Niinistö jatkoi puheensa tulkintoja Ylelle

Kuva: Lehtikuva
niinistö

Presidentti Sauli Niinistö on selittänyt paljon huomiota herättänyttä valtiopäiväpuhettaan. Wienissä vieraillut Niinistö kiisti Ylelle sanoneensa Geneven pakolaissopimusta vanhentuneeksi. Presidentin mukaan hän ei myöskään tarkoittanut, että Suomi jollakin tavalla rikkoisi kansainvälisiä pakolaissopimuksia.

Niinistö kertoi lauantaina Ylelle halunneensa sanoa, että Dublinin ja Schengenin sopimukset on tehty olosuhteissa, joissa nykyisen kaltaista pakolaiskriisiä ei osattu kuvitella.
Niinistö sanoi olevansa huolissaan siitä, että monet kriisin ratkaisemiseksi esitetyt pikaisesti toimeen pantavat keinot saattavat olla kansainvälisen oikeuden vastaisia.

– Olen kantanut huolta siitä, että varsin monen eurooppalaisen hallituksen piiristä kerrotaan monenlaisista keinoista, joilla ryhdytään tätä ihmisvirtaa jollain tavalla supistamaan. Kukaan ei kuitenkaan samalla sano, että ovatko puheena olevat konstit täysin kansainvälisten sopimusten mukaisia, Niinistö sanoi Ylelle.

Presidentti sanoo halunneensa puhua asiasta myös siksi, että nopeita toimia vaativat kansalaiset ymmärtäisivät, että heidän vaatimansa toimet ovat kansainvälisten sopimusten vastaisia.

Niinistön mukaan tavoitteen pitää olla, että EU:n ulkoraja saadaan hallintaan ja että hädässä olevia ihmisiä tuodaan EU-maihin järjestetyillä ja turvallisilla kuljetuksilla.

Vastuu tilanteesta kuuluu EU:lle, jotta valtioille saataisiin samanlaiset vastuut ja kaikilla olisi suunnilleen sama käsitys siitä, mitä voidaan tehdä ja mitä ei, Niinistö vaati. Osa EU-maista ei Niinistön mukaan nyt näe omaa vastuutaan pakolaisasioissa.

AVAINSANAT

Rakennusteollisuus pohtisi vakavasti EK:n johtoportaan asemaa – “Ovat paavillisempia kuin Paavi itse”

raksamies-hulkko
Rakennusalalla voidaan uuden sopimuksen mukaan soveltaa uutta työkokeilua.

Rakennusteollisuuden RT:n  toimitusjohtaja Tarmo Pipatti hämmästelee Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Ilkka Oksalan erittäin jyrkkää suhtautumista rakennusalan eilen julkistettuun uuteen työehtosopimukseen. Oksala kiirehti oitis eilen illalla tyrmäämään sopimuksen.

– Ei lasketa mukaan kiky-sopimukseen, Oksala jyrähti.

Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton työehtosopimus on molempien osapuolten mukaan mukaan alalle paremmin soveltuva kuin yleinen kilpailukykysopimus.

RT:n ja Pipatin toiveissa oli, että sopimus pääsisi mukaan kikyyn. Näin laukeaisi kertaheitolla 90 prosentin raja, joka on ollut hallituksen vaatimus 100 miljoonan euron lisäveroalesta.

Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto solmivat vallankumoukselliseksikin luonnehditun työehtosopimuksen, joka ei pidä sisällään lainkaan palkankorotuksia, mutta sisältää puolen vuoden työkokeilun kohtalaisin eduin.

Eniten alan sopimus poikkeaa kikystä työajan pidennyksen osalta, josta sovitaan joustavasti paikallisesti. Sopimus on voimassa vuoden 2018 helmikuun loppuun.

– Sopimus edistää voimakkaasti ja aidosti paikallista sopimista. Alalle tulokynnystä madalletaan. Ja kaikki sovitaan liittokohtaisesti. Tämä ei sitten sovikaan EK:lle, vaikka he ovat juuri näitä asioita vaatineet ja ajaneet, Pipatti sanoo.

Hän kertoo, että EK:ta informoitiin koko ajan alan neuvottelujen edistymisestä. Heidän piti olla tietoisia, mitä asiassa tapahtuuja missä mennään.

– Mutta he ovat tällaisia millivillejä (pilkunviilaajia) ja tuntuvat olevan paavillisempi kuin Paavi itse, Pipatti sanoo.

Pipatti sanoo, ettei rakennusteollisuus ole tekemässä “mexittejä”, eli eroamassa EK:sta, kuten Metsäteollisuus aikanaan teki.

– Emme ole lähdössä minnekään missään oloissa, mutta vakava keskustelu johdon asemasta on käytävä, Pipatti sanoo.

“Pihvi puuttuu”, “Liian vino ja pieni otos” – Sd-edustajat: Hallituksen perustulokokeilussa isoja puutteita

Kuva: Kari Hulkko
Kansanedustaja Tarja Filatovin (sd.) mukaan perustulokokeilu kuivui miniatyyriksi.

SDP:n kansanedustajan, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatovin mukaan hallituksen perustulokokeilusta puuttuu pihvi. Filatovin mukaan on silti hyvä, että perustuloa kokeillaan edes ilman pihviä.

– Pihvit ovat tunnetusti kalliita. Hallituksen perustulokokeilu kutistui ainoastaan 2 000 Kelan työttömyysturvalla olevaa koskevaksi, käytännössä siis työttömän työmarkkinatukikokeiluksi. Laajempi kokeilu olisi ollut hallituksen mukaan liian kallis toteuttaa, Filatov arvioi.

Kokeiluryhmän kohdallaan ansiotulot eivät leikkaisi perustuloksi kutsuttua työttömyysturvaa. Esityksessä perustellaan, että kokeiluun voidaan ottaa vain 2 000 henkeä, koska rahaa on käytettävissä vain 20 miljoonaa euroa.

– Kannatan lämpimästi sitä, että työtulojen ja työttömyysturvan yhteensovitusta lievennetään. Siis sitä, että työstä jää enemmän käteen. Tähän samaan tavoitteeseen tähtäsi 300 euron vapaa ansaintaosa työttömyysturvassa, joka viime eduskuntakaudella rakennettiin kaikille työttömille.

Filatovin mukaan oleellista olisi, että tulonsiirron määrä ei vaihtelisi nykyjärjestelmässä niin paljon riippuen siitä, mikä on edunsaajan status.

– Ongelmia tulee, kun työstä tai työttömyydestä siirtyy opiskelemaan, lastenhoivaan tai yrittäjyyteen. Silloin arjessa pärjäämisen riskit kasvavat.

– Hallituksen kokeilu kuivui miniatyyrikokoon rahapulan varjolla. Ikävä kyllä toimeentulo-ongelmiin auttaa vain raha, eikä monimutkaisiin ongelmiin ole yksinkertaisia ratkaisuja, hän huomauttaa.

Mieleen hiipii väkisinkin ajatus, onko tässä kutistettu hyvä kokeilu pelkäksi hallituksen julkisuukuvan kiillotusyritykseksi? Toivottavasti näin ei ole.

Esityksen mukaan perustulokokeiluun osallistuvien ei tarvitsisi ilmoittautua te-toimistoon eikä hakea työtä.

– Samaan aikaan hallitus kepittää muita työttömiä ja lisää pakkoja ja raportointivelvollisuuksia sekä suunnittelee kaikille muille työttömille velvollisuutta ottaa vastaan työtä työttömyysturvaa pienemmällä palkalla. Ei kovin reilua meininkiä. Mieleen hiipii väkisinkin ajatus, onko tässä kutistettu hyvä kokeilu pelkäksi hallituksen julkiskuvan kiillotusyritykseksi? Toivottavasti näin ei ole, Filatov päättää tämänpäiväisen kannanottonsa.

Harakka: “Nollatutkimus”

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka huomauttaa omassa Facebook-päivityksessään, että hallituksen kokeilu koskee kahtatuhatta työtöntä.

– Ei opiskelijoita, freelancereita, yrittäjiä, muiden tukien saajia. Liian vino ja pieni otos, nollatutkimus. Kuinka kukaan tieteilijä suostuu tähän pelleilyyn? Harakka kysyy.

– Varsinainen kärkihanke! Putte Possun syntymäpäivät ilman Putte Possua.

FB-kommentissaan Harakka arvioi Kelan tutkimusprofessoriin vedoten, että luotettava otos olisi vähintään 10 000.

Sosiaali- ja terveysministeriön perustulokokeilua koskeva lakiehdotus lähti torstaina lausuntokierrokselle. Perustulokokeilu olisi tarkoitus toteuttaa vuosina 2017 ja 2018.

Perustuloa saavia ihmisiä verrattaisiin kokeilun ajan kohdejoukkoon kuuluvaan verrokkiryhmään, jolle ei maksettaisi perustuloa.

Koeryhmälle maksettavaksi summaksi esitetään 560 euroa kuukaudessa.

Kaupunginjohtajat tahtovat pääkaupunkiseudulle sote-erillisratkaisun – tehtäviä ei maakunnalle

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ehdottavat sote- ja aluehallintouudistuksessa erillisratkaisua pääkaupunkiseudulle.

Kaupunginjohtajien esitys yhteisen valmistelun käynnistämiseksi valtioneuvoston kanssa menee kaupunginhallitusten käsiteltäväksi. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginhallitukset saavat asian eteensä jo maanantaina ja Kauniaisten kaupunginhallitus keskiviikkona.

Ehdotuksen mukaan pääkaupunkiseudulle perustettaisiin lailla oma sote-toimialue, joka järjestää pääkaupunkiseudun perussote-palvelut ja sillä on mahdollisuus omaan palvelutuotantoon. Pääkaupunkiseudun kaupunkien mahdollisuus omaan palvelutuotantoon sote-peruspalveluihin säilyy.

Esityksen mukaan kaupungit voivat tuottaa sote-palvelut itse, yhteistoiminnassa tai hankkia ne ostopalveluina ulkopuolisilta. Myös yhteinen sote-alue voisi tuottaa palveluja.

Rahoituksen osalta kaupunginjohtajien ehdotuksen lähtökohta on, että erillisratkaisu tulee toteuttaa neutraalisti muuhun Suomeen nähden.

Ehdotuksen mukaan pääkaupunkiseudun kaupunkien toimivaltaan kuuluvia tehtäviä ei siirretä uudelle maakunnalle. Osa valtion aluehallinnon palveluista resursseineen esitetään siirrettäväksi pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien järjestämis- ja tuottamisvastuulle.

Näitä tehtäviä ovat elinkeino- ja työllisyyspalvelut ja maahanmuuttajien palvelut. Pääkaupunkiseudun yhteistyötä tiivistetään ja tavoitteena on tarjota asukkaille ja yrityksille mahdollisimman yhdenmukaisia palveluja.

Kaupunginjohtajat ehdottavat, että valtio ja pääkaupunkiseudun kaupungit aloittavat yhdessä erillisratkaisun mahdollistavan lainsäädännön valmistelun välittömästi.

Mikäli valtio suhtautuu ehdotukseen myönteisesti, pääkaupunkiseudun kaupungit perustavat tilapäisen, laajapohjaisen luottamushenkilöelimen, johon kaupungit nimeävät jäseniä asukasluvun ja poliittisen edustavuuden mukaan. Yhteinen toimielin päättäisi valtuustoille tehtävästä esityksestä.

Kerava ja Kirkkonummi kutsutaan mukaan erillisratkaisun valmisteluun. Ne päättävät omasta osallistumisestaan.

Kaupunginjohtajien ehdotuksen taustana ovat hallituksen 5. huhtikuuta julkistamat sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallintouudistuksen linjaukset. Niissä todetaan, että pääkaupunkiseutu muodostaa muusta maasta poikkeavan väestökeskittymän, ja että hallitus on valmis arvioimaan pääkaupunkiseudun erillisratkaisua, mikäli kaupungit tekevät asiasta yhteisen ehdotuksen.

Jos nyt tehty ehdotus toteutuu, Suomeen tulee 18 itsehallintoalueen eli maakunnan lisäksi pääkaupunkiseudun erityislainsäädäntöalue, jossa sote- ja aluehallinnon uudistus toteutetaan muusta maasta poikkeavalla tavalla.

SAK selvittää rakennusalan neuvottelutuloksen kiky-sopivuutta

eloranta-hulkko

Palkansaajakeskusjärjestö SAK selvittää rakennusalan neuvottelutuloksen yhteensopivuutta kilpailukykysopimuksen kanssa, kertoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta STT:lle. Selvitys valmistunee ensi viikolla.

Rakennusala ilmoitti eilen neuvotelleensa työehtosopimuksen, jonka ala toivoo olevan osa kilpailukykysopimusta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti kuitenkin eilen, että neuvottelutulosta ei voida laskea mukaan kilpailukykysopimuksen kattavuuden arviointiin.

– Ihan sama minulle, mitä EK ajattelee. Meillä on sopimus, jonka molempien osapuolten hallitukset ovat hyväksyneet ja sillä siisti, tykkäsi EK siitä tai ei, SAK:laisen Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas ärähti eilen Demokraatille.

Apteekkialalla osapuolten hallinnot ovat hyväksyneet aiemmin tällä viikolla syntyneen neuvottelutuloksen. Apteekkien työnantajaliitto kertoi, että kilpailukykysopimukseen kuuluvasta työajan pidentämisestä sovitaan alalla paikallisesti.

Kilpailukykysopimuksen kattavuus lähentelee 90:tä prosenttia, koska apteekkialan lisäksi sopu on tällä viikolla saavutettu myös finanssialalla. ICT-alalla neuvotteluja jatketaan tänään.

Maan hallitus on luvannut 515 miljoonan euron veronkevennykset, jos kilpailukykysopimuksen kattavuus ylittää 90 prosentin rajan.

“Palkansaajan selkäreppu on jo täynnä” – JHL edellyttää hallitukselta sopimuksesta kiinni pitämistä

Kuva: Jukka-Pekka Flander
jhl-niemi-laine
JHL lähettää tiukat terveiset hallituksen budjettiriiheen. Kuvassa liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL edellyttää maan hallituksen pitävän lupauksensa täysimääräisesti kilpailukykysopimuksen osana kunnille luvatuista verokompensaatioista.

JHL:n hallitus korostaa, että sopimuksista ja sovituista asioista on pidettävä kiinni.

– Sopimusyhteiskunta on vaarassa, mikäli jo ennen kikyn allekirjoitustilaisuutta aletaan sovitella uusia painoja palkansaajien selkäreppuihin. Henkilöstö on kantanut kortensa kekoon kilpailukyvyn edistämiseksi jo enemmän kuin riittävästi työaikojen pidennyksellä ja lomarahojen leikkauksilla.

JHL ei tule hyväksymään yksipuolista kilpailukykysopimuksen rikkomista, eikä kuntasektorin toimintaedellytysten entisestään heikentämistä.

– Maan hallituksen budjettikaavailut eivät sisällä kunta-alalle kompensaatiota verotulomenetyksistä. Käytännössä tämä tarkoittaa uhkaa tuhansille kunta-alan työpaikoille. Katsomme kokonaisuutta ja edellytämme maan hallitukselta sopimuksesta kiinni pitämistä. Sopimuksella on aina kaksi osapuolta ja molemmilla on velvollisuus toimia sovitusti.

Maan hallituksen pitää keskittyä jatkuvan kurjistamisen ja kuristamisen sijaan työelämän laadun kehittämiseen.

– Työelämän epäkohdista johtuvat taloudelliset menetykset, muun muassa ennenaikaiset eläköitymiset, sairauspoissolot, työtapaturmat, tuotannon ja palvelujen menetykset ovat useampia kymmeniä miljardia euroa vuosittain. Hallituksen pitää keskittyä jatkuvan kurjistamisen ja kuristamisen sijaan työelämän laadun kehittämiseen.

JHL:n hallitus sanoo kannanotossaan, että Suomen kilpailukyky kohenisi paremmin aidolla kehittävällä otteella kuin poukkoilevalla päätöksenteolla.

– Työelämän laatu vaikuttaa suoraan työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen ja kohentaa siten Suomen kilpailukykyä. Budjettiriihessä on taattava resursseja työelämän ja työolojen kehittämiseen. Suomelle voidaan löytää uusi, menestyksellinen suunta, mikäli kehittämistä tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja henkilöstön kanssa. Osaamista löytyy kyllä, mutta löytyykö maan hallitukselta tahtoa, se kysyy.