Mielipiteet
30.9.2026 07:06 ・ Päivitetty: 30.9.2026 07:06
Niina Malm: Työperäiseen hyväksikäyttöön on puututtava kovin keinoin – datakeskustenkin työmailla
Työmailta paljastuneita hyväksikäyttöongelmia ei pidä sietää, vaikka kyse olisikin Suomen taloudelle tärkeiden datakeskusten ja suurhankkeiden rakentamisesta.
”Meidän ei ole syytä olla kovin sinisilmäisiä, jos haluamme taata jokaiselle työntekijälle ne oikeudet, jotka heidän kuuluu Suomessa saada.”
Näin sanoo entinen Haminan datakeskuksen työmaalla työskennellyt ammattilainen Helsingin Sanomien syyskuisessa jutussa.
Työelämän perusoikeuksien polkeminen on valitettavasti
Suomessa arkipäiväinen ilmiö.
Suomessa on käynnissä ja suunnitteilla useita mittavia datakeskushankkeita. Nämä voivat tuoda Suomeen merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja lisäinvestointeja.
Erityisesti rakentamisvaiheessa yksittäiset hankkeet työllistävät paljon.
RAKENNUSALA TIEDETÄÄN työperäisen hyväksikäytön ja harmaan talouden riskialaksi.
Rakennusliitto on tehnyt kansainväliseen työvoimaan ja harmaan talouden torjuntaan liittyvää valvontaa suurilla työmailla, kuten datakeskuksissa.
Pitkät aliurakointiketjut ja rajat ylittävä työvoiman käyttö hankaloittavat väärinkäytösten ja laiminlyöntien torjuntaa.
Työperäinen hyväksikäyttö on viheliäinen ongelma, johon tulee puuttua tiukalla lainsäädännöllä ja riittävän aikaisin.
On vaikeaa varmistaa, että jokaisen työmaalla työskentelevän työntekijän palkkaus, työajat ja muut työehdot ovat Suomen
työlainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisia.
PARAIKAA SUOMEEN houkutellaan aktiivisesti uusia datakeskuksia. Hallitus on myös valmistellut keskuksia koskevaa tukijärjestelmää ja rekisteröintivelvoitetta.
Mikäli yhteiskunta käyttää julkisia varoja tai muita kannustimia datakeskusinvestointien edistämiseksi, pitäisi näiden ehdoksi asettaa myös vaatimuksia työelämän vastuullisuudesta.
Tilaajavastuulakia on tiukennettava lisäämällä pääurakoitsijan vastuuta koko aliurakointiketjusta.
Tällaisia ovat esimerkiksi työehtojen noudattaminen koko alihankintaketjussa, ketjujen läpinäkyvyys, tehokas viranomaisvalvonta sekä työperäisen hyväksikäytön ehkäiseminen.
Samalla on syytä arvioida, tulisiko vakaviin työelämän oikeuksien rikkomuksiin syyllistyneiden yritysten mahdollisuuksia hyötyä julkisista tuista tai muista kannustimista rajoittaa.
Työperäinen hyväksikäyttö on viheliäinen ongelma, johon tulee puuttua tiukalla lainsäädännöllä ja riittävän aikaisin.
Petteri Orpon (kok) hallitus on tehnyt pieniä muutoksia lakiin estääkseen ongelmaa leviämästä, mutta toimet ovat kokonaisuuden kannalta riittämättömiä. Niitä tarvitaan lisää.
Tilaajavastuulakia on tiukennettava lisäämällä pääurakoitsijan vastuuta koko aliurakointiketjusta.
Työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia on lisättävä ja väärinkäytöksistä aiheutuvia sanktioita kovennettava.
Suomella ei ole varaa antaa työelämän hyväksikäytön jatkua.
Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n 2. varapuheenjohtaja.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.