Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Neljän puheenjohtajan yhteinen kannanotto: Vahvistetaan lasten oikeuksia, sillä heidän on vaikeaa valittaa oikeuksiensa loukkaamisesta

Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen vaatii, että mahdollisuus omien oikeuksien vaatimiseen on olemassa silloin kun niitä loukataan. Kaikkien hallitusten on aika sitoutua aidosti lapsen oikeuksiin, kirjoittavat pohjoismaisten työväenliikkeen lapsijärjestöjen johtajat.

Demokraatti

Demokraatti

YK:n Lapsen oikeuksien sopimus täytti 30 vuotta 20.11.2019, ja lasten oikeudet ovat kiitettävästi vahvistuneet sen jälkeen, kun neljä Pohjoismaata ratifioi sopimuksen. 30 vuotta voi vaikuttaa pitkältä ajalta, mutta lasten oikeuksia loukataan yhä päivittäin, ja lasten tietoisuus oikeuksistaan on vähäistä. Tämä kertoo siitä, että meillä on vielä paljon tehtävää. Välttämätön seuraava askel on, että kaikki lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioineet maat ratifioivat myös sopimuksen kolmannen lisäpöytäkirjan valitusoikeudesta ja luovat lapsille toimivat valitusmenettelyt. Tanska ja Suomi ovat ratifioineet lisäpöytäkirjan, Ruotsi ja Norja eivät. Me ABN:ssä (Arbetarrörelsens barnorganisation i Norden) katsomme, että on erittäin tärkeää tehdä koko Pohjolassa työtä lasten oikeuksien korkean tason saavuttamiseksi.

Mikäli yhteiskunnassa ei ymmärretä, missä on lasten näkökulmasta ongelmia, kasvaa riski siitä etteivät YK:n sopimuksen mukaiset lapsen oikeudet toteudukaan, esimerkiksi resurssien vääränlaisen käytön kautta.

Lasten on vaikeaa valittaa oikeuksiensa loukkaamisesta. Siksi tarvitaan instituutioita, joiden puoleen lapset voivat kääntyä ja jotka ovat myös lapsiystävällisiä. Tällaisia ovat muun muassa Tanskan ja Suomen lapsiasiavaltuutetut sekä Suomessa eduskunnan oikeusasiamiehen omat lasten ja nuorten verkkosivut. Lasten oikeudet on yhteiskunnassa otettava vakavasti. Kyse on paitsi yksilön oikeudesta valittaa, myös lapsen mahdollisuudesta olla kehittämässä yhteiskunnan toimintaa. Mikäli yhteiskunnassa ei ymmärretä, missä on lasten näkökulmasta ongelmia, kasvaa riski siitä etteivät YK:n sopimuksen mukaiset lapsen oikeudet toteudukaan, esimerkiksi resurssien vääränlaisen käytön kautta.

Kolmas lisäpöytäkirja ei pelkästään vahvista lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa vaan myös antaa lapsille mahdollisuuden tehdä valitus YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Tämä vahvistaa lasten asemaa kansalaisina joilla on oikeuksia. Lapsille YK ei kuitenkaan ole itsestään selvä taho jonka puoleen kääntyä. Siksi on tärkeää, että jokaisessa maassa on toimivat kansalliset ja paikalliset valitusmekanismit. Mitä useampi maa ratifioi kolmannen lisäpöytäkirjan, sitä vahvemmaksi tulee sopimusperustainen maailmanjärjestys siitä koituvine hyötyineen.

Kaikkien hallitusten on aika sitoutua aidosti lapsen oikeuksiin.

Lapsen oikeuksien sopimus on upea sopimus, joka on kattavampi ja tunnetumpi kuin monet muut kansainväliset sopimukset. Oikeuksien toteutuminen kuitenkin vaatii, että mahdollisuus oikeuksien vaatimiseen on olemassa silloin kun niitä muiden toimesta loukataan. On helppo ajatella, että auttavia tahoja on jo riittävästi – esimerkiksi sosiaalitoimi tai poliisi – mutta jos lapset eivät saa tarvitsemaansa apua viranomaisilta, on tärkeää olla olemassa myös oma valituskanava. Siellä mistä sellainen puuttuu, on lapset tavallaan vaiennettu jo etukäteen. Lapsen oikeuksien sopimuksen kolmas lisäpöytäkirja tulee siksi nähdä tärkeänä työkaluna.

Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitys katoaa, jos lasten asemaa oikeussubjekteina ei kunnioiteta. Lapset ovat yhteiskunnassa eräänlainen marginalisoitu ryhmä, ja heidän sulkemisensa ulos valitusmenettelyistä tarkoittaisi heidän asemansa ja vaikutusmahdollisuuksiensa heikkenemistä. Kaikkien hallitusten on aika sitoutua aidosti lapsen oikeuksiin. Ne ovat tärkeimmällä sijalla, kun yhteiskunta haluaa antaa lapsille sen aseman, jonka kaikki kansalaiset ansaitsevat.

Yasmine Bladelius, puheenjohtaja, Unga Örnar (Ruotsi)
Kristin Sæther, puheenjohtaja, Framfylkingen (Norja)
Ann Urbrand, puheenjohtaja, DUI – LEG og VIRKE (Tanska)
Marko Piirainen, puheenjohtaja, Nuoret Kotkat (Suomi)

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE