Tietoja verkoston suojeluperusteina olevista luontotyypeistä ja lajeista on ministeriön mukaan tarpeen ajantasaistaa säännöllisesti, sillä alueiden suojelu ja hoito sekä luontainen kehitys muuttavat niiden luontoarvoja.

Seuranta ja tarkentuneet kartoitukset ovat myös tuottaneet alueista aiempaa paremman tietopohjan.

Lisäksi Natura 2000 -verkoston alueellista kattavuutta on syytä parantaa merialueiden vedenalaisen luonnon ja merilinnuston kannalta tärkeiden alueiden osalta.

Ehdotuksen mukaan verkostoa laajennettaisiin kolmella meriluonnon kannalta arvokkaalla alueella. Nämä erityisesti vedenalaisten hiekkasärkkien ja riuttojen sekä linnuston kannalta tärkeät alueet ovat Tulliniemen linnustonsuojelualue Hangossa, Saaristomeren Natura-alue Kemiönsaaressa ja Paraisilla sekä Kustavissa sijaitseva Södra Sandbäck.

Laajennettavat alueet ovat valtaosin valtion omistuksessa.

Lisäksi jo nyt Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa luontodirektiivin mukaista, kosteikkolinnuille tärkeää Matalajärven aluetta Espoossa sekä osaa Siuntionjoesta esitetään myös lintujen suojelualueeksi.

Tietojen ajantasaistaminen koskee lähes kaikkia Natura 2000 -alueita. Sen tavoitteena on varmistaa, että verkoston alueet edistäisivät mahdollisimman hyvin luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tason saavuttamista. Päivitys sisältääkin suojeluperusteisiin tehtäviä luontotyyppien ja lajien lisäyksiä ja poistoja.

Muutoksia on lukumääräisesti paljon, vaikka aluekohtaiset muutokset ovat pääosin verrattain pieniä. Suuria muutoksia taas on esimerkiksi merien luontotyypeissä, joista on saatu viime vuosien aikana tarkennettua tietoa.

Suomen luonnonsuojeluliitto ottaa tuoreeltaan kantaa ympäristöministeriön esitykseen. Liiton mielestä se on oikeansuuntainen mutta riittämätön.

– Esimerkiksi kaikki kansainvälisesti tärkeät lintualueet pitäisi lisätä lintudirektiivikohteiksi. Nyt niistä puuttuvat esimerkiksi Uudeltamaalta monille eteläisille vesilinnuille tärkeä Espoon Suomenoja sekä Espoon–Helsingin matalikot, jotka ovat allien tärkeä muutto- ja talvehtimisalue, Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola sanoo.

Suurin osa Suomen Natura-alueista alueista on pohjoisessa. Etelä-Suomen maa-alueista on suojeltu Naturassa vain pari-kolme prosenttia.

Luonnonsuojeluliiton mukaan Etelä-Suomen suojelualueverkostoa on tarpeen kehittää muillakin keinoilla. Kiireisintä olisi palauttaa ensi viikon budjettiriihessä METSO-metsiensuojeluohjelmalle siltä hallitusohjelmassa leikattuja rahoja.