STT:n tietojen mukaan neuvottelupöydälle on jäänyt runko sovusta, mutta sitä ei pystytty hyväksymään, koska osa EU-parlamentin ryhmistä tarvitsi lisää harkinta-aikaa.

Neuvottelut asiasta jatkuvat ensi viikolla.

Yksinkertaistettuna oikeusvaltiomekanismissa on kyse siitä, että EU-tukirahat kytketään aiempaa tiukemmin oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Näin rahojen väärinkäyttöä pystyttäisiin estämään paremmin.

STT:n useasta lähteestä saaman tiedon mukaan yksi loppumetrien vaikeista kysymyksistä on ollut oikeusvaltiomekanismin päätöksentekomalli, eli se, miten päätökset mekanismia käytettäessä tehdään.

Tarkasti määriteltynä määräenemmistöpäätökseen vaaditaan vähintään 55 prosenttia jäsenmaista, jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä.

Parlamentti on sen sijaan kannattanut käänteistä määräenemmistöä, jolloin rikkomus voitaisiin todeta, ellei jäsenmaiden määräenemmistö vastusta päätöstä. Tämä olisi kirjauksena pelkkää määräenemmistöä vahvempi.

STT:n tietojen mukaan tämänhetkisessä sovun rungossa on päädytty määräenemmistöön.

Muita neuvottelujen keskeisiä kysymyksiä on ollut esimerkiksi se, miten tarkkaan rikkomukset määritellään mekanismissa. Saksan kompromissiesityksessä puhuttiin vain ”oikeusvaltiorikkomuksista” yleisten heikennysten sijaan.

STT:n tietojen mukaan sovussa olisi kunnollinen määritelmälista, johon kuuluu muun muassa oikeuslaitoksen riippumattomuus.

Lisäksi huomioitaisiin ennaltaehkäisy, eli mekanismi voitaisiin käynnistää, jos havaittaisiin selkeä riski oikeusvaltioloukkauksiin.

Viime viikkoina EU-parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto ovat käyneet tiivistä keskustelua, miten oikeusvaltiomekanismin yksityiskohdat tulisi kirjata yhteisiksi säädöksiksi.

Parlamentin pääneuvottelijana toimiva europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) ei kommentoi neuvottelujen yksityiskohtia, mutta kuvailee niiden edenneen salamavauhtia.

– Parlamentin näkökulmasta neuvottelut ovat edenneet odotettua paremmin, Sarvamaa muotoilee.

Oikeusvaltiomekanismia on valmisteltu EU:ssa pitkään. Nyt käytävien neuvottelujen lähtökohtana on ollut puheenjohtajamaa Saksan syyskuun lopulla tekemä kompromissiesitys, joka perustui EU-maiden johtajien heinäkuun huippukokouksessa saavutettuun rahasopuun.

Huippukokouksen päätelmiin kirjattiin, että Eurooppa-neuvosto painottaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen merkitystä ja sovittiin ehdollisuusjärjestelmän käyttöönottamisesta budjetin ja elpymisrahoituksen suojaamiseksi.

– Komissio ehdottaa rikkomistapauksissa sovellettavia toimenpiteitä, jotka neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä, heinäkuun sopuun kirjattiin.

Ongelmana on nähty kirjauksen laveus: se on mahdollistanut varsin erilaisten tulkintojen tekemisen.

Saksan kompromissiesitys ei ollutkaan vahvan oikeusvaltiomekanismin kannattajien mieleen, koska sen katsottiin vesittävän mekanismin toimivuutta.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kommentoi Twitterissä syyskuun lopulla, että Suomen tavoitteena on käytännössä toimiva instrumentti eikä Suomi tingi tavoitteesta.

Suomen kannalta suotuisaa on, että myös EU-parlamentti on ajanut tiukkaa linjaa.

Oikeusvaltiomekanismi kytkeytyy tiiviisti kesällä neuvoteltuun rahasopuun, jossa EU-maat sopivat 750 miljardin euron elpymispaketista sekä tulevasta seitsenvuotisesta budjetista.

Oikeusvaltiomekanismin hyväksymiseen riittää jäsenmaiden enemmistö, mutta elpymisrahoituksen mahdollistavaan budjettipäätökseen tarvitaan vielä siunaus kaikilta jäsenmailta.

Siksipä uhkana on, että esimerkiksi Unkari tai Puola voisi kaataa elpymisrahoituksen, jos oikeusvaltiomekanismin lopputulos ei ole niille mieluisa.

STT–Heta Hassinen