Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Näinkö siinä nyt kävi? Valtio uhkaa lisätä nollatuntisopimuksia

Jos työskentelee nolla tuntia, ei tipu palkkaakkaan.

JHL:n mielestä nollatuntisopimusten käyttöä pohtineen työryhmän esitys lakimuutoksiksi ei turvaa työntekijöiden asemaa. Työryhmän ehdottamat muutokset eivät myöskään tuo riittävää selvyyttä nollatuntisopimusten pelisäännöistä.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti viime marraskuussa työryhmän, jonka oli tarkoitus selvittää, millaisia muutoksia nollatuntisopimuksia koskevaan lainsäädäntöön tarvittaisiin. Myös työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt olivat mukana työryhmässä. Tarkoitus oli löytää keinot, joilla voitaisiin sekä turvata työntekijöiden asema että mahdollistaa riittävän joustavat työaikajärjestelyt. JHL:n mielestä työryhmän ehdotukset eivät riitä. Lainsäädäntöön tarvitaan selkeämpiä kirjauksia työajasta.

– Tehokkain ja oikeudenmukaisin keino ratkaista vaihtelevan työajan sopimuksiin liittyviä ongelmia olisi työajan lakisääteinen vakiintuminen. Työaikalakiin tulisi kirjata tosiasiallisen, vakiintuneen työajan muuttuminen osaksi työsopimusta. Jos työryhmän esitys otetaan tällaisenaan käyttöön, epäreilujen nollatuntisopimusten käyttö uhkaa vain lisääntyä, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tiivistää.

Työntekijä joutuu usein hyväksymään työnantajan ehdot sellaisenaan, jos hän ylipäätään haluaa tulla palkatuksi hakemaansa työpaikkaan.

JHL muistuttaa, että työnantaja ja työntekijä eivät ole tasavertaisessa neuvotteluasemassa työsopimuksesta solmittaessa. Työntekijä joutuu usein hyväksymään työnantajan ehdot sellaisenaan, jos hän ylipäätään haluaa tulla palkatuksi hakemaansa työpaikkaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pitkää sitoutumista lisätöiden tekemiseen.

– Työntekijä saattaa tulla sidotuksi lisätyöhön vuosiksi eteenpäin. Tätä ei millään voi pitää kohtuullisena. JHL:n mielestä olisi perusteltu, että lisätyöntekovelvoitteesta ei ylipäätään voitaisi sopia työsopimuksessa, sopimustoimitsija Erika Mattsson perustelee.

JHL:n mielestä lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että lisätyötä saa teettää vain silloin, kun työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa. Suostumusta pitäisi kysyä joka kerta, kun lisätyötä tehdään.

Lisää aiheesta

– Tarpeeton sidonnaisuus osa-aikaista työtä tarjoavaan työnantajaan tarkoittaa monesti sitä, että työntekijöiden on vaikeampi ottaa vastaan työtarjouksia muualta. Lakiesitys ei korjaisi tätä ongelmaa, Päivi Niemi-Laine muistuttaa.

Lyhyt sitoumus olisi hyvä

Toisinaan lisätyöstä on helpompi sopia pidemmäksi aikaa, jos se sopii sekä työntekjiälle että työnantajalle. JHL:n mielestä työntekijä voisi antaa suostumuksensa lisätyöhön määrätyksi, lyhyeksi ajaksi kerrallaan. Tällä olisi suotuisia vaikutuksia niin työvoiman tarjonnalle, työvoiman tehokkaammalle käytölle kuin perustuslain takaamalle elinkeinovapaudellekin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE