Naurujoogakouluttaja suomalaisten estoista: ”Meillä on kansallista-, perhe- ja paikkakuntahäpeää”

Kuva: Ella Kaverma

Essi Tolonen on vetänyt yli 1500 naurujoogaryhmää. Naurujoogan tarkoituksena on edistää terveyttä erilaisten nauruharjoitusten avulla. Jo aloittaessaan ohjaamisen Tolonen halusi tehdä selväksi, ettei siihen liity mystiikkaa. Joskus hän saattaa puhua pelkästään naurulihasten treenaamisesta.

– Oon aina rakastanut nauramista, vaikka mun sisuksissa on tosi ujo ja arka ihminen.

Hän puhuu mielellään herkistymisestä, mielen voimasta ja leikin tärkeydestä. Ne ovat suoraan yhteydessä luovuuteen, rohkeuteen ja itseilmaisuun.

– Olemme niin paljon kontrollissa ja hallinnassa. Se estää meitä elämästä.

Jo edesmenneen näyttelijän Marja Korhosen ilmaisutaidon kursseilla Tolonen vaikuttui aikoinaan eri-ikäisten ja eri yhteiskuntaluokista tulevien yhdessä tekemisestä. Myös improvisaatioteatteri Stella Polariksen opeista vahvistui hetkessä tapahtuvan merkitys.

Nauru ja ilo ovat mun vastavoimat. Haluan olla Suomen leikkitäti.

Kerran yksi naurujoogaan osallistunut nainen sanoi ”minussa ollut patsas murtui, kuulitteko sen kilinän?”. Se kuvasi hyvin sitä, miten yhdessä lyhyessä hetkessä elämä voi muuttua.

– Todellinen ilmastonmuutos lähtee siitä, että ihmiset hyväksyvät itsessään olevia tunteita.

Jotkut saattavat sekoittaa naurujoogan viihteeseen. Tolonen haluaa laajentaa käsitystä naurujoogan käyttömahdollisuuksista. Hänen toiveenaan on saada sen harrastamisesta yhtä helppoa kuin joogan. Tanska on naurujoogassa Suomea huomattavasti edellä.

Tolonen vastustaa suorituskeskeistä elämää. Yksi naurujoogan lähtökohdista onkin pyrkiä siitä pois. Tolonen menee asioiden ytimeen ja puhuu myös häpeästä. Monet saattavat pitää omaa nauramistaan ja itsensä ilmaisemistaan nolona. Ihmiset irtautuvat kontrollista yhdessä tekemällä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

– Meillä on kansallista-, perhe- ja paikkakuntahäpeää. Näen ihmisiä, joiden on häpeän takia vaikea antaa itsestään.

Tolonen oli kesällä Kanarian Fuerteventurassa lomalla. Hän mietti heti rannalle päästyään, miten ihmiset tutustuisivat, jos siellä voisi vetää naurujoogaa.

– Kuntosaleilla tai lentokentilläkin voisi pitää nauruhetkiä.

Tolonen haaveilee naurukoulun perustamisesta ja matkustamisesta eri maihin tutustumaan paikallisiin naurujoogiin. Hänellä on tällä hetkellä meneillään Suomi nauraa 100-kampanja, jossa Tolonen tarjoaa sata nauramisen mahdollisuutta eri puolilla maata.

– Nauru ja ilo ovat mun vastavoimat. Haluan olla Suomen leikkitäti.

Lue koko Essi Tolosen laaja haastattelu torstain 31. elokuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

HS: Hyväntekeväisyyshahmo Brother Christmasin taustayhdistyksellä talousepäselvyyksiä – ”Ei ole ongelmaa avata kirjanpitoa”

Brother Christmas -nimellä toimivan hyväntekeväisyysyhdistyksen rahankäyttöön liittyy epäselvyyksiä, uutisoi Helsingin Sanomat sunnuntaina. Lehden mukaan epäselvyyksiä on ollut esimerkiksi yksittäisten ihmisten elämäntarinoilla kerättyjen avustussummien määrässä ja kohdentumisessa sekä yhdistyksen saamien lahjakorttien käytössä.

Yhdistys henkilöityy tuusulalaiseen Ari Koposeen, joka esiintyy Brother Christmas -hahmona ja toimii yhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistys valmistelee jutusta oikaisupyyntöä, Koponen kertoi sunnuntaiaamuna STT:lle. Koponen ei eritellyt, mitkä asiat oikaisua vaativat.

– Ei ole ongelmaa avata kirjanpitoa. Katsotaan vaan sopiva tapa siihen, hän sanoi.

Brother Christmasin avustettaviin kuuluvat erityisesti vanhukset, veteraanit, vammaiset, lapset ja lapsiperheet, yhdistys kertoo nettisivuillaan. Apu voi olla mitä tahansa ruoka-avusta tapahtumien järjestämiseen. Yhdistyksen toimintakertomuksen mukaan viime vuonna ”apua ja iloa” sai 7 000 henkilöä.

Brother Christmasin toiminta on kasvanut nopeasti. Vuonna 2017 yhdistyksen tulot olivat noin 963 000 euroa, selviää tilinpäätöksestä. Varsinaisen toiminnan kulut olivat HS:n mukaan 920 000 euroa. Yhdistys sai heinäkuussa 2017 Poliisihallitukselta rahankeräysluvan. Tätä ennen toimintaa rahoitettiin HS:n mukaan pinssien ja rannekkeiden myynnillä.

”Kuitit pyritään pyytämään kaikilta”

Helsingin Sanomien jutussa yhteistyöstään Koposen kanssa kertoo esimerkiksi rakennusliike Westpron hyväntekeväisyysyhdistys Westpro4U:n vetäjä Alexandra Procopé. Hän oli muutamia kuukausia myös Brother Christmasin palkattuna työntekijänä. Procopén mukaan Koponen maksoi heidän yhteisiä menojaan hyväntekeväisyyteen tarkoitetuilla lahjakorteilla ja piti yhdistyksen saamia lahjatavaroita itsellään tai lähipiirinsä käytössä.

Koposella on lahjakorttien ja -tavaroiden käytöstä erilainen näkemys.

– Ne on menneet siihen, mihin ollaan sovittu lahjoittajien kanssa, hän sanoo STT:lle.

Vuonna 2017 Koponen keräsi rahaa esimerkiksi kuolemansairaiden lasten toiveiden toteuttamiseen. HS:n jutussa kaksi nimettömänä asioista kertovaa äitiä kokee avustusrahoihin liittyvän epäselvyyksiä. Toisen haastatellun äidin mukaan avustusrahaa käytettiin lentolippuihin, mutta matkan majoituksen ja ruoat perhe sai sponsoreilta.

Äideille jäi epäselväksi, paljonko rahaa heidän lastensa tarinoilla oli kerätty ja miten paljon sitä oli käytetty lasten tarpeisiin, sillä kuitteja tai tilitositteita ei heidän mukaansa käytetty.

– Kuitit pyritään pyytämään kaikilta, mutta varmasti on yksittäisiä keneltä niitä ei ole ollut, Koponen kommentoi.

Koponen ei heti sunnuntaiaamuna kommentoinut HS:n juttua seuraajilleen esimerkiksi Brother Christmasin Facebook-sivulla tai yhdistyksen kotisivulla. Yhdentoista jälkeen hän lisäsi Facebookiin tekstin, jonka mukaan hän valmistelee aiheesta pidempää lausuntoa. Facebook-sivulla on noin 132 000 seuraajaa.

STT–MARI AREVA

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Veteraanipoliitikko herkistyi olympiakullasta – ”Iivo. Vieremä. Kypsä hiihto. Henkinen kunto. Omantien kulkija”

Lenkkeilytviiteillään profiloitunut keskustan veteraanipoliitikko, kansanedustaja Seppo Kääriäinen on herkistynyt kotimaakuntaansa Pohjois-Savoon hiihdetystä olympiakullasta.

Iivo Niskasen kultamitalihiihto miesten 50 kilometrin kuninkuusmatkalla saa Kääriäisen listaamaan pääasioita lähes runollisesti Twitter-tilillään.

– Iivo. Vieremä. Kypsä hiihto. Henkinen kunto. Omantien kulkija. Mahdottomasta mahdollinen, Kääriäinen aloittaa.

Tviittinsä lopuksi Kääriäinen onnittelee Niskasta ja toteaa, ettei lauantaiaamu voi iloisemmin alkaa.

Niskasta on onnitellut kultamitalista myös Suomen valtiojohto ja lukuisat muut suomalaiset poliitikot.

Lehti: Ugandassa kuolleen suomalaismiehen tapauksessa pidätyksiä

Kuva: Lehtikuva

Ugandan poliisi on ottanut kiinni kolme naista Kampalassa kuolleen suomalaisen liikemiehen tapauksen yhteydessä, kirjoittaa ugandalainen Observer-lehti. Lehden mukaan naisilla epäillään olevan yhteyksiä miehen kuolemaan.

Suomalaismies löydettiin kuolleena hotellihuoneesta Kampalassa kaksi viikkoa sitten. Matkalla oli mukana entinen viestintäministeri Suvi Lindén (kok.).

Yksi pidätetyistä naisista näkyy lehden mukaan hotellin valvontakameran kuvissa. Kuvien perusteella hän poistui miehen huoneesta iltakymmeneltä ja palasi sinne myöhemmin yöllä kantaen muovikassia. Lehden mukaan poliisi epäilee, että kassissa oli huumeita.

Ugandassa tehdyssä ruumiinavauksessa miehen ruumiista löytyi kokaiinia ja hyönteismyrkkyä.

Keskustelua aiheesta

Viro täyttää 100 vuotta – suomalaislehdet ilmestyivät vironkielisillä nimillä – presidentti ja pääministeri onnittelivat

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Suomalaislehdistä ainakin Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus ovat ilmestyneet poikkeuksellisesti vironkielisillä nimillä. Tällä lehdet kunnioittavat Viron itsenäisyyden satavuotispäivää, jota vietetään tänään.

Helsingin Sanomat ilmestyi aamulla nimellä Helsingi Sönumid. Lehti myös julkaisi pääkirjoituksensa rinnakkain viroksi ja suomeksi. Pääkirjoituksessa arvioidaan, että Viro on hyvä naapuri Suomelle ja että maat ovat entistä läheisemmät kumppanit.

Maaseudun Tulevaisuuden viikonloppunumero ilmestyi jo eilen vironkielisellä nimellä Maaelu Tulevik. Myös monissa muissa suomalaislehdissä on käsitelty tämän viikon aikana Viron itsenäisyyttä sekä Suomen ja Viron välisiä suhteita.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ovat osoittaneet Virolle ja virolaisille videotervehdyksen, joka on nähtävissä myös verkossa. Viron pääministeri Jüri Ratas sai pääministeri Sipilän onnittelut lauantaiaamuna myös Twitterin välityksellä.

Pasilan linkkitorni Viron väreissä

Viron itsenäisyyden satavuotispäivää juhlitaan tänään Suomessa juhlaliputuksella. Liputus alkaa aamukahdeksalta ja päättyy auringon laskiessa.

Sisäministeriön liputusmääräys koskee valtion virastoja ja laitoksia koko Suomessa. Ministeriö suosittaa myös yleistä liputusta naapurimaan merkkipäivän kunniaksi.

Juhlaliputuksella huomioidaan Suomelle läheisten Baltian maiden erityinen merkkivuosi. Vastaava liputus järjestettiin jo Liettuan satavuotispäivän kunniaksi 16. helmikuuta, ja marraskuussa liputuksella muistetaan Latviaa.

Pasilan linkkitorni on juhlavalaistu Viron lipun väreissä. Valaisu on nähtävissä perjantai-illasta alkaen koko viikonlopun ajan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomalaisen median monimuotoisuuden suurin uhka on omistajuuden keskittyminen, arvioi selvitys

Kuva: Getty Images

Omistajuuden keskittyminen on suurin uhka Suomen median monimuotoisuudelle, arvioi tuore selvitys. Median tilaa tutki vuotuinen yleiseurooppalainen Media Pluralism Monitor -selvitys.

Tutkimus arvioi riskejä neljällä osa-alueella. Näistä ainoastaan lain turvaa koskeva alue Suomessa jäi matalalle riskitasolle.

Poliittisen itsenäisyyden sekä sosiaalisen osallisuuden alueet yltivät keskisuurelle riskitasolle. Omistuksen keskittyminen nousi korkealle riskitasolle.

Journalistien ammattikunnan oloja kuvaava riskimittari nousi lisääntyneen uhkailun ja painostuksen takia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta