Turva – Hymy
Tyomies

”Näpit irti työttömyysturvan lisäpäivistä” – SAK:n Lylyn tiukka viesti vaalikampanjan loppusuoralle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SAK:n Lauri Lyly: – Eläkepakettia ei pidä repiä auki.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly toppuuttelee poliitikkojen intoa avata viime syksynä kolmikantaisesti sovittua eläkeratkaisua, joka muun muassa alensi kestävyysvajetta runsaalla prosenttiyksiköllä ja nosti eläkeikää.

– On harmillista, että vaalien alla eläkemaksun alentaminen on otettu keinoksi korjata taloutta. Sovitulla eläkemaksun tasolla kuitenkin taataan nykyiset ja tulevat eläkkeet. Työmarkkinajärjestöjen eläkeratkaisussa maksut ja etuudet ovat nyt historiallisesti ensimmäistä kertaa tasapainossa.

– Jos eläkemaksua alennetaan esimerkiksi kahdella prosenttiyksiköllä, eläkepaketista jouduttaisiin repimään auki myös muita asioita, hän huomauttaa.

Lyly korostaa, ettei tämä olisi vastuullista eläkepolitiikkaa.

Lisäksi hän painottaa, että jo ensi vuoden eläkemaksuun on tehty alennus. Työeläkemaksu on ensi vuonna 24 prosenttia ja seuraavana kolmena vuonna 24,4 prosenttia. Vuoden 2016 maksun alenema hyödyttää eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Eläkeratkaisussa sovittiin myös Emu-puskurin käyttämisen pelisäännöistä, muun muassa siitä miten sillä voidaan lieventää eläkemaksua.

SAK:n puheenjohtaja huomauttaa, että poliitikkojen hampaissa näyttää eläkeratkaisun lisäksi olevan myös luopuminen työttömyysturvan lisäpäivistä eli niin sanotusta työttömyysputkesta. Se rahoitetaan työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksuilla, ei valtion toimesta.

Putken poistaminen rokottaisi työuran loppupuolella olevaa palkansaajaa, kun nykyiseissä taloustilanteessa mahdollisuudet työllistyä ovat erittäin huonot.

– Putken poistaminen rokottaisi työuran loppupuolella olevaa palkansaajaa, kun nykyiseissä taloustilanteessa mahdollisuudet työllistyä ovat erittäin huonot.
Lisäpäiväoikeuden toimivuutta arvioidaan sopimuksen mukaan vuonna 2019.

– Tällöin on kertynyt kokemusta vuonna 2017 voimaan astuvasta uudistuksesta. Silloin nähdään, miten 60 vuotta täyttäneiden työllistyminen uusiin töihin tai pääsy aktiivitoimiin on toteutunut. Jos vaikutus on ollut toivottu, lisäpäiväoikeuden alarajaa nostetaan vuodella 62 vuoteen.

SAK:n Lylyn mukaan on hyvä, että poliitikot etsivät aktiivisesti keinoja parantaa Suomen tilannetta.

– Jo kertaalleen sovittua ei kuitenkaan pidä repiä auki. Keinot talouden ja työllisyyden kohentamiseksi on löydettävä muualta – ei siitä osasta sosiaaliturvaa, joka on kunnossa.

”Valitettavasti meillä on suuria ongelmia” – ruotsalaiset turvattomia, jo 29 %:lla suuri huoli rikollisuudesta

Kuva: AFP PHOTO / TT News Agency / Johan NILSSON / Sweden OUT

Ruotsissa kansalaisten turvattomuuden tunne on jatkanut kasvuaan, selviää ruotsalaisviranomaisen laajasta kyselytutkimuksesta.

Tulokset kertovat myös, että ruotsalaisten luottamus poliisiin ja oikeuslaitokseen on heikentynyt takavuosiin verrattuna. Viime vuonna Ruotsin poliisiin luotti vahvasti 54 prosenttia vastaajista.

– Jos kehitys jatkuisi tällä tavalla, on riski, että ihmiset jättävät ilmoittamatta rikoksia – ja sitä meidän pitää ehdottomasti välttää, sanoi sisä- ja oikeusministeri, sosiaalidemokraattien Morgan Johansson uutistoimisto TT:lle tiistaina.

29 prosenttia ruotsalaisvastaajista kertoo viime vuonna tehdyssä kyselyssä, että he tuntevat suurta huolta rikollisuudesta yhteiskunnassa. Vielä vuoden 2014 tutkimuksessa luku oli 19 prosenttia, ja vuonna 2016 vastanneista 25 prosenttia oli tätä mieltä.

Ruotsin rikostenehkäisyneuvosto Brån julkaisemasta raportista käyvät ilmi myös sukupuolten väliset erot turvallisuudentunteessa. Naisten ryhmässä suurta huolta rikollisuudesta tunsi viime vuonna 31 prosenttia ja miesten ryhmässä 27 prosenttia.

Suurta huolta mahdollisesta kimppuun käymisestä tai pahoinpitelystä kokee 23 prosenttia naisista ja 9 prosenttia miehistä.

”Tästä tulee vaalikysymys”.

Ruotsin suurimman oppositiopuolueen, maltillisen kokoomuksen oikeuspoliittinen vastaava Tomas Tobé uskoo, että teema nousee esiin Ruotsissa syyskuun valtiopäivävaalien yhteydessä.

– Valitettavasti meillä (Ruotsissa) on suuria ongelmia rikollisuuden kanssa, joten tästä tulee suuri kysymys vaaleissa, arvioi Tobé STT:lle tiistaina Sälenin turvallisuuskonferenssissa.

Tobén mukaan Ruotsissa tarvittaisiin edelleen muun muassa poliisin resurssien vahvistamista sekä tiukempia rangaistuksia.

Rikollisuuden varjostamien lähiöiden ongelmiin olisi hänen mielestään pitänyt puuttua jo takavuosina, jolloin myös porvaripuolueet kokoomuksen johdolla olivat vallassa.

– Maksamme nyt hintaa ehkä 10–15 vuotta kestäneestä epäonnistuneesta integraatiopolitiikasta Ruotsissa, sanoi Tobé tiistaina.

Ruotsin rikostenehkäisyneuvosto Brån tutkimukseen haastateltiin viime vuonna noin 12 000 ihmistä. Suuri osa haastatteluista tehtiin ennen Tukholman terrori-iskua ja seksuaalista häirintää vastustavan #metoo-liikkeen nousua.

Keskustelua aiheesta

Pilapiirtäjät palkitsivat Jan Vapaavuoren

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vuoden karikatyypiksi on valittu Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.). Valinnan tekee Karikatyristien ja pilapiirtäjien kilta Skarpit.

Skarppien mielestä Vapaavuori on persoonallisen näköinen ja karismaattinen henkilö.

– Helsinki on selvästi saanut isännän, joka rohkaisee myös muiden kaupunkien johtajia ottamaan roolin oman asuinpaikkansa puolestapuhujina, sanotaan perusteluissa.

Skarpit on Grafian alainen karikatyristien ja pilapiirtäjien kilta. Vuoden karikatyyppi -nimitys on kunnianosoitus, joka myönnetään suomalaiselle julkisuuden henkilölle, joka on hahmona positiivinen ja kasvoiltaan mielenkiintoinen piirrettävä.

Aiemmat Vuoden karikatyypit ovat olleet Sofi Oksanen, Jutta Urpilainen, Timo Soini, Jörn Donner, Ismo Leikola, Jarkko Nieminen ja Sauli Niinistö.

Keskustelua aiheesta

Erikoinen tapaus käräjillä – syyttäjä katsoi poliisin laiminlyöneen tutkintoja, käräjäoikeus: Ei rikosta

Kuva: Kari Hulkko
Kuva: Kari Hulkko / Demokraatti

Syyttäjä vaati tiistaina lyhyttä ehdollista vankeustuomiota Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisariolle virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syyttäjän mukaan useita rikoksia selvitettiin puutteellisesti, sillä tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario keskeytti tutkintoja jopa tapauksissa, joissa poliisilla oli tiedossa epäiltyjen nimet.

Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi, että rikoskomisario ei syyllistynyt rikokseen ja hylkäsi syytteen.

Rikoskomisario oli syytteen mukaan tehnyt päätöksiä vajavaisin tiedoin useissa tutkinnoissa ja laiminlyönyt velvollisuutensa johtaa ja valvoa tutkintoja.

Yhdessä syyttäjän esiin nostamassa tapauksessa kahden ihmisen epäiltiin pahoinpidelleen uhria ravintolan ulkopuolella lyömällä ja potkimalla. Uhri oli pystynyt antamaan tekijöiden etunimet ja kertonut, että he asuvat samassa vastaanottokeskuksessa. Hän oli kertonut pystyvänsä tunnistamaan tekijät ja nimennyt kaksi todistajaa.

Poliisi oli syyttäjän mukaan hankkinut vastaanottokeskuksen asukasluettelon, mutta sittemmin lopettanut tutkinnan sillä perusteella, että asiassa ei ole tutkintaa edistävää tietoa.

Toisessa tapauksessa poliisi ei syyttäjän mukaan edes yrittänyt selvittää tekijää, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Kyse oli epäillystä näpistyksestä, jossa kaupasta oli viety alkoholijuomia.

Rikosilmoituksessa oli nimetty epäillyt sukunimellä ja mukana oli valvontakameran kuvia tekijöistä. Tutkinta oli keskeytetty syyttäjän mukaan selvittämättä lainkaan, keitä tekijät voisivat olla. Toisessa epäillyssä alkoholinäpistyksessä tiedossa oli auton rekisterinumero ja hyvä valvontakamerakuva tekijästä. Poliisi keskeytti syyttäjän mukaan tutkinnan selvittämättä edes auton omistaja- ja haltijatietoja.

Syyttäjä nimesi yhteensä 14 epäiltyä rikosta, joissa tutkinnanjohtaja oli toiminut hänen mukaansa väärin.

Rikoskomisario myönsi tapahtumien kulun pääpiirteittäin, mutta kiisti syyllistyneensä rikokseen. Valtio velvoitettiin korvaamaan rikoskomisarion oikeudenkäyntikulut eli reilut 7 500 euroa korkoineen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Heikki Hiilamo perääntyy hieman kritiikistään – Johanna Korhonen kiistää Hiilamon väitteet

Kuva: Jari Soini
Heikki Hiilamo.

Sosiaalipolitiikan professori, aiemmin muun muassa diakonia- ja yhteiskuntatyön johtajana kirkkohallituksessa toiminut Heikki Hiilamo arvosteli tänään blogikirjoituksessaan (Kotimaa24:ssä) voimakkaasti Helsingin piispan Teemu Laajasalon toimintaa kyseenalaistanutta Johanna Korhosta.

Hiilamo on jonkin verran lieventänyt kritiikkiään, minkä johdosta hän on tarkentanut Kotimaa24:n kirjoitustaan.

Alkuperäisessä tekstissä muotoilu ”Vaalikampailun aikana Korhonen pyrki levittämään epämääräisiä väitteitä” on muutettu muotoon ” Vaalikampailun aikana Korhonen rohkaisi Laajasaloa seksuaalisen häirinnän suosimisesta syyttänyttä naista ottamaan yhteyttä mediaan”.

Vastaavasti kohta ”Korhonen ei antanut Laajasalolle ennen ”syytekirjelmänsä” julkistamista mahdollisuutta kommentoida väärinkäsityksiä” on muutettu muotoon ”Korhonen ei antanut Laajasalolle ennen ”syytekirjelmänsä” julkiseksi tulemista mahdollisuutta kommentoida väärinkäsityksiä”.

Hiilamo moittii Korhosta piispaan kohdistuvasta henkilökohtaisesta ajojahdista. Ylen haastattelussa Korhonen kiistää kokonaan Hiilamon väitteet.

Keskustelua aiheesta

Rakennuslehti: Hallitus peruu jälleen, tällä kertaa kyse Ara-asukkaiden tulorajoista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kimmo Tiilikainen ilmoitti hallituksen vetäytyvän.

Hallitus on sopinut luopuvansa Ara-asukkaiden tulorajojen tarkastuksista. Lisäksi luovutaan nykyisistäkin, pääkaupunkiseutua koskevista tulorajoista, kertoo Rakennuslehti.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan tulorajojen tarkistuksesta olisi tullut ”kaikkien kannustinloukkujen äiti”.

– Oman kodin menettämisen pelko estäisi työn vastaanottamista tai paremmin palkattuun työhön vaihtamista, Tiilikainen sanoo.

Tuloja seurataan Tiilikaisen mukaan edelleen asukasvalinnassa asuntotarpeen ja varallisuuden ohella.

Hallituksen päätöksen pohjana oli ympäristöministeriön tilaama konsulttiselvitys Ara-asuntojen tulorajojen tarkistusten vaikutuksista.

Suomen Vuokranantajat pitää hallituksen päätöstä vääränä, koska tulorajat nimenomaan parantavat tukiasuntojen kohdentumista pienituloisemmille.

Keskustelua aiheesta