Eduskuntavaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Nyt ehdokkaista miehiä on 1  385 ja naisia 1  039.

Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Liike Nytillä (34,5 prosenttia) ja suurin vihreillä (60,8 prosenttia). Myös SDP:llä ja vasemmistoliitolla on ehdokkaana enemmän naisia kuin miehiä.

-  Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista kääntyi selvään kasvuun 1970-luvulla. Vuoden 1991 vaaleissa naisten osuus oli ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia. Sen jälkeen osuus jäi pidemmäksi aikaa tuohon 40 prosentin rajan tuntumaan, kunnes on taas ylittänyt sen vuosina 2019 ja 2023, Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius sanoo tiedotteessa.

Tilastokeskuksen mukaan myös enemmistö äänioikeutetuista on naisia. Naisten osuus kaikista äänioikeutetuista on 51,8 prosenttia ja Suomessa asuvista äänioikeutetuista 51,3 prosenttia.

TILASTOKESKUKSEN Walleniuksen mukaan ehdokasprofiilissa ei ole mitään erityisen yllättävää tällä kertaa. Ehdokkaissa on enemmän 30-60-vuotiaita ja korkeakoulutettuja kuin väestössä muuten.

-  Ehdokkaat ovat selkeästi korkeammin koulutettuja ja parempituloisia kuin äänioikeutetut, mutta näin se on ollut aiemmissakin eduskuntavaaleissa, Wallenius sanoo STT:lle.

Samoin tilastoissa näkyy Walleniuksen mukaan se, että alle 30-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat ovat selkeästi vähemmän edustettuina, mikä näkyy siinä, että työllisiä on valtaosa ehdokkaista.

-  Esimerkiksi eläkeläisiä on vähemmän. Se on aika lailla vakiintunut tilanne.

Korkeimmin koulutettuja ovat kokoomuksen ehdokkaat, joista yli 60 prosentilla on ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tasoinen tutkinto.

Myös RKP:n ja vihreiden ehdokkaista yli puolella on vähintään ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Eduskuntapuolueista vähiten korkean tason tutkinnon suorittaneita on vasemmistoliiton, Liike Nytin ja perussuomalaisten ehdokkaissa.

Ehdokkaiden keski-ikä on 45,8 vuotta ja äänioikeutettujen 51,7 vuotta.

Ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on noin 32  400 euroa, äänioikeutettujen puolestaan noin 23  500 euroa. Mediaanitulot vaihtelevat kokoomuksen noin 51  600 eurosta Liike Nytin noin 30  900 euroon.

Tilastoista ilmenee, että eduskunnan ulkopuolisten puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaat ovat tulotasoltaan lähimpänä äänestäjäkuntaa noin 22  300 euron mediaanituloillaan.

Mediaanitulolla tarkoitetaan keskimmäisen tulonsaajan tuloa, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen.

VAALEIHIN asetettiin 44 ehdokasta vähemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa, yhteensä 2  424 ehdokasta. Heistä 960 on kunnanvaltuutettuja ja 170 nykyisessä eduskunnassa istuvia kansanedustajia.

Eniten samoja ehdokkaita viime vaaleihin verrattuna on SDP:llä ja perussuomalaisilla, yli 40 prosenttia kummallakin.

Kunnanvaltuutettujen osuus ehdokkaista on suurin perussuomalaisilla, lähes 79 prosenttia.

Suurin aluevaltuutettujen osuus on puolestaan kokoomuksella, jonka ehdokkaista lähes 42 prosenttia istuu aluevaltuustoissa.

Aluevaltuutettuja on noin 21 prosenttia kaikista ehdokkaista.

Ehdokkaita asetti 22 rekisteröityä puoluetta. Vaaleihin osallistuvia puolueita on kolme enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

EDUSKUNTAVAALIEN kaikista ehdokkaista suomen- tai saamenkielisiä on 90 prosenttia, ruotsinkielisiä 6,7 prosenttia ja vieraskielisiä 2,8 prosenttia. Vieraskielisistä ehdokkaista suurin osa on ehdolla Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä, joissa on myös enemmistö vieraskielisistä äänioikeutetuista.

Eduskuntapuolueista vieraskielisten ehdokkaiden osuus on suurin vasemmistoliitolla, 7,4 prosenttia.

Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on Tilastokeskuksen mukaan 5,2 prosenttia ja muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia 3,1 prosenttia.

-  Vieraskielisten äänioikeutettujen määrä ja osuus ovat kasvaneet tasaisesti muutamien viime eduskuntavaalien aikana. Määrä on kasvanut vuoden 2011 vaalien vajaasta 50  000:sta yli 132  000:een. Ehdokkaiden osalta suunta ei ole yhtä selkeä. Vieraskielisten ehdokkaiden määrät ovat pieniä, joten muutoksiin yksittäisten vaalien välillä voi vaikuttaa sattumakin, Wallenius sanoo.

Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ja ehdokkaaksi kelpoisia ovat vain Suomen kansalaiset.

Sanna Nikula / STT

Uutista täydennetty 22.3. klo 11.42 mm. Walleniuksen haastattelulla.