tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Näissä vaaleissa on yksi aivan erityinen kysymys” – PAMin paneeli sai sähköisen startin

Kuva: Ilkka Yrjä
Kuntavaalipaneeli on päässyt hyvään vauhtiin. Kansanedustajat vasemmalta: Antti Kaikkonen (kesk.), Krista Mikkonen (vihr.), Antti Lindtman (sd.) ja Aino-Kaisa Pekonen ( vas.). Kuvasta puuttuvat Sari Raassina (kok.) ja Vesa-Matti Saarakkala (ps.).

Palvelualojen ammattiliitto PAM järjesti kuntavaalipaneelin tiistaina Helsingissä. Se oli osa liiton valtuuston kaksipäiväistä kokousta, joka jatkuu Paasitornissa keskiviikkona.

Peter Nymanin juontamassa kuntavaalipaneelissa keskustelivat kansanedustajat Antti Kaikkonen (kesk.), Antti Lindtman (sd.), Krista Mikkonen (vihr.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.) Sari Raassina (kok.) ja Vesa-Matti Saarakkala (ps.).

Paneeli keskittyi kunnalliseen päätöksentekoon palvelualojen työntekijöiden näkökulmasta.

Liikkeelle lähdettiin kuntavaalien 2017 merkityksestä.

Mistä on vaaleissa kyse ja mitä jää kuntapoliitikkojen päätettäväksi, juontaja Peter Nyman viritti debatin.

Demokraatti poimi avauskierroksen keskeiset pointit kultakin puhujalta.

Antti Kaikkonen:– Päätetään paikallisista asioista. Vaikka kuntien rooli muuttuu aika paljon, kotikuntien päätettäväksi jää edelleen iso joukko asioista. Edelleen tärkeät vaalit. Vaaleissa äänestäminen kannattaa.

Krista Mikkonen: – Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut lähtevät pois, kuntiin jää paljon päätettävää. Päätetään edelleen esimerkiksi kaavoituksesta ja rakentamisesta. Kunta on ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevassa roolissa siinä, millaisia energiaan liittyviä päätöksiä tehdään.

Antti Lindtman: – Kysymys pitäisi muotoilla niin, että jos soteuudistus toteutuu, mutta otetaan se oletukseksi tähän. Kunnissa päätetään Suomen tulevaisuudesta. Siellä on vastuu siitä, että maassa on elinvoimaa.

Vaaleissa on SDP:n Lindtmanin mukaan yksi aivan erityinen kysymys.

– Kuntavaalit ovat paikalliset vaalit, mutta kysymys on myös siitä, antavatko suomalaiset valtakirjan jatkaa nykyistä politiikkaa, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Vai hakevatko suomalaiset inhimillisempää, työllistävämpää ja oikeudenmukaisempaa vaihtoehtoa?

Kuntavaaleissa ratkaistaan Lindtmanin mukaan se, haluavatko kansalaiset muutosta nykyisen hallituksen linjaan.

”Antavatko suomalaiset valtakirjan jatkaa nykyistä politiikkaa, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät?”

Aino-Kaisa Pekonen: – Kaikkein tärkeimmät vaalit. Sotesta ja maakuntauudistuksesta huolimatta kuntaan jää tärkeitä päätöksiä, muun muassa koulutuksesta ja päivähoidosta. Isossa roolissa on myös julkinen liikenne kunnan sisällä. Kunnissa päätetään nimenomaan arjen asioista, hän painotti.

Sari Raassina: – Edelleenkin meidän jokaisen arki päätetään kunnanvaltuustossa. Nämä eivät ole maan hallitusvaalit. Nämä ovat nimenomaan paikalliset palveluvaalit siitä, mitä lähikunnissa tehdään. On tärkeää jatkossakin kehittää koulutusjärjestelmää siten, ettei yksikään nuoristamme tipahda sen ulkopuolelle.

Vesa-Matti Saarakkala: – Kun sote-uudistus etenee, se selkiyttää tilannetta. Äänestäjät ymmärtävät paremmin, mitkä asiat ovat realistisesti kuntapäättäjien vaikutusvallassa, mitkä taas jatkossa kuuluvat maakunnille.

Saarakkala uskoo äänestäjien kuluttajansuojan paranevan myös kunnallisissa asioissa.

– Demokratiaulottuvuus paranee sekä maakuntatasolla että kuntatasolla tämän uudistuksen myötä, hän päätti avauspuheenvuoronsa.

Pitääkö palautuskeskuksia perustaa? – 3 kysymystä turvapaikkapolitiikasta SDP:n presidenttiehdokkaiksi pyrkiville

Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero kouvolalaisessa kauppakeskuksessa. SDP:n eduskuntaryhmä pitää kesäkokoustaan tänään Kouvolassa ja huomenna Kotkassa.

Demokraatti kysyi SDP:n presidenttiehdokkaiksi pyrkiviltä Maarit Feldt-Rannalta, Tuula Haataiselta ja Sirpa Paaterolta Kouvolassa eduskuntaryhmän kesäkokouksessa kolme turvapaikkapolitiikkaan liittyvää kysymystä.

Katsovatko kansanedustajat, että paine tiedustelulain säätämiselle on tällä hetkellä niin voimakas, että se säädetään eduskunnassa nopeutetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Lisäksi ehdokkaat kommentoivat, pitäisikö kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautusprosessia nopeuttaa ja miten he suhtautuvat siihen, että Suomeen perustettaisiin erityisiä palautuskeskuksia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille.

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on julkisuudessa vaatinut, että tiedustelulait käsiteltäisiin eduskunnassa kiireellä. Maarit Feldt-Ranta näkee tässä opportunismiakin.

– Kyllä eduskunta sen vamasti käsittelee, kun hallitus tuo sen sinne, hän muistuttaa.

– Odotan hallituksen esitystä. En ennakoi. On kohtuuton pyyntö, että eduskunnassa opposition edustajat ottaisivat sokkona kantaa esitykseen, jota ei ole olemassakaan, Feldt-Ranta ihmettelee.

Matti Eloranta Kouvolasta jutteli Maarit Feldt-Rannan kanssa tänään kouvolalaisessa päiväkeskuksessa.

Feldt-Ranta muistuttaa, että asioita ei ratkaista vain tiedustelulainsäädännöllä, vaan tarvitaan moninaisia toimia. Monissa eurooppalaisissa maissa, joissa viranomaisilla on jo nyt laajat tiedusteluvalmiudet, on silti tapahtunut terroiskuja.

– Toki kaikki, mitä on tehtävissä, on tehtävä.

Kielteisen turvapaikkapäätösten saaneiden palauttamiseen Feldt-Ranta toteaa, että se on ollut SDP:n linja, että ne jotka ovat oikeutettuja turvapaikkaan ja apuun, heitä autetaan ja ne jotka eivät, palautetaan nopeutetusti.

Palautuskeskuksiinkaan Feldt-Ranta ei ota tässä vaiheessa kovin suoraa kantaa. Hän painottaa harkintaa ja viranomaisten sekä poliittisten päättäjien yhteistä arviota, jos käytäntöjä muutetaan.

Suomessa on nyt noin 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta.

– Ei ole hyvä tilanne, jos emme tiedä, missä he ovat, Feldt-Ranta sanoo ja muistuttaa samaan hengenvetoon, ettei pidä leimata vaarallisiksi kaikkia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.

”Toivon, ettei paniikissa tehdä ratkaisuja.”

Sirpa Paatero puntaroi palautuskeskuksia todeten, että niille voisi olla perusteet kielteisen päätöksen saannin jälkeen. Paatero pohtii, että tällöin kielteisen päätöksen saaneet olisivat jossakin tietyissä paikoissa verrattuna siihen, että heitä olisi jokaisessa vastaanottokeskuksessa.

Kysymyksiin kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisesta Paatero sanoo, että oikeuden päätöksien saamista nopeammin pitäisi kiirehtiä ensin.

– Etteivät ihmiset joudu kohtuuttomasti odottamaan.

Palautuslennot puolestaan pitäisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun kaikki oikeusasteet on käyty läpi.

Tiedustelulainsäädännöstä Paatero toteaa, että haluaa ensin nähdä, onko siihen lausuntojen jälkeen tullut muutoksia.

– Sen jälkeen voi arvioida, miten asiaa menee eteenpäin. Toivon, ettei paniikissa tehdä ratkaisuja, Paatero painottaa.

”On ihmeellistä, miten asiassa nyt hoputetaan oppositiota.”

Tuula Haataisen mielestä tiedustelulakiuudistukselle on todellista tarvetta. Hän kuitenkin katsoo sosialidemokraattien yleisen linjan mukaisesti, että ennen kuin asiasta on mahdollista antaa tarkempia lausuntoja, on odotettava, miten hallituksen esitys lopulta jäsentyy. Hän ei haluakaan vielä ottaa kantaa siihen, kuinka todennäköisesti lait säädetään kiireellisessä järjestyksessä.

– Tätä tulemme käsittelemään yhdessä eduskuntaryhmän kanssa. Laki tarvitaan, mutta sen kokonaisuuteen pitää perehtyä huolella. Sen tulee täyttää oikeusvaltion periaatteet, Haatainen sanoo.

– Hallituksella on ollut kaksi vuotta aikaa toteuttaa laki. On ihmeellistä, miten asiassa nyt hoputetaan oppositiota. Laki on hallituksen käsissä, heidän pitää tehdä sellainen esitys joka menee eduskunnassa eteenpäin.

Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautusprosessien pitää Haataisen mukaan hoitaa perusteellisesti ja oikeusvaltion toimintaperiaatteita noudattaen, mutta myös riittävän nopeasti.

– Kysymys on aina siitä, minkälaiset resurssit ovat käytettävissä.

Hänen mukaansa prosessin nopeuteen voi vaikuttaa varmistamalla, että asioita käsittelemässä on riittävästi osaavia ihmisiä.

– Ennen kaikkea kansainvälisiä sopimuksia pitää kuitenkin kunnioittaa. Ja palautukset pitää toteuttaa hallitusti.

Palautuskeskusten tarpeellisuudesta kysyttäessä Haatainen korostaa, että nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa jo turvapaikanhakijoiden sijoittamisen erilliseen vastaanottokeskukseen, jonka asukkaille voidaan määrätä ilmoittautumisvelvollisuus sekä asumisvelvollisuus. Tällöin asukkailla on kuitenkin myös oikeus liikkua keskuksen ulkopuolella.

– Viranomaisten toimintaan pitää voida luottaa, että he arvioivat nykylainsäädännön perusteella, mitä yksittäisissä tapauksissa tehdään.

– Nyt päättäjienkin pitää puntaroida asioita tarkkaan ja laittaa ne oikeisiin mittasuhteisiin. Keskeistä on pohtia sitä, miten voimme estää iskuja, miten voimme tiivistää kansainvälistä yhteistyötä sekä miten radikalisoitumassa olevista ihmisistä saadaan tieto liikkumaan.

Toimittajat: Topi Juga, Johannes Ijäs

Keskustelua aiheesta

”Oikeus olla ja unelmoida” – koulurauha julistetaan torstaina Helsingissä

Kuva: Jari Soini

Valtakunnallinen koulurauha julistetaan alkaneelle lukuvuodelle torstaina aamupäivällä Helsingissä. Julistus muistuttaa, että jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja viihtyisään kouluun.

Koulurauhan teemana on tällä kertaa Oikeus olla ja unelmoida. Se kannustaa kouluja oppilaiden oman toiminnan vahvistamiseen kiusaamisen ja syrjinnän vastaisessa työssä.

Koulurauha on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen, poliisin, Folkhälsanin ja Suomen Vanhempainliiton yhteinen ohjelma. Koulurauha on julistettu vuodesta 1990 lähtien.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Silti hän oli onnistunut oleskelemaan Suomessa toista vuotta turvapaikanhakijana” – Räsänen huolissaan Dublin-menettelyn toimimattomuudesta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen on huolissaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden kyvyttömyydestä noudattaa tehokkaasti niin sanottua Dublin-menettelyä osana unionin yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.

Räsäsen mielestä tiedot siitä, että Turun puukotustapauksen epäiltyjen joukossa olisi henkilöitä, jotka olisi rekisteröity tai olisivat hakeneet aikaisemmin turvapaikkaa toisesta jäsenvaltiosta ennen Suomeen saapumista, ovat merkki menettelyn toimimattomuudesta.

– Dublin-menettelyn nojalla kyseiset henkilöt olisi pitänyt saada palautettua Suomesta suhteellisen nopeasti heidän saavuttuaan Suomeen siihen jäsenvaltioon, johon he ovat ensimmäisenä saapuneet. Dublin-menettely perustuu EU:n asetukseen siitä, että hakemus turvapaikasta käsitellään aina vain yhdessä jäsenvaltiossa. Turvapaikkahakemusten käsittely kuuluu siten aina sille valtiolle, jossa hakijan sormenjäljet on ensimmäisenä otettu tai johon turvapaikkahakemus on ensimmäisenä jätetty, Räsänen sanoo.

─ Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Turun pääepäillyn biometriset tunnisteet on aikaisemmin rekisteröity Saksassa, mutta silti hän oli onnistunut oleskelemaan Suomessa toista vuotta turvapaikanhakijana. Dublin-menettely on EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan perusta, jonka toimimattomuuden pitäisi soittaa hälytyskelloja kaikkialla Euroopassa. Menettelyn tehokas noudattaminen nopeuttaa hakemusten käsittelyä, kun turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä jäsenmaassa. Näin myös vähennetään perusteettomia turvapaikkahakemuksia, Räsänen toteaa.

Räsäsen mukaan nämä viimeaikaiset esimerkit Euroopan yhteisten pelisääntöjen toimimattomuudesta antavat aihetta sille, että Suomen täytyy painokkaammin vaatia kaikilta jäsenmailta yhteisten sääntöjen noudattamista turvapaikkapolitiikassa.

– Tässä on nyt ministereillä Risikko (kok.) ja Häkkänen (kok.) vastuu viedä tätä viestiä painokkaasti unionissa eteenpäin, Räsänen päättää.

Keskustelua aiheesta

Poliisihallitus: Palautuskeskusten perustaminen ei tarpeellista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Poliisihallitus ei pidä palautuskeskusten perustamista tarpeellisena. Poliisihallituksen mukaan nykyisen lainsäädännön voimassa ollessa palautuskeskuksista ei olisi hyötyä poliisin toiminnalle.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kokoamista palautuskeskuksiin pohdittiin myös pari vuotta sitten, eikä Poliisihallitus tuolloinkaan kannattanut keskusten perustamista.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari puolestaan arvioi tänään Ylen aamu-tv:lle, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet poistuisivat nykyistä nopeammin maasta palautuskeskusten avulla.

Keskustelua aiheesta

”On tultava veronkevennyksiä ja palkankorotuksia”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Antti Palola.

STTK:n hallituksen mielestä palkansaajien tuloverotuksen kiristyminen on estettävä vuoden 2018 veroratkaisuilla.

– Kilpailukykysopimuksessa sovittu työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun korotus kiristää verotusta ensi vuonna noin 0,4 prosenttia. Se on kompensoitava tuloveroalennuksella, joka tukee myönteistä ostovoiman kehitystä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

STTK:n hallitus esittää veroalennuksen tasoksi 200 – 300 miljoonaa euroa, ja se on kohdistettava pieni- ja keskituloisiin.

– Kilpailukykysopimuksen aiheuttama verokompensaatio olisi 400 miljoonaa, mutta maltillisempi kevennys huomioi suhdannetilanteen ja julkisen sektorin rahoitustarpeen. Tuloveroalennukset loisivat osaltaan myönteisen ilmapiirin syksyn palkkaneuvotteluihin, jotka käydään liittokohtaisesti. Vahvana julkisen sektorin keskusjärjestönä STTK kuitenkin korostaa, että kevennyksistä aiheutuvat kustannukset on kompensoitava täysimääräisinä kunnille, jotta julkisten palveluiden työntekijöiden riittävyys sekä palveluiden laatu ja saatavuus turvataan, Palola esittää.

STTK:n hallitus korostaa, että tuloverokevennykset eivät korvaa palkankorotuksia tulevissa työmarkkinaneuvotteluissa.

– Usean vuoden ajan Suomen taloutta ja kilpailukykyä on vahvistettu erittäin maltillisilla – jopa miinusmerkkisillä – työmarkkinaratkaisuilla. Nyt talous kasvaa jopa ennakoitua paremmin ja työllisyys kehittyy myönteiseen suuntaan. Palkankorotusten ja hallituksen veropäätöksen hyvällä yhdistelmällä Suomen myönteiset näkymät vahvistuvat, Antti Palola uskoo.

Suomen taloutta ja työllisyyttä voidaan STTK:n mielestä avittaa muillakin toimilla kuin palkka- ja veroratkaisuilla.

– Hallituksen on laitettava perhevapaauudistus vireille. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää erittäin aktiivista työvoimapolitiikkaa. STTK ehdottaa myös elinikäisen oppimisen reformia, jossa aikuiskoulutusta uudistamalla tuetaan työurien pidentymistä ja talouden kasvua. Myös yhteistoimintalain kokonaisuudistus tulisi aloittaa vielä tämän hallituksen aikana.