Kuva: Jukka-Pekka Flander
”Niinistö ei mitään tällaista varmaan tarkoittanut” – Tuomioja olisi toivonut muutamaa tarkentavaa lausetta

Kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) pitää surkeimpana vaihtoehtona taantumista nationalismin ja muukalaisvihamielisyyden saattamana suljettuihin rajoihin. Se olisi hänen mielestään sitä sekä talouden ja hyvinvoinnin kestävyyden että myös demokraattisten oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia kunnioittavien periaatteiden kannalta.

Tuomioja oli itse valtiopäivien avajaisissa, jossa presidentti Sauli Niinistön maahanmuuttovihamieliseksi koettu puhe herätti hämmennystä.

– Kun presidentti Niinistö ei mitään tällaista varmaan tarkoittanut, olisi muutama lause lisää tehnyt tämän selväksi niillekin, jotka aivan toisenlaisilla motiiveilla nyt kiittävät hänen puhettaan, Tuomioja kirjoittaa Facebookissa.

Hän toteaa ymmärtävänsä turhautumista siihen, että turvapaikanhakijoista iso ja ehkä suurinkin osa on liikkeellä muista syistä kuin kansainvälisten sopimusten mukaisen suojelutarpeen vuoksi.

– Pyrkimys tämän virran hallitsemiseen ei kuitenkaan voi perustua ihmisoikeuksien kieltämisen tai minkäänlaisen vihapuheen tai väkivallan epäsuoraankaan hyväksyntään. Se ei saa vaarantaa yhdenkään suojelun tarpeessa olevan pakolaisen turvallisuutta, Tuomioja muistuttaa.

Pyrkimys virran hallitsemiseen ei voi perustua minkäänlaisen vihapuheen hyväksyntään.

Hän korostaa kansainvälisten sopimusten tinkimätöntä noudattamista, kun Eurooppa etsii keinoja saada muuttoliikkeet parempaan hallintaan.

– Se jos mikään kuuluu eurooppalaisiin perusarvoihin ja sen korostaminen on aivan erityisesti Suomen kaltaisten pienten valtioiden intressissä.

Tuomiojan mielestä kansainvälisiä sopimuksia on tietenkin tarpeen mukaan voitava tarkistaa, kehittää ja muuttaa.

– Pakolaissopimukseen ei tule puuttua. EU:lta on silti tarpeen edellyttää tehokkaampaa ja johdonmukaisempaa yhteistä ja yhtenäistä turvapaikan hakijoiden käsittelyä sekä yhteistä vastuunkantoa. Sen sijaan ongelmia koitetaan nyt siirtää rajalta toiselle nykyistenkin sopimusten ja direktiivien vastaisesti.

Hän painottaa, että turvapaikan hakeminen on kansainvälisten sopimusten suojaama ”subjektiivinen oikeus”. Sitä ei voi asettaa kyseenalaiseksi sen perusteella, että sitä hakevat myös sellaiset, jotka sen tarpeessa eivät ole.

– Myös päivähoitopaikkaa saa ja voi hakea Suomessa edelleen, vaikkei siihen subjektiivista oikeutta olekaan, Tuomioja vertaa.