Näitä työpaikkoja opiskelijat himoitsevat – ja rahakaan ei merkitse kaikkea

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Opiskelijat arvostavat työnantajia, joilla on monipuolisia työtehtäviä ja ystävällinen työilmapiiri. Odotuksissa työnantajia kohtaan ovat eniten nousseet omaa kehitystä tukevan esimiestyön sekä selkeiden etenemispolkujen merkitys. Opiskelijat arvostavat myös työn ja vapaa-ajan tasapainoa ja työtä, jolla on merkitystä.

Tiedot selviävät Universumin tutkimuksesta, joita tehdään vuosittain 60 maassa. Suomessa siihen osalllistui vajaa 14 000 opiskelijaa. Universum on kansainvälinen työnantajakuvan tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijayritys.

Kaupallisten alojen opiskelijoiden suosituimpana työnantajana jatkaa Finnair. Google myös säilyttää viime vuoden kakkospaikkansa. Useina vuosina suosituimpana pankkitoimialan työnantajana ollut Nordea menettää paikkansa OP Ryhmälle, joka nousee nyt sijalle 3. OP kiinnostaa yhä enemmän myös IT-alan opiskelijoita.

Opiskelijat arvostavat työtä, jolla on merkitystä.

IT-alan opiskelijoiden suosimien työnantajien kärjessä ei ole suuria yllätyksiä. Viime vuoden kärkikolmikko, Google, Microsoft ja Supercell pysyvät ennallaan.

Tekniikan ja luonnontieteiden alan opiskelijoiden listalla on muutoksia. Suosikkina jatkaa Kone, mutta kakkossijalle nousee ABB. Rakennusalan työnantajat eivät kiinnosta nuoria enää vanhaan malliin.

Humanistisen-, kulttuuri- ja kasvatusalan ihanteellisimmaksi työnantajaksi nousee Yle sijalta kaksi. YK putoaa toiselle sijalle ja kolmantena on Helsingin kaupunki. Mielenkiintoisena nousijana on Museovirasto, joka parantaa 14 sijaa listautuen sijalle 16.

Juridiikan opiskelijoiden kiinnostavimpana työnantajana jatkavat tuomioistuimet. Suosituimpana asianajotoimistona säilyy Castrén & Snellman.

Julkinen puoli on menettänyt kiinnostavuutta lääketieteen ja terveydenhuollon alojen opiskelijoiden keskuudessa. Ykkösenä on Terveystalo ja kakkosena Mehiläinen. Kolmanneksi kiinnostavin on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS).

Rahakohu paisuu: ”Orpolle esitettiin tarkat kuvat kolikosta”

Kuva: Lehtikuva / Suomen rahapaja
– Nyt on takerruttu yhteen kuvaan. Ei julkistettu koko kokonaisuutta, se oli virhe, juhlarahalautakunnan puheenjohtaja, emeritusprofessori Tapio Yli-Viikari sanoo STT:lle.

Valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.) on esitetty tarkat kuvat juhlarahan molemmista puolista, sanoo juhlarahalautakunnan puheenjohtaja, emeritusprofessori Tapio Yli-Viikari STT:lle.

Hänen mukaansa Orpon aiemmin keväällä hyväksymä asetusehdotus juhlarahasta sisältää kuvat ja tarkat kuvaukset siitä, mistä kolikossa on kyse.

Yli-Viikarin mukaan missään vaiheessa kukaan lautakunnassa tai ministeriössä ei ole sanonut, että tämä nimenomainen kuva ei käy. Kuva on taiteilijan valitsema ja se hyväksyttiin yksimielisesti, Yli-Viikari lisää.

Lautakunta valitsi rahasarjan suunnittelijaksi tietoisesti taiteilijan, jolla on eettisiä näkemyksiä. Yli-Viikarin mukaan kolikossa ei ollut tarkoitus ottaa kantaa punaisiin tai valkoisiin tai kansalaissotaan, vaan tuoda esille yksi vaihe Suomen itsenäisyydessä. Yli-Viikari ihmettelee asian nostattamaa kohua.

– Asiat on käsitelty historian oppikirjoissa, eikä niiden pitäisi olla kenellekään uusia. Olisin luullut, että aiheesta osattaisiin keskustella ja käsitellä sitä rauhallisesti ja arvokkaasti.

Yli-Viikarin mukaan lopputulokseen päädyttiin pitkän prosessin jälkeen. Aiheita käytiin läpi historian ja arkkitehtuurin asiantuntijoiden kanssa, hän lisää.

Suunnittelija Ilkka Suppaselle maksettiin rahasarjan suunnittelusta tuhansia euroja, mutta ei kymmentätuhatta, Yli-Viikari sanoo.

Lautakunnalle on maksettu kokouspalkkioita, Yli-Viikari lisää. Hänen käsityksensä mukaan juhlarahoja ei ole vielä ehditty lyödä. Valtiovarainministeriö on kertonut, että juhlarahojen mallikappaleet tehtiin marraskuussa Orpon johdolla.

Puheenjohtaja seisoo rahasarjan takana.

Yli-Viikarin mielestä kolikkoa pitäisi arvioida osana viiden rahan kokonaisuutta. Hän uskoo, että asiaan olisi suhtauduttu eri tavalla, jos koko rahasarja olisi julkistettu kokonaisuutena.

– Nyt on takerruttu yhteen kuvaan. Ei julkistettu koko kokonaisuutta, se oli virhe.

– Me olemme katsoneet sarjan asiayhteydessään kokonaisena, ja se olisi näin ollut hyvä. Ajatuksellisesti ja konseptiltaan juhlarahasarja on hyvä kokonaisuus.

Jecaterina Mantsinen-STT

Juhlaraha-gate jatkuu – Rahapaja pahoittelee aiheuttamaansa mielipahaa

Kuva: Lehtikuva / Ruutukaappaus
Juhlarahoja ei oltu vielä julkaistu. Ne olivat ainoastaan ennakkomarkkinoinnissa. Kuva on ruutukaappaus Suomen rahapajan Mint of Finland -Instagram-tililtä, jossa kuva Itsenäisyyden vuosikymmenet -juhlarahasarjan kolikoista.

Suomen Rahapaja kertoo tiedotteessa olevansa omalta osaltaan hyvin pahoillaan kaikesta mielipahasta, jota juhlarahasarjan kuvat ovat aiheuttaneet.

Rahapajan lyömä Itsenäisyyden vuosikymmenet -rahasarja on aiheuttanut tänään kohua. Sarjan ensimmäisessä osassa oli kuva kansalaissodan aikaisesta teloituksesta. Kolikon toisella puolella oli vuonna 1938 valmistuneen Olympiastadionin torni.

Valtiovarainministeriö oli hyväksynyt rahoja koskevan asetuksen, mutta kumosi sen tänään. Rahoja ei siis lyödä eikä lasketa liikkeelle.

Kun asetus on kumottu, juhlarahoja ei enää ole oikeudellisesti olemassa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi aiemmin tänään: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan, vaan luotin juhlarahalautakunnan esitykseen. Pahoittelen tapahtunutta. Tämä asetus kumotaan ja kokonaisuus harkitaan uudelleen.”

 

Orpon ministeriö kumosi oman asetuksensa – ”Luotin juhlarahalautakunnan esitykseen”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi medialle Itsenäisyyden vuosikymmenet -juhlarahasta ennen täysistuntoa tänään eduskunnassa.

Valtiovarainministeriö kumoaa vuoden 2017, 2018 ja 2019 juhlarahoja koskevan asetuksen.

Suomen rahapajan lyömän Itsenäisyyden vuosikymmenet -rahasarjan ensimmäinen juhlaraha kuvaa kansalaissodan aikaista teloitusta. Kolikon toisella puolella on vuonna 1938 valmistuneen Olympiastadionin torni.

Kolikko on herättänyt julkaisunsa jälkeen runsaasti kritiikkiä. Muun muassa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi aikaisemmin tänään pitävänsä täysin mauttomana Rahapajan lyömän juhlarahan kuvaa kansalaissodan teloituksista.

Orpo toivoi, että raha vedetään pois. Hän oli kuitenkin itse ministerinä hyväksynyt juhlaraha-asetuksen.

– En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan, vaan luotin juhlarahalautakunnan esitykseen. Pahoittelen tapahtunutta. Tämä asetus kumotaan ja kokonaisuus harkitaan uudelleen, Orpo sanoo nyt.

Rahapaja puolustautuu kohun keskellä – ”Juhlarahat lyödään valtiovarainministeriön päätöksestä”

Kuva: Lehtikuva / Museovirasto
Juhlaraha pohjautuu Työväenarkiston valokuvaan. Sarjan suunnittelijalle Ilkka Suppaselle se viesti kaikista kuvista selkeimmin kansalaissodan luonnetta. (Digitaalivedos mustavalkovalokuvasta.)

Itsenäisen satavuotiaan Suomen kunniaksi lyödään viiden juhlarahan sarja, jonka aloittaa 18.5. julkaistava vuosikymmeniä 1917-1939 muistava juhlaraha. Juhlaraha ei ole vielä myynnissä.

Itsenäisyyden vuosikymmenet -juhlarahasarja kertoo Suomen itsenäisyyden ensimmäisestä sadasta vuodesta ”saavutusten ja voitettujen vaikeuksien kautta”. Sarjan on suunnitellut Ilkka Suppanen.

– Juhlaraha ei juhlista kansalaissotaa vaan tuo esiin sen, että Suomi selvisi tästä vaikeasta ajasta. Valitsin sarjan ensimmäiseen juhlarahaan tunnuspuolen aiheeksi kansalaissodan, sillä kansalaissota kertoo ajanjakson 1917-1939 merkittävimmästä haasteesta ja siitä toipumisesta. Juhlaraha pohjautuu Työväenarkiston valokuvaan, joka viesti mielestäni kaikista kuvista selkeimmin kansalaissodan luonnetta, Suppanen sanoo Suomen Rahapajan iltapäivällä julkisuuteen toimittamassa tiedotteessa.

Juhlarahan arvopuoli kuvaa vuonna 1938 valmistunutta Helsingin Olympiastadionia.

Juhlarahojen ilme on suunnittelijan näkemys Suomen itsenäisyyden vuosikymmenistä. Suppanen teki Rahapajan mukaan merkittävän taustatyön juhlarahojen suunnittelua varten ja tutki aihetta useiden asiantuntijoiden kanssa.

– Juhlarahasarjan kantava ajatus on siinä, että voimme kohdata historiamme saavutusten ja vaikeuksien kautta: sen historian, joka on tehnyt meistä sellaisia kuin olemme.

Juhlarahasarjassa julkaistaan yhteensä viisi juhlarahaa vuosien 2017-2019 aikana. Vuosikymmeniä 1917-1939 sekä 1940-1959 kunnioittavat juhlarahat julkaistaan vuonna 2017. Vuosikymmeniä 1960-1979 ja 1980-1999 muistavat juhlarahat julkaistaan vuonna 2018. Sarja huipentuu vuonna 2019 julkaistavaan, vuosikymmeniä 2000-2017 kunnioittavaan juhlarahaan.

Juhlarahat lyödään valtiovarainministeriön päätöksestä, muistuttaa Rahapaja. Juhlarahojen nimellisarvo, design ja tekniset ominaisuudet vahvistetaan valtiovarainministeriön antamassa asetuksessa.

Orpo: Mauton juhlaraha on vedettävä pois.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo kuitenkin pitävänsä täysin mauttomana Rahapajan lyömän juhlarahan kuvaa kansalaissodan teloituksista. Hän toivoo, että raha vedetään pois.

Orpon mielestä kuva ei sovi Suomi 100 -juhlavuoden henkeen mitenkään.

– En ymmärrä, miten se (kuva) sopii Suomi 100 -juhlavuoden henkeen, ei siis mitenkään. Ja itse asiassa toivon, että tämä raha vedetään pois, Orpo sanoi tänään  eduskunnan täysistunnon alkaessa STT:n mukaan.

Rahapajan lyömän juhlaraha on herättänyt runsaasti kritiikkiä ja tuohtumusta sosiaalisessa mediassa.

Kommentti: Teloitukset ja raha on huono yhdistelmä – Rahapaja mokasi

Kuva: Työväen arkisto
Punavankeja Tampereella keväällä 1918.

Pian sata vuotta täyttävän Suomen orastavia juhlallisuuksia on hallinnut 1940-luvun sotahistoria. Kansakuntaa yhdistänyt traumaattinen sota päättyi torjuntavoittoon, itsenäisyys säilyi. Kun kaikki hävisivät ja voittivat, suomalaisilla on yhteinen kertomus mitä muistella.

Sata vuotta sitten tilanne Suomessa oli dramaattisesti jakautuneempi. Itsenäisyyden alkutahdit poikkesivat kaikesta muistelemisen arvoisesta siinä määrin, että niiden kertaaminen on herkkyydessään kuin hapuilua heikoilla jäillä, yksin pimeässä.

Hapuilusta on saamassa osansa Suomen Rahapaja, joka löi juhlakolikkoonsa kuvan punavankien teloituksesta keväällä 1918.

Sisällissodan silmitön väkivalta teloituksineen ja vankileireineen ei sovi aiheeksi juhlarahaan muun muassa sen vuoksi, että kansanmurhat eivät luo juhlamieltä eivätkä kohota kansallistunnetta.

Tuntuu uskomattomalta, että kenelläkään on käynyt moinen mielessä vakavasti otettavana vaihtoehtona.

Vuoden 1918 tapahtumista on kirjoitettu erinomaisia tutkimuksia ja kirjoja, mutta aiheen vakavuuteen sopivaa muistamisen tapaa ei ole ihan helppo löytää. Kunnioittamisen rituaalit ovat vakavien aiheiden kuten kuoleman osalta rapautumassa ja muuttumassa.

Muistokivien pystyttäminen ja kirkolliset seremoniat eivät helposti tavoita laajoja kansanjoukkoja eivätkä ihmiset ymmärrä niiden kieltä samalla tavoin kuin ennen.

Jotakin yleisesti puhuttelevaa tarvitaan tilalle, mutta se jokin ei ole kolikko. Suomen sisällissodassa tuhotulle elämälle ei ole hintaa.

(Korjattu klo 15.31: Poistettu viittaus Tampereen taisteluihin.)