivittää Natura 2000 -alueiden luonnontieteellisiä tietoja ja täydentää Natura 2000 -verkostoa.

Tietoja verkoston suojeluperusteina olevista luontotyypeistä ja lajeista on ministeriön mukaan tarpeen ajantasaistaa säännöllisesti, sillä alueiden suojelu ja hoito sekä luontainen kehitys muuttavat niiden luontoarvoja.

Seuranta ja tarkentuneet kartoitukset ovat myös tuottaneet alueista aiempaa paremman tietopohjan.

Lisäksi Natura 2000 -verkoston alueellista kattavuutta on syytä parantaa merialueiden vedenalaisen luonnon ja merilinnuston kannalta tärkeiden alueiden osalta.

Tietojen päivittämisestä ja alueiden laajentamisesta päättää valtioneuvosto. Päätösten valmistelua varten ympäristöministeriö järjestää kuulemisen 1.–30.9.2016. Näkemyksiä pyydetään sekä nykyisten suojelualueiden tietojen päivityksestä että Natura 2000 -verkoston laajentamisesta.

Ehdotuksen mukaan verkostoa laajennettaisiin kolmella meriluonnon kannalta arvokkaalla alueella. Nämä erityisesti vedenalaisten hiekkasärkkien ja riuttojen sekä linnuston kannalta tärkeät alueet ovat Tulliniemen linnustonsuojelualue Hangossa, Saaristomeren Natura-alue Kemiönsaaressa ja Paraisilla sekä Kustavissa sijaitseva Södra Sandbäck.

Laajennettavat alueet ovat valtaosin valtion omistuksessa.

Tärkeät lintualueet pitäisi lisätä lintudirektiivikohteiksi

Lisäksi jo nyt Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa luontodirektiivin mukaista, kosteikkolinnuille tärkeää Matalajärven aluetta Espoossa sekä osaa Siuntionjoesta esitetään myös lintujen suojelualueeksi.

Tietojen ajantasaistaminen koskee lähes kaikkia Natura 2000 -alueita. Sen tavoitteena on varmistaa, että verkoston alueet edistäisivät mahdollisimman hyvin luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tason saavuttamista. Päivitys sisältääkin suojeluperusteisiin tehtäviä luontotyyppien ja lajien lisäyksiä ja poistoja.

Muutoksia on lukumääräisesti paljon, vaikka aluekohtaiset muutokset ovat pääosin verrattain pieniä. Suuria muutoksia taas on esimerkiksi merien luontotyypeissä, joista on saatu viime vuosien aikana tarkennettua tietoa.

Suomen luonnonsuojeluliitto ottaa tuoreeltaan kantaa ympäristöministeriön esitykseen. Liiton mielestä se on oikeansuuntainen mutta riittämätön.

– Esimerkiksi kaikki kansainvälisesti tärkeät lintualueet pitäisi lisätä lintudirektiivikohteiksi. Nyt niistä puuttuvat esimerkiksi Uudeltamaalta monille eteläisille vesilinnuille tärkeä Espoon Suomenoja sekä Espoon–Helsingin matalikot, jotka ovat allien tärkeä muutto- ja talvehtimisalue, Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola sanoo.

Suurin osa Suomen Natura-alueista alueista on pohjoisessa. Etelä-Suomen maa-alueista on suojeltu Naturassa vain pari-kolme prosenttia.

Luonnonsuojeluliiton mukaan Etelä-Suomen suojelualueverkostoa on tarpeen kehittää muillakin keinoilla. Kiireisintä olisi palauttaa ensi viikon budjettiriihessä METSO-metsiensuojeluohjelmalle siltä hallitusohjelmassa leikattuja rahoja.

Keskustelua aiheesta

Yle: Entinen uusnatsi auttaa uudessa projektissa radikalisoituneita irti ääritoiminnasta

Suomen ensimmäinen niin sanottu Exit-projekti Radinet käynnistyy järjestäytyneesti tänä syksynä, kertoo Yle uutiset. Se auttaa poliittisesti tai uskonnollisesti radikalisoituneita henkilöitä, jotka haluavat irti erilaisesta väkivaltaisesta ääritoiminnasta ja -ajattelusta.

Uusnatsistisen Suomen Vastarintaliikkeen ex-johtaja Esa Holappa on Ylen mukaan Radinetin kokemusasiantuntija.

Projektin toteuttaa kansalaisjärjestö Vuolle Setlementti ja rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Projektia on käynnistelty yhteistyössä sisäministeriön ja väkivallan vastaista työtä tekevien järjestöjen kanssa.

Projektin tukena ovat Setlementtiliitto, HelsinkiMissio ja Kirkon Ulkomaanapu.

Radinetille on ehtinut kertyä jo kymmenkunta asiakaskontaktia.

Yle uutiset kertoo Radinetin olevan osa Euroopan komission ylläpitämää Radicalisation Awareness Network -verkoston Exit-työryhmää.

EK: Tulorekisterilaki uhkaa kasvattaa pienten yritysten taakkaa

Kuva: Kari Hulkko
Elinkeinoelämän Keskusliitossa katsotaan, että tulorekisterilakia valmistellaan hätäisesti.

Elinkeinoelämän keskusliitto pitää valtiovarainministeriön lakiluonnosta uudeksi tulorekisterilaiksi byrokraattisena ja kalliina. EK kertoo kannattavansa sähköistä palkansaajista kerättävää tulorekisteriä, mutta huolellisesti valmisteltuna. Rekisterin avulla pitää pystyä keventämään työnantajien hallinnollista taakkaa ja helpottamaan viranomaisten toimintaa, EK tiedottaa.

Palkansaajista kerättävät tulo- ja verotiedot aiotaan jatkossa kerätä sähköiseen tulorekisteriin.

EK kannattaa tavoitetta, koska yhtenä päätavoitteena on yritysten hallinnollisen taakan keventäminen. EK:n mukaan ehdotus on kuitenkin kasvattamassa erityisesti pienten yritysten taakkaa kestämättömäksi.

– Valtionvarainministeriön lakiluonnoksen pahin virhe on se, että työnantajat pakotettaisiin tallentamaan kohtuuttoman suuri määrä yksityiskohtaisia tietoja tulorekisteriin jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Säännöllisesti tallennettavasta tietomassasta merkittävä osa olisi sellaista, jota pienillä työnantajilla ei ole tietojärjestelmissään, eivätkä ne niitä itse tarvitse. Ehdotus on siis byrokraattinen ja kallis, EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari sanoo.

– Tulorekisterilaki tulee valmistella huolella, jotta sillä saavutetaan asetetut tavoitteet. Tämä edellyttää tulorekisteriin siirrettävien tietojen rajaamista siten, että työnantajien hallinnollinen taakka aidosti kevenee. Jotta viranomaiset tulisivat toimeen tulorekisterin tiedoilla, sosiaaliturvalainsäädäntöä tulee samalla virtaviivaistaa, hän jatkaa.

EK hämmästelee tulorekisterilain hätäistä ja puutteellista valmistelua.

– Tulorekisterilakia ei ole järkevää viedä eteenpäin ennen kuin on selvillä sosiaalilainsäädäntöä selkiyttävät muutokset. Tällä huolehditaan myös siitä, että työnantajien palkkahallintojen tietojärjestelmiä ei uusita moneen kertaan, Rantahalvari perustelee.

”VM ajattelee voivansa lyödä” – jälleen paljastui uusia lisäsäästöjä koulutukseen

Jouko Muuri pitää valtiovarainministeriön tulkintaa kilpailukykysopimuksen vastaisena.

Valtion budjettiin kätkettyjä koulutussäästöjä paljastuu koko ajan lisää. Uusia säästöjä on kohdistumassa myös vapaaseen sivistystyöhön.

Sivistysjärjestöissä tällaisia leikkauksia pidetään luonnollisesti kohtuuttomina. Työväen Sivistysliiton pääsihteeri Jouko Muuri kertoo Demokraatille, että kilpailukykysopimuksesta on aiheutumassa vapaalle sivistystyölle noin 3,5 miljoonan euron täysin uusi leikkaus. Se vastaa peräti 2,2 prosenttia koko sivistystyön rahoituksesta.

Vapaan sivistystyön piiriin kuuluvat muun muassa kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot ja opintokeskukset.

Uusi leikkaus roiskahtaa jo ennen päätettyjen päälle, vaikkei koulutuksesta ollut enää määrä leikata.

Edellinen hallitus päätti vapaan sivistystyön osalta jo 8,5 miljoonan euron rakennepoliittisista säästöistä.

Myös kustannustason tarkistus syö reilulla miljoonalla eurolla vapaan sivistystön rahoitusta.

– Siinä rokotetaan siitä, että tunteja on pyritty tuottamaan halvemmalla, Jouko Muuri tuhahtaa.

Uudet leikkaukset mukaan lukien vapaan sivistystyön rahoitusta on menossa leikkuriin reilun 13 miljoonan euron edestä, mikä vastaa 8,3 prosenttia rahoituksesta.

Koulutussektorilla ollaan melkoisen tuohduksissa.

Vapaa sivistystyö on kärsimässä samasta hallituksen hämmennystä herättäneestä tulkinnasta kuin yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Kilpailukykysopimuksessa määriteltiin, mitkä toimijat kuuluvat julkiseen sektoriin. Edellämainitut koulutusjärjestäjät eivät olleet listalla.

Julkisen puolen työnantajille työaikojen pidennyksestä ja lomarahojen leikkauksista aiheutuvat säästöt oli kiky-sopimuksen mukaan määrä käyttää työnantajakustannusten alentamiseen.

Nyt valtiovarainministeriön (VM) budjettiesityksessä koulutuksen järjestäjiä on kuitenkin tulkittu osaksi julkista sektoria. Tästä johtuvat myös vapaan sivistystyön yllättäneet säästöt.

– Tämä on kiky-sopimuksen vastaista ja koulutussektorilla ollaan asiasta melkoisen tuohduksissa. Kiky-sopimuksella haluttiin tukea yksityistä puolta ja nyt VM ajattelee, että sitä voidaan lyödä. Heidän ajatuksensa on ihan perusteeton, Jouko Muuri sanoo.

Emme ole saaneet VM:ltä tulkinnasta tietoa.

Hän ei hyväksy tulkintaa, jonka mukaan vapaa sivistystyö olisi julkista toimintaa.

– On käsittämätöntä, miksi asiaa on tulkittu VM:ssä näin. Siitä emme ole saaneet sieltä tietoa. Ei vapaa sivistystyö ole mitään valtion toimintaa, vaan valtionosuuksilla rahoitettua yksityisten järjestäjien toimintaa. Kiky-sopimuksen sisällöllä tällaiseen leikkaukseen ei ole oikeutta, Jouko Muuri sanoo.

– Jos mietitään asiaa opetustunnin hinnan muodostumisen kautta, siinä on vähintään puolet yksityistä rahaa eli järjestöjen rahaa ja ihmisten omasta pussista tulevaa rahaa. Tämä leikkaus ei valtiontaloutta missään tapauksessa lopullisesti hyödyttäisi, hän jatkaa.

Työväen sivistysliittoon kuuluu SDP:tä lähellä olevia järjestöjä ja ammattiliittoja.

Jouko Muuri toteaa, että leikkausten kärsijöinä olisivat myös esimerkiksi hallituspuolueita lähellä olevat opintokeskukset.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei eilen näyttänyt merkkejä, että hän olisi taipumassa koulutuksen järjestäjien tulkintaan tai tahtoon.

Ihmisoikeustuomioistuimen päätös ei muuta Suomen Irak-linjausta

Maahanmuuttajat opiskelevat Suomea vastaanottokeskuksessa Kirkkonummella heinäkuussa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätös ei muuta Maahanmuuttoviraston Irak-linjausta, vaan pikemminkin vahvistaa sitä, sanoo Migrin oikeus- ja maantietoyksikön johtaja Hanna Helinko.

EIT hylkäsi Ruotsin päätöksen irakilaisperheen käännyttämisestä. EIT katsoi, että al-Qaidan vainoaman perheen käännytys rikkoisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa 3, jossa linjataan kiduttamisen kiellosta.

Helingon mukaan EIT totesi myös, että väkivallan aste ei Irakissa muodosta riskiä, jossa palautus aiheuttaisi 3. artiklan tarkoittaman kohtelun riskin.

Migrin linjauksen mukaan isoon osaan Irakia voi palata ilman, että aseelliset selkkaukset aiheuttavat vaaraa henkilölle pelkän läsnäolon takia. Irakissa on kuitenkin alueita, joille ei käännytetä.
Palautuspäätökset tehdään yksilöllisesti.

AVAINSANAT