On myös monia käytännön esteitä sille, etteivät muslimit pääse harjoittamaan uskontoaan. Opiskelu- ja työpaikkojen suhtautuminen vaihtelee esimerkiksi perjantain rukoukseen osallistumiseen kesken työpäivän. Pahimmillaan siihen osallistuva voi menettää työttömyyskorvaukset.

Moskeijahanke pitää sisällään paljon enemmän, mitä äkkiseltään luulisi. Siitä viisitoista prosenttia koskee moskeijaa ja loput 85 prosenttia monitoimikeskusta, jota ei ole sellaisenaan vielä missään muualla. Islamilaisessa monitoimikeskuksessa tulisi olemaan dialogikeskus, uimahalli, kulttuuri-, liikunta-, sosiaali- ja koulutustiloja.

Hajjar tietää, millaisia seurauksia sillä voi olla, kun ihmiset eivät pääse harjoittamaan omaa uskontoaan. Radikalisoitumisvaarassa ovat nimenomaan maallistuneet muslimit, josta he hyppäävät toiseen ääripäähän.

Suomessa on tällä hetkellä 75 000 muslimia.

Kielteinen kuva kehittyy pikkuhiljaa. Hajjar ihmettelee, miksi terrorismissa vain muslimit uutisoidaan muslimiterroristeiksi, mutta jos kyse on vaikka katolisesta, buddhalaisesta, kristitystä tai hindusta, uskontoa ei mainita. Hajjar puhuu tuhannen viillon taposta. Yksi viilto ei tapa, mutta tuhat tappaa.

Suomessa Hajjaria arveluttaa myös toisenlainen suuntaus, joka on viimeaikoina nostanut päätään uskonnonvapauskeskustelujen myötä.

— Ne, jotka vastustavat islamia, vastustavat samalla tavalla uskonnonvapautta. Tällainen suuntaus huolestuttaa.

Hajjar muistuttaa, että Euroopassa asuu miljoonia muslimeja, jotka elävät rauhassa, tukevat naapureitaan, valmistuvat ammatteihin ja käyvät töissä. Tämä suuri ryhmä ei kuitenkaan näy uutisissa, vaan terroristitekoihin syyllistynyt marginaali.

— On huolestuttavaa, kun koko ajan meitä pommitetaan negatiivisilla uutisilla muslimeista. Mikään hyvä uutinen ei ylitä uutiskynnystä. Tämä johtaa siihen, että ihmiset näkevät vain ikävät asiat. Terroristeja löytyy kaikista uskonnoista.

Lue koko Anas Hajjarin haastattelu torstain 16. maaliskuuta Demokraatista ja katso video.