Kuva: Heini Maaranen
Maiju Lassilan ja Juha Hurmeen näyttämöpäiväherkku: Ipanat pistävät ranttaliksi
Otava Ensemble
Maiju Lassila: Mestari Nyke
Ohjaus ja dramatisointi Juha Hurme Puvut Heini Maaranen Rooleissa Jarno Malinen, Vesa Kivinen, Krista Mauranen, Milla Kuikka, Irina Nuutinen, Anna Kuusamo

Työväen Näyttämöpäivien “sopimusohjaaja” Juha Hurme tuo tänä vuonna Mikkeliin “Mestari Nyken” ja muutaman muunkin vallattoman vekaran. Nimitarinan ohella kahdesta muusta Maiju Lassilan tekstistä koostuva kokonaisuus on kolmas osa Hurmeen porilaisen Otava Ensemblen kanssa työstämästä viisivuotisesta Lassila-projektista, jonka kaikki tuotannot nähdään myös Näyttämöpäivillä.

Näin itse Mestari Nyken eräänä viime joulukuun valottomimpana iltana Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talossa järjestetyn Lassila-maratonin päätteeksi. Tapahtumassa nähtiin koko Otava Ensemblen tähän mennessä valmistunut setti, jonka kaksi ensimmäistä osaa on siis jo nähty Mikkelin festareillakin.

Saatanpa sanoa, että Otava Ensemblen estoton remellys toi kaamoksen valoa ja iloa.

Fyysistä ilmaisua, ilmeikästä kieltä

Hurmeen dramatisoiman näytelmäkokonaisuuden muodostavat Lassilan pienoisnäytelmät ”Elämän vaihteessa” (vuodelta 1912), Mestari Nyke (1917) ja ”Manasse Jäppinen” (1912). Yhdistävä tekijä niille on lapsinäkökulmaisuus, lasten ja aikuisten maailmojen yhteentörmäykset. Ilahduttavaa on, että päinvastoin kuin monissa tämän päivän lastennäytelmissä ja -elokuvissa, aikuisista ei tehdä näissä tarinoissa tomppeleita, joita super-ipanat pompottavat muut aikuisauktoriteetit ovat aika tasaveroisen tomppeleita ja säheltämiseen taipuvaisia.

Ensimmäisessä tarinassa kolme lasta koikkelehtii omin päin maailmalla koiranpentua hakemassa. Matka on yhtä torailua, toveruutta ja rajojen ylittämistä, kun ilman aikuisten kontrollia ollaan liikkeellä.

Nimitarinan Mestari Nyke on yhden sortin lapsimessias, joka tekee opinkappaleen omasta puutteellisuudestaan. Kun hän ei osaa sanoa ässää, niin julistuksensä kuuluu, että mitäpä moisella kyvyllä tässä maailmassa tehtäisiinkään. Jo kohta hänellä “uskonveljinä ja -sisarina” liuta höynähtäneitä aikuisia samaa vakuuttamassa. Hillittömässä menossa tulee hetkin mieleen jopa Monty Python -ryhmän uskontosatiiri “Brianin elämä”, jossa hyväuskoinen kansa ottaa sattumavapahtajan jokaisen merkityksettömänkin sanan ja eleen tosissaan ja alkaa apinoida häntä. Lassila olisi taatusti tykännyt siitä leffasta!

Otava Ensemblen Mestari Nyken esitykset Työväen Näyttämöpäivillä Musiikkiopistossa
la 30.1. klo 10.00, 12.50 ja 15.20.
Puheviasta on kyse Manasse Jäppisenkin tapauksessa. Tämä veijari ei millään opi sanomaan iitä, ja sitä oppia on hänen päähänsaä kirjaimellisesti paukuttamassa puoli kylää. Järjettömän fyysisessä ja vauhdikkaassa episodissa Hurmeen tämänkertaisen porukan ainoa ammattinäyttelijä Anna Kuusamo pääsee näyttämään keholla näyttelemisen kaikki nyanssit. Kokonaisuutena porukka näyttää taas kerran, kuinkakansankomediaa pitää tehdä: heittäytymällä, riemurinnoin.

Lapsiteeman ja raisun fyysisen näyttelemisen lisäksi kaikkia kolmea episodia yhdistää Lassilan ihastuttavan rikas kieli, jolle Hurme antaa asiaankuuluvasti paljon tilaa. Otava Ensemblen näyttelijöiden valmiuksia artikuloida varsin koukeroista puheenpartta kaiken melskauksen keskellä ei voi kuin ihailla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta