Politiikka
29.1.2018 11:03 ・ Päivitetty: 29.1.2018 11:03
“Niinistö on ollut presidenttinä vahva ja aikakin on erilainen” – Professori: Vaalien tulos ei anna suoranaista osviittaa puolueiden kannatuksesta
Laaja tuki istuvalle presidentille Sauli Niinistölle jo presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella kertoo siitä, että puolueiden ote kannattajistaan on löystynyt ja kannattajamäärät ovat muutoksessa, Helsingin yliopiston professori Anu Kantola arvioi.
Hän kuitenkin muistuttaa, että presidentinvaalien tulos ei kuitenkaan anna suoranaisesti osviittaa puolueiden kannatuksesta seuraavissa eduskuntavaaleissa, koska vaaleissa keskitytään erilaisiin asiakysymyksiin.
– Toisaalta isojakin muutoksia puolueiden kannatuksessa saattaa tapahtua tulevaisuudessa, Kantola toteaa.
Professori Anu Kantola.
Niinistön voitto presidentinvaaleissa perustuu Kantolan mukaan osittain siihen, ettei hän ensimmäisen kautensa aikana ryvettynyt poliittisesti.
Lisäksi monet keskustan ja sosiaalidemokraattien kannattajista olivat asettuneet Niinistön taakse jo edellisten vaalien toisella kierroksella.
– Äänestäjä, joka on jo kerran äänestänyt Niinistöä saattaa ajatella, että tein viime kerralla fiksun valinnan, Kantola sanoo.
Lisää aiheesta
– Ja kuten Niinistö on itsekin sanonut, istuvaa presidenttiä on todella vaikea kaataa, hän lisää.
Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto ei nyt onnistunut kirimään lähellekään Niinistön kannatuslukuja.
– Edellisellä kerralla syntyi Haavisto-ilmiö, eli ihmiset alkoivat uskoa, että äänestämällä Haavistoa voi tehdä suuren yllätyksen.
– Tällä kertaa ei näin käynyt, sillä Niinistö on ollut presidenttinä vahva ja aikakin on erilainen. Venäjä on ollut niin arvaamaton, että Haaviston kampanja ei lähtenyt lentoon, Kantola arvioi.
Haatainen ei ollut mikään kansanvillitsijä.
Laura Huhtasaaren (ps.) suosiota rajoittaa puolestaan se, että perussuomalaisten kannattajat ovat taipuvaisia tukemaan jämäköitä miehiä, Kantola toteaa. Sosiaalidemokraatit eivät taas näyttäneet Kantolasta osallistuvan vaaleihin täysin tosissaan.
– Tuula Haatainen ei ollut mikään kansanvillitsijä, vaan puolueuskollinen soturi, joka haki tässä profiilia ja mahdollisesti myöhempää ministerin roolia.
– Ja vaikka Matti Vanhanen (kesk.) oli samantyyppinen ehdokas kuin Niinistö, eli niin sanottu järjen mies, oli hän kuitenkin liian kovassa sarjassa.
Rkp:n Nils Torvaldsin suosiota saattoivat taas syödä hänen tiukat kannanottonsa turvallisuuspolitiikasta.
– Oli hienoa, että Torvalds kävi läpi oman poliittisen nuoruutensa Moskovassa tarkkaan. Se oli vaaleissa uutta, Kantola sanoo.
– Rkp kuitenkin ehkä vierastaa tiukkoja kannanottoja, sillä se on aina ollut sovitteleva konsensuspuolue, joka venyy ja paukkuu, jotta se mahtuu aina hallitukseen.
– Siinä mielessä Torvalds oli väärässä paikassa, vaikka hän piristikin vaalikeskustelua muutenkin kuin sukillaan, Kantola arvioi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.