Monet valiokuntaan kuuluvat kansanedustajat sanoivat pitävänsä perusteltuna, että valiokunta käy vielä asiasta keskustelun seuraavassa kokouksessaan. Seuraava kokous pidetään sen jälkeen, kun eduskunta kokoontuu helmikuun 4. päivä.

Niikon toimet nousivat esille sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti uutisoi hänen ja kansanedustaja Ville Vähämäen (ps.) olleen perustajaosakkaina Kiinan valtioon kytkeytyvässä teknologiayhtiössä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, ettei näe Niikon toiminnassa mitään sääntöjen vastaista. Niikkoa vastaan ei ole esitetty syytöstä, joka asettaisi tämän luottamuksen kyseenalaiseksi, hän sanoi.

Kokoomuslainen valiokunnan jäsen Anne-Mari Virolainen kertoi saaneensa kirjallisen selvityksen ja puhuneensa Niikon kanssa kahden kesken. Virolaisen mukaan Niikon selvitys tyydyttää häntä. Hän vaati Niikkoa selvittämään kytköksensä ulkomaisiin yrityksiin. Niikko vahvisti, ettei niitä ole, mikä riittää Virolaiselle.

– Luulen, että ensimmäisessä valiokunnan kokouksessa hän vielä haluaa käydä tämän läpi kaikille yhteisesti, Virolainen arvioi.

Jouni Ovaska (kesk.) sanoi, että olisi hyvä käydä asia läpi seuraavassa valiokunnan kokouksessa, jotta hyvä henki ja yhteistyö säilyisi jatkossakin. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella näyttää Ovaskan mukaan siltä, että mitään sääntöjä ei ole rikottu.

Kansanedustajalta vaaditaan kuitenkin erityistä tarkkavaisuutta, että huolehditaan riippumattomuudesta suhteissa ulkovaltoihin. RKP:n Eva Biaudet oli tästä samaa mieltä ja toivoi myös Niikolta selvennystä asiasta.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki kertoi, ettei Niikon kytköksistä Kiinaan ole valiokunnassa keskusteltu. Niikon asemasta hän totesi, että puolueet valitsevat itse parhaaksi katsomansa puheenjohtajat valiokuntiin, joiden puheenjohtajuuden ne ovat eduskunnassa saaneet.

Vihreiden Saara Hyrkkö huomautti, että tapaus nostaa esille myös vaalirahoituksen säännöt. Niikko oli Suomen Kuvalehden mukaan muuttanut kiinalaiselta liikemieheltä saamansa 5 000 euron vaalituen jälkikäteen lainaksi.

– Meillä on ilmeisesti tilanne, jossa lainan antajat ovat vaalirahoituksen avoimuuden osalta eri asemassa kuin lahjoittajat. Se täytyisi lainsäädännössä korjata. On hyvä, että tällaiset aukot tulevat ilmi, Hyrkkö sanoi STT:lle.