”Näissä vaaleissa on yksi aivan erityinen kysymys” – PAMin paneeli sai sähköisen startin

Kuva: Ilkka Yrjä
Kuntavaalipaneeli on päässyt hyvään vauhtiin. Kansanedustajat vasemmalta: Antti Kaikkonen (kesk.), Krista Mikkonen (vihr.), Antti Lindtman (sd.) ja Aino-Kaisa Pekonen ( vas.). Kuvasta puuttuvat Sari Raassina (kok.) ja Vesa-Matti Saarakkala (ps.).

Palvelualojen ammattiliitto PAM järjesti kuntavaalipaneelin tiistaina Helsingissä. Se oli osa liiton valtuuston kaksipäiväistä kokousta, joka jatkuu Paasitornissa keskiviikkona.

Peter Nymanin juontamassa kuntavaalipaneelissa keskustelivat kansanedustajat Antti Kaikkonen (kesk.), Antti Lindtman (sd.), Krista Mikkonen (vihr.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.) Sari Raassina (kok.) ja Vesa-Matti Saarakkala (ps.).

Paneeli keskittyi kunnalliseen päätöksentekoon palvelualojen työntekijöiden näkökulmasta.

Liikkeelle lähdettiin kuntavaalien 2017 merkityksestä.

Mistä on vaaleissa kyse ja mitä jää kuntapoliitikkojen päätettäväksi, juontaja Peter Nyman viritti debatin.

Demokraatti poimi avauskierroksen keskeiset pointit kultakin puhujalta.

Antti Kaikkonen:– Päätetään paikallisista asioista. Vaikka kuntien rooli muuttuu aika paljon, kotikuntien päätettäväksi jää edelleen iso joukko asioista. Edelleen tärkeät vaalit. Vaaleissa äänestäminen kannattaa.

Krista Mikkonen: – Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut lähtevät pois, kuntiin jää paljon päätettävää. Päätetään edelleen esimerkiksi kaavoituksesta ja rakentamisesta. Kunta on ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevassa roolissa siinä, millaisia energiaan liittyviä päätöksiä tehdään.

Antti Lindtman: – Kysymys pitäisi muotoilla niin, että jos soteuudistus toteutuu, mutta otetaan se oletukseksi tähän. Kunnissa päätetään Suomen tulevaisuudesta. Siellä on vastuu siitä, että maassa on elinvoimaa.

Vaaleissa on SDP:n Lindtmanin mukaan yksi aivan erityinen kysymys.

– Kuntavaalit ovat paikalliset vaalit, mutta kysymys on myös siitä, antavatko suomalaiset valtakirjan jatkaa nykyistä politiikkaa, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Vai hakevatko suomalaiset inhimillisempää, työllistävämpää ja oikeudenmukaisempaa vaihtoehtoa?

Kuntavaaleissa ratkaistaan Lindtmanin mukaan se, haluavatko kansalaiset muutosta nykyisen hallituksen linjaan.

”Antavatko suomalaiset valtakirjan jatkaa nykyistä politiikkaa, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät?”

Aino-Kaisa Pekonen: – Kaikkein tärkeimmät vaalit. Sotesta ja maakuntauudistuksesta huolimatta kuntaan jää tärkeitä päätöksiä, muun muassa koulutuksesta ja päivähoidosta. Isossa roolissa on myös julkinen liikenne kunnan sisällä. Kunnissa päätetään nimenomaan arjen asioista, hän painotti.

Sari Raassina: – Edelleenkin meidän jokaisen arki päätetään kunnanvaltuustossa. Nämä eivät ole maan hallitusvaalit. Nämä ovat nimenomaan paikalliset palveluvaalit siitä, mitä lähikunnissa tehdään. On tärkeää jatkossakin kehittää koulutusjärjestelmää siten, ettei yksikään nuoristamme tipahda sen ulkopuolelle.

Vesa-Matti Saarakkala: – Kun sote-uudistus etenee, se selkiyttää tilannetta. Äänestäjät ymmärtävät paremmin, mitkä asiat ovat realistisesti kuntapäättäjien vaikutusvallassa, mitkä taas jatkossa kuuluvat maakunnille.

Saarakkala uskoo äänestäjien kuluttajansuojan paranevan myös kunnallisissa asioissa.

– Demokratiaulottuvuus paranee sekä maakuntatasolla että kuntatasolla tämän uudistuksen myötä, hän päätti avauspuheenvuoronsa.

Antti Lindtmanin poliittinen ura alkoi yllättävästi – ”Luokan pisimpänä poikana minut lähetettiin rehtorin kansliaan”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman kirjoittaa Vantaan Sanomissa ensimmäisestä poliittisesta teostaan.

Hän kertoo, miten yläasteen kahdeksannella luokalla koulupäivän päätteeksi järjestettiin vierailu taidenäyttelyyn Helsingissä. Vierailu kesti iltaan asti, jolloin oppilaat kysyivät opettajalta, järjestääkö koulu heille eväitä. Vastaus oli kielteinen.

– Luokan pisimpänä poikana minut lähetettiin rehtorin kansliaan vääryyttä oikaisemaan.

– Rehtori hoiti asian oikealle tolalle ja saimme eväät mukaan retkelle. Eikä siinä vielä kaikki: luokkamme aktiivisuuden seurauksena koulu lupasi järjestää pysyvän välipalan kaikille, joiden koulu jatkui pitkälle iltapäivään, hän jatkaa.

– Se oli ensimmäinen poliittinen tekoni, vaikka en sitä silloin täysin ymmärtänytkään, Antti Lindtman kertoo.

Lindtmanin mukaan evästarina opetti hänele jotain merkityksellistä.

– Itselle tärkeät asiat koetaan usein omassa arjessa sekä omassa lähiympäristössä ja niihin on mahdollista vaikuttaa omalla aktiivisuudella. Siitä syntyi myös ajatukseni, että yhteiskunnan on tarjottava kaikille hyvät eväät elämään. Mausteet voi sitten jokainen valita itse.

Lue Lindtmanin kirjoitus kokonaan tästä

Hän on kertonut kirjoituksestaan myös Facebookissa.

Keskustelua aiheesta

”Kuvottavaa” — Ville Niinistö: Konservatiiviset miehet vaarantavat tuhansien naisten hengen

Kuva: AFP PHOTO / Jim Watson

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö arvostelee rajusti Donald Trumpin ensimmäisten toimien joukossa olevaa päätöstä, jossa Yhdysvallat kieltää avustukset seksuaalivalistuksen osana aborttivalistusta kehitysmaissa antavilta järjestöiltä.

”On kuvottavaa, että joukko etuoikeutettuja miehiä tekee päätöksen kieltää kehitysmaiden naisilta aborttivalistus. Sillä konservatiiviset miehet omien ankeiden arvojensa takia vaarantavat tuhansien heikompiosaisten naisten hengen. Naisten itsemääräämisoikeus on aivan keskeisimpiä tasa-arvokysymyksiä maailmassa.”

Niinistön mukaan George W. Bushin vastaavan päätöksen aikaan aborttien määrät vain lisääntyivät, mutta ne menivät yhä enemmän maan alle, hengenvaarallisiin olosuhteisiin, ja naiset eivät saaneet todellista tietoa abortin turvallisesta tekemisestä.

”Päätös vaikeuttaa monien arvokasta työtä tekevien järjestöjen toimintaa. Seksuaalivalistus, naisten ja tyttöjen koulutus ja tasa-arvon edistäminen ovat tutkitusti aivan keskeisiä yhteiskunnan vakauden ja hyvinvoinnin rakentamisen edellytyksiä.”

Niinistö kirjoitti asiasta Facebook-sivuillaan.

Millä SDP saadaan ykköspuolueeksi eduskuntavaaleissa? – ”ennen oli paremmin” -Hakaniemen demari Miika Nousiainen vastaa

Kuva: Jari Soini

Kirjailija, monien tv-paneelien ”menneisyyteen haikaileva Hakaniemen demari” Miika Nousiainen on pohtinut, millä keinoin SDP säilyttää hienon vireensä ja nousee selkeästi pääministeripuolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Ensin edessä ovat kuitenkin kuntavaalit. Nousiainen kertoo myös, miten toivoo tulevien Helsingin päättäjien kehittävän hänen omia kotikulmiaan, Hakaniemen ja Kallion seutua.

Miika Nousiainen kertoo lisää ajatuksistaan laajassa henkilöhaastattelussa, joka ilmestyy torstaina Demokraatin viikkolehdessä.

Berner painaa takaiskusta huolimatta kaasua – ”En anna periksi”

Kuva: Lehtikuva
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ei anna perilksi liikenteen uudistamisesta.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ei aio antaa periksi liikenteen uudistamisessa. Berner toivoo edelleen, että päätöksiä Suomen liikenneverkon kehittämisestä saataisiin aikaiseksi tämän vuoden aikana.

Liikenneverkon kehittäminen ja rahoituksen uudistaminen ottivat eilisiltana takapakkia, kun Berner ilmoitti liikenne- ja viestintäministeriön keskeyttävän paljon kritiikkiä saaneen liikenneverkkoyhtiön valmistelun.

Syynä pelin viheltämiselle poikki oli se, ettei muista hallituspuolueista löytynyt tukea liikenneverkon yhtiöittämisaikeille. Samalla kaavailtu autoveron poisto viskattiin romukoppaan.

– Autoveroon ei kosketa tällä hallituskaudella, Berner painotti tiistaina puhelimitse STT:lle.
Päätös valmistelun keskeyttämisestä syntyi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja autoalan yrittäjien sekä etujärjestöjen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Ajatus autoveron poistosta hyydytti heti autokaupan selvityksen tultua julki viime viikolla.

Liikenne- ja viestintäministeri Berner sanoo nyt pohtivansa uutta mallia, millä liikenteen uudistamisessa voidaan mennä eteenpäin. Berner kertoo miettivänsä esimerkiksi sitä, pitäisikö liikenteen rahoituksen uudistamista varten asettaa kaikista eduskuntapuolueista koostuva parlamentaarinen komitea.

Berner pohtisi, voiko kehysmenettelyä muuttaa niin, että infraan investoimiseen sitoudutaan pitkäjänteisemmin yli hallituskausien.
– Ovatko hallitus ja oppositiopuolueet valmiita sellaiseen yhteistyöhön, jossa infraan sitoudutaan pitkäjänteisemmin?

”Selvitys ei hyödytön”

Bernerin mukaan liikenteessä on edelleen isoja kysymyksiä, joihin pitää hakea ratkaisuja. Liikenneverkossa on noin 2,5 miljardin korjausvelka, joka kasvaa koko ajan. Lisäksi väyläinvestointeja tehdään lyhytjänteisesti ja autokanta on vanha. Liikenteen päästöjen pitäisi puolittua vuoteen 2030 mennessä.

– Ainoa ratkaisu, mitä ei ole olemassa, on se, että me emme tee mitään, Berner sanoo.
Bernerin mukaan selvitystyö liikenneverkkoyhtiön perustamiseksi ei ole mennyt hukkaan, vaikka yhtiömalli sekä autoveron poisto sen mukana kuopattiin.

– Selvitys ei ole missään tapauksessa hyödytön. Siinä on kerätty valtavasti tietoa ja tehty erilaisia skenaariolaskelmia. Nyt tätä tietoa hyödyntäen pitää hakea uusia ratkaisuja.
Berner ei osaa vielä sanoa, milloin hallitus voisi kokoontua pohtimaan sitä, miten liikenteen uudistamista voitaisiin lähteä nyt viemään eteenpäin.

– Minun täytyy ensin saada käytyä itseni kanssa läpi, mitkä ovat ne seuraavat vaihtoehtoiset näkökulmat asiaan ja muodostaa näkemys siitä, millaista tietä olen valmis kulkemaan eteenpäin.

Mia Peltola

 

Keskustelua aiheesta

Kirkkohallitus: Uusi alkoholilaki lisäisi eriarvoistumista

Kirkkohallituksen virastokollegio on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon ministeriön esitysluonnoksesta alkoholilainsäädännön uudistamiseksi. Kirkkohallituksen mukaan esitykseen liittyy vakavia yhteiskuntaeettisiä ongelmia.

Kirkkohallituksen näkemys on, että uusi alkoholilaki lisäisi toteutuessaan todennäköisesti terveyshaittoja sekä sosiaalisia ongelmia ja yhteiskunnallista eriarvoistumista eri väestöryhmien välillä. Vaikka alkoholin kokonaiskulutuksen aiheuttamat terveyshaitat ja sosiaaliset haitat koskevat koko väestöä, ne kasautuvat heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille.

Vähittäismyynnissä alkoholijuomien enimmäisvahvuutta ei kirkkohallituksen mukaan tule korottaa nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Virastokollegion lausunnossa otetaan kantaa myös ehdotettuun alkoholi- ja alkoholijuomaverolain muuttamiseen. Esitysluonnoksessa ehdotetaan ehtoollisviinien verottomuuden poistamista. Kirkkohallitus katsoo, että ehtoollisviinien perinteinen verovapaus tulee säilyttää.

Ehtoollisviiniä käytetään osana uskonnollista sakramenttia, jolloin viiniä ei kyseisessä käytössä voida pitää nautintoaineena eikä kyse ole myöskään alkoholijuoman anniskelusta.

Virastokollegion lausunto merkittiin tiedoksi kirkkohallituksen täysistunnolle.Kirkkohallituksen täysistunto kokoontui Helsingissä tänään.