“Uusi hallitus on ollut vallassa alle kaksi viikkoa. Ensimmäisessä lisäbudjetissa päärataa saa rahaa. Kyse ei ole vain Riihimäen, Hämeenlinnan ja Tampereen tarpeista, vaan koko Suomen elinvoimasta. Kiitos Sanna Marin! Sinä et vain kuunnellut, vaan kuulit ja ymmärsit.” Filatov hehkuttaa blogissaan.

Filatov kertoo kuunnelleensa neljän vuoden ajan viestejä huonosta edunvalvonnasta ja tuntenut alueen ainoana kansanedustajana piston sydämessään.

“Ikävä kyllä Suomessa hallitus vie ja oppositio vikisee. Sen tunsi rataedunvalvonnassa hyvin konkreettisesti.”

Tunnin juna -slogan tuntui Filatovin mukaan ottavan tulta ilman, että suurin osa puhujista tiesi, mitä se tarkoittaa, puhumattakaan, että olisi tiennyt mitä se maksaa ja minkä kaikkien alueiden ohi tunnin junat huristaisivat pysähtymättä.

Filatov vertaa tunnin junien ja pääradan suhdetta perusterveydenhuollon ja kauneuskirurgian suhteeseen.

“Ensin on saatava perusasiat kuntoon. Luksusta voi rakentaa, jos rahat riittävät ja maksajia saadaan lisää.” Filatov toteaa.

“Päärata on Suomen elinvoiman valtimo. Jos se ei kuljeta ihmisiä ja tavaraa luotettavasti, nopeasti ja riittävällä tiheydellä, kaikki muut radat sakkaavat.”

Pääradan pahimman pullonkaulan, Tampere–Helsinki -yhteysvälin yleissuunnitelman laatimisen tarvitsema määräraha tuli nyt hallituksen ensimmäiseen lisätalousarvioon. Nopea eteneminen on Filatovin mukaan välttämätöntä, koska hankkeelle on mahdollista EU-rahoitusta.

“Suunnittelussa pitää ottaa huomioon Helsingin ja Tampereen välisen radan peruskorjaaminen, lisäraiteiden rakentaminen ja matka-ajan nopeuttaminen sekä Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun raideliikennetarpeet. Pääradalle tehtävät investoinnit tarkoittavat sitä, että yhteydet muualle Suomeen paranevat pohjoista Suomea myöten. Siksi kyse on koko Suomesta.”

Suomen pääradan rooli osana eurooppalaista TEN-T -ydinverkkokäytävää mahdollistaa Filatovin mukaan jatkossa Suomelle EU-rahoitusta pääradan parantamisen kustannuksiin.

“Suomen tulee nopeasti tavoitella mahdollisimman hyvää rahoitusosuutta TEN-T:n CEF-rahoitusinstrumentin kautta. Rahoituksen hakeminen CEF:stä tulee mahdolliseksi jo vuonna 2020. Suomen on oltava siihen valmis.”