Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Nato-jäsenyys voi heilutella valta-asetelmia, perustuslakivaliokunta halusi arvion – nyt puhuu Pekka Haavisto

LEHTIKUVA / AFP / TOBIAS SCHWARZ
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Suomessa sisällöllisesti merkittävien ulko- ja turvallisuuspoliittisten presidentin päätösten valmisteluvastuu kuuluu valtioneuvostolle. Tasavallan presidentin kansalian (TPK) rooli on lain mukaan avustaa presidenttiä.

Simo Alastalo ja Johannes Ijäs

Valtiosääntöoikeuden asiantuntijat esittivät viime viikolla Demokraatissa kritiikkiä, ettei näin ole välttämättä tapahtunut, vaan kansliaan olisi saattanut joissain tapauksissa siirtyä sinne huonosti kuuluvaa valmisteluvastuuta.

Esimerkiksi presidentin kanslian (TPK) rooli Joint Expeditionary Forcen (JEF) päämieskokousten valmistelussa vaikuttaisi olevan perustuslain hengen vastainen, arvioivat haastatellut valtiosääntöoikeuden professorit. Niin ikään presidentin kanslian roolia Pohjoismaiden johtajien taannoisen Ukraina-julkilausuman valmistelussa arvosteltiin asiantuntijoiden toimesta.

TPK:sta on todettu, että vuonna 2022 järjestettyjen JEF-päämieskokousten valmistelussa kanslialla on ollut pääasiassa välitystehtävä. Niin julkilausumassa kuin JEF-kokouksissa kanslia korostaa tehneensä yhteistyötä ministeriöiden kanssa.

ISO periaatteellinen keskustelu on kuitenkin se, että eduskunnan perustuslakivaliokunta painotti Nato-jäsenyyttä käsittelevässä lausunnossaan valtioneuvoston tarvetta arvioida Nato-jäsenyyden oloissa tarpeita vahvistaa hallitusvallan käytön parlamentaarisia piirteitä sekä eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien riittävyyttä keskeisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen osalta. Arvioinnin on valiokunnan mukaan samalla syytä kattaa perustuslain asiaa koskeva sääntely kokonaisuudessaan.

Tätä perustuslakivaliokunnan lausuntoa toimitusministeristön ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi tänään Demokraatille eduskunnassa seuraavasti:

– Se on varmaan sellainen asia, joka selviää Naton jäsenyyden myötä, onko olemassa mitään todellisia jännitteitä päätöksentekojärjestelmässä. Nyt on varmaan liian aikaista sanoa, mutta totta kai eduskunnan pitäminen ajan tasalla myöskin kaikessa Nato-päätöksenteossa on olennainen asia, mutta siinä on varmaan monta eri tapaa järjestää se.

Lisää aiheesta

Perustuslakivaliokunnan mukaan Nato-jäsenyydestä voi aiheutua merkittäviä välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin.

Onko vaara, että tasavallan presidentille ehkä kasautuu valtaa enemmän kuin on tarpeen?

– Jos nyt on katsottu tähänastista Nato-valmistelua ja jäsenyyttä, dokumenttien valmistelut ja erilaiset kokouksiin osallistumiset ovat kuitenkin olleet ulkoministeriövetoisia. Siinä on ollut ulkoministerillä ja ulkoministeriöllä keskeinen rooli, Haavisto sanoo.

Haavisto toteaa, että jonkin verran on käyty keskustelua siitä, miten tietyt ministeriöt, jotka eivät esimerkiksi ole mukana ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa (TP-UTVA), ovat mukana niiden sektoreille osuvissa Natonkin kannalta tärkeissä päätöksissä. Tällaisia voisivat Suomessa liittyä vaikkapa väestönsuojeluun tai liikennekysymyksiin, mutta ovat kuitenkin Haaviston mielestä pikemmin hallituksen sisäisiä järjestelykysymyksiä.

Haavisto muistuttaa esimerkinomaisesti myös, että Naton yhtenä huolena on ollut ilmastonmuutos.

– Kun sitten Nato käsittelee ilmastonmuutosta, miten pidetään huoli siitä, että ne keskeiset ministerit ja ministeriöt, joita asia koskee, ovat mukana. Varmaan tätä joudutaan jumppaamaan.

HELSINGIN yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoi Demokraatille, että hänen mielestään on tarve mieluummin viipymättä käynnistää arviointityö, jota perustuslakivaliokunta edellytti Nato-sopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista koskevassa lausunnossa.

Ojanen korosti, ettei kyse ole vain tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja pääministerin tai ulkoministerin välisistä suhteista ja niiden toimivuuden ja yhteistoiminnan arvioimisesta.

– Tässä on muistettava koko ajan se, että viime kädessä perustuslaista ja sen esitöistä tulevat vaatimukset tarkoittavat sitä, että valtioneuvoston valmistelu ja parlamentaarinen kate pitää ulottaa presidentin erilaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tekemiseen. Ja sillä on tarkoitus turvata viime kädessä eduskunnan asemaa, Ojanen huomautti.

Haavisto ei vaikuta toivovan aivan samanlaista kiirettä kuin Ojanen. Kun Haavistolta kysyy, odottaako hän tulevan hallituksen käynnistävän parlamentaarisen prosessin perustuslain tarkistamiseksi, hän sanoo olevan hyvä kysymys, mikä on oikea aikataulu.

– Ehkä olisi jonkin verran hyvä hankkia kokemusta Nato-jäsenyydestä ja katsoa, miten se käytännössä sujuu. En näe nyt juuri sellaista muutos- tai tarkennustarvetta, mutta varmaan aika ajoin on hyvä aina perustuslakia katsoa.

Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) linjasi viime viikolla, ettei tulevalla hallituskaudella olisi näköpiirissä suurempaa perustuslain remonttia, saati edes hienosäädön tarvetta. Perustuslakivaliokunnan Nato-lausuntoa Orpo ei vaikuttanut huomioivan lainkaan.

Toimitusministeristön oikeusministeri, hallitusneuvotteluissa mukana olevan RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ei tänään osannut eduskunnassa sanoa, ollaanko perustuslain tarkistusta käynnistämässä.

– En istu siinä reformipöydässä, ei puheenjohtajapöydässä keskustella nyt siitä. Teidän täytyy kysyä niiltä henkilöiltä, jotka istuvat oikeuden hoidon pöydässä, Henriksson kommentoi Demokraatille.

Pekka Haavisto, miten perustuslakivaliokunnan lausuntoon pitää suhtautua, jos et itsekään näe samaa tarvetta (perustuslain arviointiin), jonka valiokunta näkee?

– Tämä on hyvä kysymys. Totta kai eduskunta autonomisesti päättää itse, mitä se päättää lähteä valmistelemaan. Ja eduskunta on tietysti lainsäätäjä.

Nato-asioihin liittyen Haavisto kuitenkin sanoo, ettei ole toistaiseksi havainnut sellaista “arkkitehtonista kysymystä” valtioelinten suhteisiin liittyen, että jokin olisi “auttamattomasti vinksallaan”. Päätöksenteko edellyttää hänen mukaansa kuitenkin hyvää tiedonkulkua.

Valtiosääntöasiantuntijoiden Pohjoismaat-Ukraina-huippukokouksen TPK-valmisteluun kohdistamasta kritiikistä Haavisto sanoo, että ulkoministeriö on ollut mukana kannanoton valmisteluissa.

Haavisto ei muutenkaan näe, että erilaisiin valmisteluihin olisi liittynyt sellaista, että ulkoministeriössä olisi noussut lippu sen merkiksi ylös, että tietoa ei olisi ollut tarjolla.

– Mutta tietysti mietin tulevaa ja sitä, miten ennen kaikkea eduskunta saa informaatiota. Nythän Nato-jäsenyysprosessissa olen ulkoministerinä kiertänyt kaikki eduskuntaryhmät, olen käynyt informoimassa valiokunta ja on ollut kansanedustajille tiedonsaantitilaisuuksia, joissa on Nato-asioita käyty läpi puolustus- ja ulkoministerin puolelta. Varmasti vastaavaa tiedontarvetta on jatkossakin kaikista Nato-prosesseista.

– Periaatteessa tietysti valiokunnat saavat informaatiot, mutta ajattelen, että on vähän kuin EU-asioissakin voi olla tarpeen, että kaikki kansanedustajat ovat jollain tavalla asian päällä ja saavat informaatiota. Silloin tietysti eduskunta voi käyttää olemassaolevia välineitä, esimerkiksi ajankohtaiskeskustelun mahdollisuutta, johon hallituskin voi vaikuttaa. Näitä olemassaolevia välineitä pitää joka tapauksessa käyttää ja aika näyttää tarvitaanko jotain uusia välineitä.

TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö on itse viime aikoina korostanut tavoitelleensa mahdollisimman tiivistä yhteistyötä eduskunnan ja tasavallan presidentin välillä.

“Taajaan toteutuneet tapaamiset eri valiokuntien kanssa ovat muodostuneet tavaksi, jota olen mielelläni valmis jatkamaan. Olen itse niitä suuresti arvostanut. Uskon tuon tavan vakiintumisella yli vaalikausien olevan pysyvää arvoa myös instituutioiden välisessä suhteessa”, hän totesi esimerkiksi valtiopäivien avajaisissa viime kuussa.

Ylen tuoreen presidenttikyselyn mukaan suosituin henkilö tasavallan presidentin tehtävään Niinistön kauden jälkeen on tällä hetkellä Pekka Haavisto. Tästä näkökulmasta käsin Haavistoa voisi pitää vähän jäävinäkin kommentoimaan sitä, pitäisikö valtioelinten valtasuhteet ottaa perustuslailliseen tarkasteluun. Tulevan presidentin kannalta, on se Haavisto tai joku muu, on haastavaa ja kiusallista, jos hänen ympärillään käydään jatkuvaa valtakeskustelua.

– En oikeastaan ajattele siltä kannalta, mutta ehkä näin, että varmaan presidentinvaalien yhteydessä usein käydään debattia presidentin valtaoikeuksista ja miten niihin suhtaudutaan. Mutta vaikka on kaikenlaisia gallupeja, ei ole vielä ilmoittautumista eikä päätöstä ilmoittautumisesta, Haavisto muistuttaa omalta kohdaltaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE