Naurujoogakouluttaja suomalaisten estoista: ”Meillä on kansallista-, perhe- ja paikkakuntahäpeää”

Kuva: Ella Kaverma

Essi Tolonen on vetänyt yli 1500 naurujoogaryhmää. Naurujoogan tarkoituksena on edistää terveyttä erilaisten nauruharjoitusten avulla. Jo aloittaessaan ohjaamisen Tolonen halusi tehdä selväksi, ettei siihen liity mystiikkaa. Joskus hän saattaa puhua pelkästään naurulihasten treenaamisesta.

– Oon aina rakastanut nauramista, vaikka mun sisuksissa on tosi ujo ja arka ihminen.

Hän puhuu mielellään herkistymisestä, mielen voimasta ja leikin tärkeydestä. Ne ovat suoraan yhteydessä luovuuteen, rohkeuteen ja itseilmaisuun.

– Olemme niin paljon kontrollissa ja hallinnassa. Se estää meitä elämästä.

Jo edesmenneen näyttelijän Marja Korhosen ilmaisutaidon kursseilla Tolonen vaikuttui aikoinaan eri-ikäisten ja eri yhteiskuntaluokista tulevien yhdessä tekemisestä. Myös improvisaatioteatteri Stella Polariksen opeista vahvistui hetkessä tapahtuvan merkitys.

Nauru ja ilo ovat mun vastavoimat. Haluan olla Suomen leikkitäti.

Kerran yksi naurujoogaan osallistunut nainen sanoi ”minussa ollut patsas murtui, kuulitteko sen kilinän?”. Se kuvasi hyvin sitä, miten yhdessä lyhyessä hetkessä elämä voi muuttua.

– Todellinen ilmastonmuutos lähtee siitä, että ihmiset hyväksyvät itsessään olevia tunteita.

Jotkut saattavat sekoittaa naurujoogan viihteeseen. Tolonen haluaa laajentaa käsitystä naurujoogan käyttömahdollisuuksista. Hänen toiveenaan on saada sen harrastamisesta yhtä helppoa kuin joogan. Tanska on naurujoogassa Suomea huomattavasti edellä.

Tolonen vastustaa suorituskeskeistä elämää. Yksi naurujoogan lähtökohdista onkin pyrkiä siitä pois. Tolonen menee asioiden ytimeen ja puhuu myös häpeästä. Monet saattavat pitää omaa nauramistaan ja itsensä ilmaisemistaan nolona. Ihmiset irtautuvat kontrollista yhdessä tekemällä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

– Meillä on kansallista-, perhe- ja paikkakuntahäpeää. Näen ihmisiä, joiden on häpeän takia vaikea antaa itsestään.

Tolonen oli kesällä Kanarian Fuerteventurassa lomalla. Hän mietti heti rannalle päästyään, miten ihmiset tutustuisivat, jos siellä voisi vetää naurujoogaa.

– Kuntosaleilla tai lentokentilläkin voisi pitää nauruhetkiä.

Tolonen haaveilee naurukoulun perustamisesta ja matkustamisesta eri maihin tutustumaan paikallisiin naurujoogiin. Hänellä on tällä hetkellä meneillään Suomi nauraa 100-kampanja, jossa Tolonen tarjoaa sata nauramisen mahdollisuutta eri puolilla maata.

– Nauru ja ilo ovat mun vastavoimat. Haluan olla Suomen leikkitäti.

Lue koko Essi Tolosen laaja haastattelu torstain 31. elokuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

EK:n kohupomo, joka sanoin suomalaisten palkkojen olevan jopa 15 % liian korkeat, jatkaa tehtävässään

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtajana jatkaa vuonna 2018 Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila. Varapuheenjohtajina jatkavat Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa sekä Rukakeskus Oy /Pyhätunturi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Jussi Aho. Aho toimii edelleen myös EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtajana.

Mattila nosto kohun viime maaliskuussa sanomalla Helsingin Sanomien haastattelussa, että suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat kilpailukyvyn kannalta. Mattilan mukaan kaikista työehdoista pitäisi sopia työpaikoilla johdon ja työntekijän välillä. Liittojen solmimat työehtosopimukset ovat vain välivaihe, hän sanoo.

AVAINSANAT

Rakennusjätettä kuljettanut kuorma-auto on kaatunut nurin Kehä III:lla – liikenne on ruuhkatunut

Rakennusjätettä kuljettanut kuorma-auto on kaatunut nurin Kehä III:lla Vantaan Porttipuistossa.

Rekka tukkii kaistat niin, että vain yhtä kaistaa pääsee lännen suuntaan. Liikenne on ruuhkautunut.

Onnettomuuspaikka sijaitsee Lahdenväylän liittymän ja Kuusikon liittymän välissä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Taas rysähti: Savon Sanomissa alkavat yt-neuvottelut

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Savon Sanomien toimituksessa alkavat yt-neuvottelut, jotka koskevat kaikkia toimituksellisia työntekijöitä. Neuvottelujen taustalla on muun muassa heikentynyt markkinatilanne.

Mahdollisten vähennysten lukumäärä ei ole vielä selvillä. Savon Median mukaan henkilöstövaikutus selviää neuvottelujen aikana. Osa mahdollisista vähennyksistä toteutettaneen määräaikaisten työsuhteiden päättämisellä ja eläköitymisillä.

Savon Sanomat omistava Savon Media kuuluu mediakonserni Keskisuomalaiseen. Keskisuomalainen on STT:n omistajia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Veronpalautukset saa tänä vuonna maksutta yhdellä ehdolla – ja aikaa on enää rajatusti

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Verovuoden 2016 veronpalautuksia maksetaan henkilöasiakkaille yhteensä 2,5 miljardia euroa, mutta tilinumerotieto veronpalautusten maksamiseksi puuttuu tällä hetkellä vielä 55 000 asiakkaalta.

Uuden tai muuttuneen tilinumeron voi ilmoittaa  viimeistään kuluvan viikon perjantaina.

Jos tilinumero ei ole Verohallinnon tiedoissa, veronpalautus maksetaan maksuosoituksena, jonka voi lunastaa OP:n kassapalveluita tarjoavista konttoreista 13.–15.12.2017 alkaen 28 päivän ajan maksuilmoituksen päiväyksestä.

Toisin kuin aiemmin Osuuspankit perivät maksuosoituksen lunastamisesta hinnastonsa mukaisen palvelumaksun. Tästä syystä Verohallinto ei maksa alle 15 euron palautuksia maksuosoituksena muutoin, kuin asiakkaan pyynnöstä.

Verovuoden 2016 veronpalautukset maksetaan asiakkaiden tileille 5.12.2017. Uuden tai muuttuneen tilinumeron voi ilmoittaa OmaVerossa (vero.fi/omavero) viimeistään 24.11.2017 veronpalautuksen saamiseksi tilille.

Keskustelua aiheesta

”Toivomme nimestä hyvää ja vilkasta keskustelua” – mikä uudeksi ”äitiyspakkaukseksi”?

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / ANNIKA SÖDERBLOM / NANA UITTO

Kela on käynnistänyt nimiehdotuskampanjan äitiyspakkaukselle. Kelan teemasivuilla voi ehdottaa pakkaukselle joko uutta nimeä tai kannattaa nykyistä.

Äitiyspakkauksen nimi on kirjattu lakiin, joten nimen mahdollisesta muuttamisesta päättää eduskunta. Kela arvioi, että muutos voisi olla mahdollinen. Esimerkiksi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on kertonut kannattavansa uutta nimeä.

Ehdotuksia voi tehdä vuoden loppuun.

– Toivomme nimestä hyvää ja vilkasta keskustelua, sillä äitiyspakkaus on yksi tärkeä pala suomalaista sosiaaliturvaa, Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen sanoo tiedotteessa.

Kela luovuttaa nimikampanjassa kerätyt ehdotukset perusteluineen ministeri Saarikolle.

Useimmat äidit valitsevat äitiyspakkauksen, jossa on viitisenkymmentä tuotetta. Sen sijasta on mahdollista saada myös 140 euron rahasumma. Pakkaus vaihtuu keväisin.

Alun perin laki äitiysavustuksesta säädettiin vuonna 1937 vähävaraisten synnyttäjien auttamiseksi. Ensimmäiset äitiyspakkaukset jaettiin seuraavana vuonna. Lain taustalla oli huoli syntyvyyskuolleisuudesta ja syntyvyyden pienenemisestä.

AVAINSANAT