x

”Näissä vaaleissa on yksi aivan erityinen kysymys” – PAMin paneeli sai sähköisen startin

Kuva: Ilkka Yrjä
Kuntavaalipaneeli on päässyt hyvään vauhtiin. Kansanedustajat vasemmalta: Antti Kaikkonen (kesk.), Krista Mikkonen (vihr.), Antti Lindtman (sd.) ja Aino-Kaisa Pekonen ( vas.). Kuvasta puuttuvat Sari Raassina (kok.) ja Vesa-Matti Saarakkala (ps.).

Palvelualojen ammattiliitto PAM järjesti kuntavaalipaneelin tiistaina Helsingissä. Se oli osa liiton valtuuston kaksipäiväistä kokousta, joka jatkuu Paasitornissa keskiviikkona.

Peter Nymanin juontamassa kuntavaalipaneelissa keskustelivat kansanedustajat Antti Kaikkonen (kesk.), Antti Lindtman (sd.), Krista Mikkonen (vihr.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.) Sari Raassina (kok.) ja Vesa-Matti Saarakkala (ps.).

Paneeli keskittyi kunnalliseen päätöksentekoon palvelualojen työntekijöiden näkökulmasta.

Liikkeelle lähdettiin kuntavaalien 2017 merkityksestä.

Mistä on vaaleissa kyse ja mitä jää kuntapoliitikkojen päätettäväksi, juontaja Peter Nyman viritti debatin.

Demokraatti poimi avauskierroksen keskeiset pointit kultakin puhujalta.

Antti Kaikkonen:– Päätetään paikallisista asioista. Vaikka kuntien rooli muuttuu aika paljon, kotikuntien päätettäväksi jää edelleen iso joukko asioista. Edelleen tärkeät vaalit. Vaaleissa äänestäminen kannattaa.

Krista Mikkonen: – Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut lähtevät pois, kuntiin jää paljon päätettävää. Päätetään edelleen esimerkiksi kaavoituksesta ja rakentamisesta. Kunta on ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevassa roolissa siinä, millaisia energiaan liittyviä päätöksiä tehdään.

Antti Lindtman: – Kysymys pitäisi muotoilla niin, että jos soteuudistus toteutuu, mutta otetaan se oletukseksi tähän. Kunnissa päätetään Suomen tulevaisuudesta. Siellä on vastuu siitä, että maassa on elinvoimaa.

Vaaleissa on SDP:n Lindtmanin mukaan yksi aivan erityinen kysymys.

– Kuntavaalit ovat paikalliset vaalit, mutta kysymys on myös siitä, antavatko suomalaiset valtakirjan jatkaa nykyistä politiikkaa, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Vai hakevatko suomalaiset inhimillisempää, työllistävämpää ja oikeudenmukaisempaa vaihtoehtoa?

Kuntavaaleissa ratkaistaan Lindtmanin mukaan se, haluavatko kansalaiset muutosta nykyisen hallituksen linjaan.

”Antavatko suomalaiset valtakirjan jatkaa nykyistä politiikkaa, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät?”

Aino-Kaisa Pekonen: – Kaikkein tärkeimmät vaalit. Sotesta ja maakuntauudistuksesta huolimatta kuntaan jää tärkeitä päätöksiä, muun muassa koulutuksesta ja päivähoidosta. Isossa roolissa on myös julkinen liikenne kunnan sisällä. Kunnissa päätetään nimenomaan arjen asioista, hän painotti.

Sari Raassina: – Edelleenkin meidän jokaisen arki päätetään kunnanvaltuustossa. Nämä eivät ole maan hallitusvaalit. Nämä ovat nimenomaan paikalliset palveluvaalit siitä, mitä lähikunnissa tehdään. On tärkeää jatkossakin kehittää koulutusjärjestelmää siten, ettei yksikään nuoristamme tipahda sen ulkopuolelle.

Vesa-Matti Saarakkala: – Kun sote-uudistus etenee, se selkiyttää tilannetta. Äänestäjät ymmärtävät paremmin, mitkä asiat ovat realistisesti kuntapäättäjien vaikutusvallassa, mitkä taas jatkossa kuuluvat maakunnille.

Saarakkala uskoo äänestäjien kuluttajansuojan paranevan myös kunnallisissa asioissa.

– Demokratiaulottuvuus paranee sekä maakuntatasolla että kuntatasolla tämän uudistuksen myötä, hän päätti avauspuheenvuoronsa.

Kritiikki leviää: ”Sote-uudistus uhkaa pahentaa eriarvoisuutta” 

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Tuula Haatainen.

Tänään julkisuuteen tulleessa Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTEn tekemän Sosiaalibarometrin kyselyssä sosiaali- ja terveysjohtajat eivät usko sote-uudistuksen vähentävän ihmisten eriarvoisuutta.

– Kyselyn tulokset vahvistavat asiantuntijoiden sanomaa siitä, että hallituksen esityksellä ei voida saavuttaa uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita, toteaa SDP:n kansanedustaja, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen.

– Uudistuksen tavoitteina olivat terveyserojen kaventaminen, hoitoon pääsyn parantaminen ja palveluiden integraation vahvistaminen. Hallituksen mallissa palvelutuotanto kuitenkin hajoaa yksityisiin yhtiöihin, ja samalla uudistukselle asetetut tavoitteet valuvat hukkaan. Sosten kyselyn mukaan lähes puolet (47 %) kuntien sote-johtajista katsoo, että eriarvoisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ei vähene. Viesti on vakava ja se tulisikin nyt hallituksessa ottaa tosissaan.

– Sosiaalipuoli on esityksessä jätetty paitsioon. Suurin riski uudistuksessa onkin, että eniten palveluita tarvitsevat jäävät eniten tarvitsemistaan palveluista ulkopuolelle. Näihin ongelmiin tulee hallituksen vastata ennen esityksen tuomista eduskuntaan, Haatainen korostaa.

– Hallituksen esittämä lainsäädäntö ei myöskään anna vastauksia siihen, miten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset turvataan.  Nykyisellään järjestöt ovat merkittävä osa järjestelmää. Esimerkiksi potilas-, lastensuojelu- ja vanhuspalvelujärjestöt ovat toimineet hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa ja tarjonneet esimerkiksi vertaistukea tarjoten vapaaehtoistyöllään merkittävän lisän julkisiin palveluihin. Järjestöjen tulisi saada nyt varmuus siitä, mitä hallitus niiden asemaan suunnittelee.

Kysely: SDP:n kuntavaalikannatus 8,3 % alle 30-vuotiaiden keskuudessa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Valtion nuorisoneuvoston tuoreen mielipidemittauksen mukaan runsaat kaksi kolmannesta 18–29-vuotiaista nuorista aikoo äänestää kuntavaaleissa. Edellisissä kuntavaaleissa koko väestön äänestysaktiivisuus oli 58,3 prosenttia. Alle 25-vuotiaista nuorista äänesti vain 30 prosenttia, ja 25–34-vuotiaiden äänestysprosentti oli noin 40.

Tutkimukseen haastateltiin yhteensä tuhatta nuorta, jotka olivat iältään 18–29-vuotiaita. Mielipidemittauksen mukaan kaksi nuorta viidestä ei osaa vielä sanoa mitä puoluetta aikoo äänestää. Kantansa kertoneista 30 prosenttia kertoi äänestävänsä vihreitä. Kokoomusta kertoi äänestävänsä 19,5 prosenttia.

Keskusta on säilyttänyt paikkansa kolmantena, vaikka sen kannatus on hieman pudonnut 15,1 prosenttiin. SDP saa nuorilta vain 8,3 prosentin kannatuksen.

Keskustelua aiheesta

Pekka Haavisto: ”Terrorismi sikiää siellä, missä ihmiset ovat epätoivoisia, nöyryytettyjä, köyhiä ja sorrettuja”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vihreiden kansanedustajan Pekka Haaviston mukaan terrorismin tehokas torjunta vaatii puuttumista sen perimmäisiin syihin kuten epätoivoon, sortoon ja ihmisoikeusloukkauksiin.

”Terrorismi sikiää siellä, missä ihmiset ovat epätoivoisia, nöyryytettyjä, köyhiä ja sorrettuja ja missä valtiot ovat liian heikkoja turvatakseen lain ja järjestyksen. Alueelliset konfliktit ja miehitysvalta luovat terroristeille kasvualustaa. Näitä epäkohtia korjaamalla olemme askeleen lähempänä turvallista maailmaa”, Haavisto totesi puhuessaan tiistaina Pietarissa Etyjin ja IVY-maiden parlamentaaristen yleiskokousten järjestämässä yhteiskonferenssissa.

Konferenssin teemana oli terrorismin torjunta. Haavisto muistutti lainsäätäjien olevan vastuussa siitä, että terrorismin torjuntaan ei käytetä kovempia keinoja kuin mitä on välttämätöntä.

Suomesta on arvioitu noin sadan ihmisen liittyneen Isisiin.

”Ihmisillä on oikeus henkeen ja terveyteen, ja valtioiden pitää suojella kansalaisiaan väkivallalta. Samalla pitää kuitenkin kunnioittaa demokraattisten yhteiskuntien muita perusarvoja, joita ovat muun muassa sananvapaus ja yksityiselämän suoja. Tasapainoilu ja rajanveto näiden perusoikeuksien välillä ei ole helppoa, mutta se on meidän poliitikkojen tehtävä”.

Haavisto kertoo tiedotteessaan nostaneensa esiin myös ongelmat, joita Isisin joukoista palaavat vierastaistelijat voivat aiheuttaa. Kun Isis menettää alueitaan, sen riveihin liittyneiden vierastaistelijoiden pitää joko etsiytyä uusille alueille tai palata koteihinsa.

”Suomesta on arvioitu noin sadan ihmisen liittyneen Isisiin. Osa heistä palaa kotiin pettyneinä ja valmiina sopeutumaan normaaliin elämään. Mutta on aina olemassa vaara, että osa palaajista ei ole luopunut radikalismistaan ja alkaa suunnitella uusia terroritekoja. Meidän täytyy oman turvallisuutemme vuoksi löytää tehokkaat keinot, joilla saamme heidät luopumaan radikalismista ja sopeutumaan yhteiskuntaan”.

Keskustelua aiheesta

Palkansaajakeskusjärjestö: Lapsia on pompoteltu – esittää kovan kuntavaalitavoitteen

Kuva: Timo Sparf

SAK toivoo kuntien harkitsevan varhaiskasvatuksen muuttamista osin maksuttomaksi. SAK kertoi tänään kuntavaalitavoitteestaan.

SAK:n mukaan päivähoitomaksujen poistaminen tai alentaminen kannustaa tutkimusten mukaan etenkin naisia työelämään.

– Muutamat kunnat ovat jo muuttaneet osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksuttomaksi. Laki määrää päivähoitomaksuille katon, mutta kunnat voivat halutessaan asettaa maksut sitä pienemmiksi, SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen muistuttaa.

– Kestävin ratkaisu on valtakunnallinen päätös varhaiskasvatuksen muuttamisesta osin maksuttomaksi. Se takaisi, etteivät lapset joudu eriarvoiseen asemaan asuinkunnan perusteella.

Suomen suurin palkansaajajärjestö odottaa kunnilta laadukasta varhaiskasvatusta, jotta muutokset maksuihin tuottavat toivotut tulokset.

– Ryhmien on oltava pieniä ja varhaiskasvattajia riittävästi. Laadukas varhaiskasvatus antaa hyvät lähtökohdat oppimiseen peruskoulussa ja sen jälkeen toisella asteella.

Koskinen kiittää kuntia, jotka ovat pitäneet kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta.

— Rajaus sen sijaan ei ole tuottanut toivottuja säästöjä, mutta kuormittavaa byrokratiaa ja lasten pompottelua kylläkin.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Perniön Liha pisti vanhentunutta lihaa myyntiin tuoreena – kauppasi ulkolaista kotimaisena 

Kuva: Marjo Kosonen
Brasilialaista naudanlihaa.

Varsinaissuomalaisen lihafirman epäillään kaupanneen ulkomaista lihaa kotimaisena. Syyttäjä vaatii rangaistusta Perniön Lihalle ja sen toimitusjohtajalle.

Syyttäjän mukaan yrityksen lihatuotteita myytiin ja markkinoitiin suomalaisina, vaikka valmistuksessa oli käytetty ulkomaista sianlihaa. Rikosepäily koskee vuoden 2015 alkupuolta. Elintarvikkeita markkinoitiin syytteen mukaan myös Joutsenlipulla eli Hyvää Suomesta -merkinnällä.

Terveystarkastajalle oli syyttäjän mukaan tiskillä sanottu, että liha on suomalaista.
Toimitusjohtajaa syytetään markkinointirikoksen lisäksi terveysrikoksesta 2010–15. Syytteen mukaan esimerkiksi tehtaanmyymälästä poistettuja tuotteita oli palautettu käytettäväksi uudelleen raaka-aineena.

Syyttäjä vaatii toimitusjohtajalle ehdollista ja firmalle vähintään 30 000 euron yhteisösakkoa.