– Oon aina rakastanut nauramista, vaikka mun sisuksissa on tosi ujo ja arka ihminen.

Hän puhuu mielellään herkistymisestä, mielen voimasta ja leikin tärkeydestä. Ne ovat suoraan yhteydessä luovuuteen, rohkeuteen ja itseilmaisuun.

– Olemme niin paljon kontrollissa ja hallinnassa. Se estää meitä elämästä.

Kerran yksi naurujoogaan osallistunut nainen sanoi ”minussa ollut patsas murtui, kuulitteko sen kilinän?”. Se kuvasi hyvin sitä, miten yhdessä lyhyessä hetkessä elämä voi muuttua.

– Todellinen ilmastonmuutos lähtee siitä, että ihmiset hyväksyvät itsessään olevia tunteita.

Jotkut saattavat sekoittaa naurujoogan viihteeseen. Tolonen haluaa laajentaa käsitystä naurujoogan käyttömahdollisuuksista. Hänen toiveenaan on saada sen harrastamisesta yhtä helppoa kuin joogan. Tanska on naurujoogassa Suomea huomattavasti edellä.

Tolonen vastustaa suorituskeskeistä elämää. Yksi naurujoogan lähtökohdista onkin pyrkiä siitä pois. Tolonen menee asioiden ytimeen ja puhuu myös häpeästä. Monet saattavat pitää omaa nauramistaan ja itsensä ilmaisemistaan nolona. Ihmiset irtautuvat kontrollista yhdessä tekemällä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

– Meillä on kansallista-, perhe- ja paikkakuntahäpeää. Näen ihmisiä, joiden on häpeän takia vaikea antaa itsestään.

Tolonen oli kesällä Kanarian Fuerteventurassa lomalla. Hän mietti heti rannalle päästyään, miten ihmiset tutustuisivat, jos siellä voisi vetää naurujoogaa.

– Kuntosaleilla tai lentokentilläkin voisi pitää nauruhetkiä.

Tolonen haaveilee naurukoulun perustamisesta ja matkustamisesta eri maihin tutustumaan paikallisiin naurujoogiin. Hänellä on tällä hetkellä meneillään Suomi nauraa 100-kampanja, jossa Tolonen tarjoaa sata nauramisen mahdollisuutta eri puolilla maata.

– Nauru ja ilo ovat mun vastavoimat. Haluan olla Suomen leikkitäti.

Lue koko Essi Tolosen laaja haastattelu torstain 31. elokuuta Demokraatista.