– Meidän on tehtävä kaikkemme pysäyttääksemme väkivallan ja naisvihan, Kvarnström summaa tiedotteessaan ja huomauttaa, että Black Fridayn sijaan nyt olisi syytä muistaa Oranssit päivät.

YK:n Oranssit päivät -kampanjaa vietetään joka vuosi 25.11.-10.12., naisiin kohdistuvan väkivallan pysäyttämiseksi.

Hän muistuttaa, että naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta ovat edelleen yksi yleisimmistä ihmisoikeusloukkauksista maailmassa. Se vaikuttaa naisiin riippumatta heidän kulttuurisesta, uskonnollisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta tai maantieteellisestä taustastaan.

– Nyt käsitellään myös parannuksia lähestymiskieltoa koskevaan lakiin. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen ohjelma laadittiin kauden alussa hallitusohjelman mukaisesti. Se sisältää monia toimenpiteitä ja raportti pitää antaa vuonna 2023, hän jatkaa.

Kvarnström painottaa, että ajankohtaisena ja konkreettisena prioriteettina tulisi olla turvakotipaikkojen määrän lisääminen tarpeita vastaavaksi.

YK:N KAMPANJA nostaa esiin naisten kohtaaman väkivallan ja siihen puuttumisen. UN Women Suomi listaa tiedotteessaan karut luvut: maailmanlaajuisesti arviolta yli 81 000 naista ja tyttöä murhattiin vuonna 2021 ja noin 45 000 heistä menehtyi perheenjäsenen tai kumppanin surmaamana.

– Joka tunti enemmän kuin viisi naista tai tyttöä kuoli läheisensä käsissä. Noin 56 prosenttia kaikista naisiin kohdistuvista henkirikoksista on kumppanin tai perheenjäsenen tekemiä. Miesten henkirikoksissa tekijä on läheinen vain 11 prosentissa tapauksista, naisjärjestö summaa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin ja UNODC:n raporttiin viitaten.

Seksuaalinen ja sukupuolittunut häirintä ja väkivalta ovat läsnä tyttöjen ja naisten elämässä lähes päivittäin, naisjärjestö muistuttaa. THL:n tietojen mukaan Suomessa alle 35-vuotiaista naisista yli puolet on kokenut seksuaalista häirintää.

Toimittaja ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja vaikuttaja Roosa Rahkonen ovat mukana UN Women Suomen kampanjassa ja vaativat loppua väkivallalle.

– Naisten henkeä uhkaava häirintä ja väkivalta alkaa naisia väheksyvinä kommentteina. Ne eivät koskaan ole vaarattomia. Passiivisen sivustakatselun ja hiljaisen hyväksynnän aika on ohi, Rahkonen sanoo tiedotteessa.

– Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen epidemia. Väkivalta on yleistynyt osaksi arkea ja työntänyt lonkeronsa yhteiskunnan kaikille osa-alueille. Suurin ongelmamme tällä hetkellä on, että tyttö taikka nainen ei ole lähtökohtaisesti turvassa. Hän voi saavuttaa turvan hetkiä, tuntemuksia tai joskus harhaluuloja, mutta kukaan ei voi taata sen turvan olevan pysyvää tai muuttumatonta, Koutaniemi sanoi tiedotteen mukaan puheessaan UN Women Suomen jäsenten illassa keskiviikkona.

TYTÖT KOHTAAVAT paljon väkivaltaa seurustelusuhteissa, Ensi- ja turvakotien liitto muistuttaa ja patistaa puuttumaan haitallisiin asenteisiin yhteiskunnassa. UN Women Suomen tapaan myös Ensi- ja turvakotien liitto lyö tiskiin kylmääviä lukuja.

Tiedotteessa kerrotaan, että Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille ja Suomessa naisista lähes puolet (47 prosenttia) on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa.

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan myös alaikäisten kohtaama väkivalta on hälyttävän yleistä. Liitto kertoo valtioneuvoston selvitykseen viitaten, että seurustelusuhteessa olleista 16-17-vuotiasta tytöistä jopa 45 prosenttia kokee parisuhdeväkivaltaa.

Liitto muistuttaa, että yhteiskunnassa näkyvät asenteet ovat yhteydessä väkivallan yleisyyteen. Asenteet eri sukupuolia kohtaan asettavat ihmiset eri tavoin väkivallalle alttiiksi, liitto kuvailee. Viranomaisten asenteet vaikuttavat liiton mukaan puolestaan siihen, miten vakavasti eri väkivaltatilanteisiin suhtaudutaan.

– Esimerkkejä haitallisesta asenteesta on naisiin kohdistuvan väkivallan kieltäminen, näkymättömäksi tekeminen ja mitätöinti. Väkivaltaa kokeneiden kokemuksia saatetaan vähätellä ja uhreja syyllistää, Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön asiantuntija Riina Karjalainen sanoo tiedotteessa.

Ensi- ja turvakotien liitto painottaa, että nuorten seurustelusuhteissa tapahtuvaan väkivaltaan puuttuminen on aikuisten tehtävä. Nuoret tarvitsevat aikuisia, jotka eivät pelkää kysyä väkivallasta tai pelkää kuulla siitä. Nuorilla saattaa kuitenkin olla paineita näyttää ulospäin, että kaikki on hyvin. Myös häpeä voi nostaa kynnystä hakea apua – myös aikuisilla.

– Pelkona on, että iso osa ihmistä ei saa ajoissa apua. Väkivallan seurausten korjaaminen on vaikeampaa. On ensisijaisen tärkeää, että terveydenhuollossa väkivalta otetaan puheeksi pienimmästäkin epäilystä ja että ihmisen hätä otetaan tosissaan. Väkivallasta puhumisen kynnys on usein korkea ja jos ihminen sivuutetaan, hän ei välttämättä ota asiaa puheeksi enää uudestaan, Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä sanoo tiedotteessa.