Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Ulkomaat

Niinistö YK:n yleiskokouksessa: ”Mitä enemmän puhumme Helsingin hengestä, sitä lähempänä olemme sen henkiin herättämistä”

LEHTIKUVA / AFP Spencer Platt
Presidentti Sauli Niinistö puhui YK:n yleiskokouksessa myöhään tiistai-iltana Suomen aikaa.

YK:n 76.yleiskokouksessa alkoivat tiistaina korkean tason puheet. Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimiva presidentti Sauli Niinistö puhui kokouksessa noin puoliltaöin Suomen aikaa.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Niinistö sanoi puheessaan Suomen kannattavan lämpimästi YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin uudessa Our Common Agenda -raportissa ehdotettua kunnianhimoista lähestymistapaa. Niinistön mukaan asiakirjassa on toteamus, johon on helppo yhtyä.

”Suurimmassa yhteisesti kohtaamassamme koettelemuksessa sitten toisen maailmansodan, ihmiskunnalla on edessään ankara ja kiireellinen valinta: kuljemmeko kohti tuhoa vai läpimurtoa”, Niinistö siteerasi.

”Olemme tosiaankin kriittisessä tienhaarassa. Mikäli ihmiskunta aikoo tehdä oikean ratkaisun, kulkea ennemmin kohti läpimurtoa kuin tuhoa, meidän on täytettävä ihmisvelvollisuutemme. Velvollisuutemme yhteisestä tulevaisuudesta”, Niinistö sanoi.

Niinistö kuvaili urakan voivan näyttää pelottavan suurelta, kun viime aikoina maailman myllerrysten on nähty jatkuvan ja jopa lisääntyvän.

”Epävakaus ja epävarmuus voivat helposti aiheuttaa epätoivoa. Voi tuntua siltä, että yhteiset ratkaisut ovat kaukana tavoittamattomissa.”

”Samaan aikaan useissa trendeissä korostuu se, kuinka verkottuneessa maailmassa elämme. Pandemia on jättänyt jälkensä meihin kaikkiin. Sama tulee koskemaan lisääntyvässä määrin myös ilmastonmuutosta ja kehittyviä teknologioita. Konfliktit eivät enää pysy vain paikallisina tai alueellisina – niillä on maailmanlaajuisia seurauksia, joko suoraan tai välillisesti. Kaikki nämä rajat ylittävät haasteet vaativat maailmanlaajuisia toimia. Jos asenteemme on oikeanlainen, tällaisiin toimiin on mahdollista ryhtyä.”

Niinistö nosti puheessaan jälleen esiin Helsingin hengen, jonka elvyttämisestä hän on puhunut aiemminkin. Hän kertasi, kuinka vuonna 1975 Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin kokoontui 35 valtionpäämiestä allekirjoittamaan Helsingin päätösasiakirjan. Tuon asiakirjan kirjain, joka pätee edelleen, keskittyi turvallisuuteen ja yhteistyöhön Euroopassa, Niinistö kertasi.

”Mutta tuon kokouksen nostattamalla hengellä voi olla maailmanlaajuisempaa merkitystä, jos vain onnistumme herättämään sen uudelleen henkiin ja laajentamaan sen kattavuutta. Vastustajien ja kilpailijoiden halu käydä vuoropuhelua, rakentaa luottamusta ja etsiä yhteisiä nimittäjiä – siitä Helsingin hengessä oli pohjimmiltaan kyse. Tänä päivänä sen tarjoamat mahdollisuudet eivät suinkaan rajoittuisi vain Etyj-alueelle.

”Juuri tämän kaltaista henkeä koko maailma sekä YK kipeästi kaipaavat. Olen vakuuttunut siitä, että mitä enemmän puhumme Helsingin hengestä, sitä lähempänä olemme sen henkiin herättämistä – ja sen toteuttamista. Ja sen myötä olemme askeleen lähempänä yhteisten haasteiden ratkaisemista, yhdessä”, Niinistö sanoi.

Suomi on vahvasti sitoutunut rokotesolidaarisuuteen.”

Puheessaan presidentti Sauli Niinistö käsitteli myös koronaviruspandemiaa. Hän kuvasi, että useissa maissa on alkanut näkyä hieman valoa tunnelin päässä.

”Meidän tulisi kuitenkin vastustaa kiusausta ajatella terveysturvallisuutta vain kansalliselta pohjalta”, hän sanoi.

Niinistön mielestä tieteellinen yhteisö on tässä asiassa näyttänyt parempaa esimerkkiä kuin hallitukset. Niinistön mukaan tarvitaan maailmanlaajuinen ratkaisu, jotta pandemia saadaan loppumaan.

”Jotta maailmanlaajuinen ratkaisu onnistuisi, meidän on varmistettava, että tehokkaat parannuskeinot ovat tasapuolisesti kaikkien ulottuvilla. Olemalla mukana COVAX-rokotusyhteistyössä Suomi on vahvasti sitoutunut rokotesolidaarisuuteen.”

Maailmanlaajuisia toimia tarvitaan Niinistön mukaan myös siinä, että tuleviin pandemioihin oltaisiin paremmin varautuneita. Niinistön mukaan on korkea aika ottaa konkreettisia askeleita terveysturvallisuuden parantamiseksi myös sen jälkeen, kun nykyiset haasteet on selätetty.

”Parantaaksemme sietokykyämme, tarvitsemme One Health -lähestymistapaa. On välttämätöntä tehostaa kansainvälistä tutkimus- ja kehitysyhteistyötä sekä nousevia uhkia koskevaa tiedonvaihtoa. Meidän on taattava monenkeskisten, globaalin terveyden alalla toimivien instituutioiden, kuten Maailman terveysjärjestön, tehokas toiminta.”

Niinistön mukaan on myös pysähdyttävä miettimään koronapandemian pitkäaikaisia seuraamuksia.

”Se on johtanut äärettömän köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymiseen ja heikentänyt sukupuolten välistä tasa-arvoa. Se on vaikeuttanut pahasti monien maiden mahdollisuuksia täyttää YK:n kestävän kehityksen tavoitteensa”, hän listasi.

”Meidän on toimittava aiempaa tehokkaammin sen varmistamiseksi, ettei kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien tilanne huonone vielä entisestään.”

”Meillä on edessämme maailmanlaajuinen ilmastohätätila.”

Niinistön mukaan pandemia on osoittanut, että pystymme ennennäkemättömiin suorituksiin, kun huoli on tarpeeksi suuri.

”Hyvin lyhyessä ajassa olemme kaikki muuttaneet käyttäytymistämme paljon äärimmäisemmin keinoin kuin olisimme voineet koskaan aiemmin kuvitellakaan. Mikä olisi riittävä varoitusmerkki, joka saisi meidät tekemään saman planeettamme terveyden eteen?”

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman Agenda 2030:n, Pariisin ilmastosopimuksen sekä Biologisen monimuotoisuuden yleissopimuksen myötä meillä on jo runsaasti asiakirjoja ja tiekarttoja, joihin nojata. Mutta puhe ei yksin riitä. Meidän on ryhdyttävä toimiin, ja toiminnan aika on nyt”, Niinistö sanoi.

”Nopeasti etenevän luontokadon tulisi jo yksinään aiheuttaa välitöntä maailmanlaajuista huolta. Lisäksi tiedämme, että ilmastonmuutos etenee jopa nopeammin kuin aiemmin kuvittelimme.”

Hän muistutti, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n mukaan 1,5 asteen nousu maapallon lämpötilassa toteutuu todennäköisesti jo 2030-luvun alkupuolella.

”Ei ole liioiteltua todeta, että meillä on edessämme maailmanlaajuinen ilmastohätätila.”

”Ja kaikesta tästä huolimatta tilanteen kiireellisyys ei näy tekojemme tasolla. Ne kansalliset päästösitoumukset, jotka me Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittajavaltiot olemme tähän mennessä tehneet, voivat yhä viedä meitä kohti 2,7 asteen lämpenemistä tämän vuosisadan loppuun mennessä. Seuraukset planeetallemme sekä tuleville sukupolville olisivat tällöin katastrofaaliset.”

Niinistön mukaan tulevassa ilmastopuitsesopimuksen osapuolten COP26-konferenssissa kehitys on saatava kestävälle uralle. Niinistön mukaan tarvitaan entistäkin kunnianhimoisempia päästövähennyssuunnitelmia jo hyvissä ajoin ennen Glasgow’n kokousta. Käynnissä olevaa siirtymistä fossiilisten polttoaineiden käytöstä muihin energiamuotoihin on Niinistön mukaan nopeutettava.

”Onnistumiseen tarvitaan riittävää ilmastorahoitusta. Globaalina yhteisönä meidän on lisättävä ilmastorahoituksen laatua, määrää ja saatavuutta erityisesti vähiten kehittyneiden maiden ja pienten saarivaltioiden osalta.”

Valtiovarainministereitä on kannustettava ottamaan ilmastonmuutos huomioon kaikessa päätöksenteossaan. Valtiovarainministerien ilmastokoalitioon, jonka puheenjohtajina toimivat Suomi ja Indonesia, kuuluu jo yli kuusikymmentä jäsentä. Nykyisin sen toiminnan keskiössä ovat vihreä elpyminen, hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu ja luonnon monimuotoisuus. Tähän koalitioon ovat uudetkin maat tervetulleita”, Niinistö sanoi.

”Afganistanin naisia ja tyttöjä ei saa unohtaa tai häivyttää näkymättömiin.”

Puheessaan Niinistö käsitteli myös Afganistanin dramaattisia tapahtumia, jotka hänen mukaansa ovat jälleen muistuttaneet meitä rauhan ja turvallisuuden hauraudesta.

”Afganistanissa on valtavat humanitaariset tarpeet, ja on äärimmäisen tärkeää, että teemme yhteistyötä taataksemme humanitaarisen avun perille menon maan väestölle. Tässä prosessissa maahan jäävillä YK-järjestöillä on oleellinen roolinsa. Ja tavoite, josta kansainvälisen yhteisön on pidettävä ehdottomasti kiinni, on tämä: Afganistanin naisia ja tyttöjä ei saa unohtaa tai häivyttää näkymättömiin.”

Niinistö muistutti Afganistanin olevan kuitenkin valitettavasti vain yksi esimerkki muiden joukossa. Konfliktit aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ympäri maailmaa.

”Meidän tulee hyödyntää YK:n peruskirjan meille suomia diplomaattisia työkaluja niin pitkälle kuin mahdollista, rakentaa rauhaa sinne, missä sitä tarvitaan, ja ehkäistä konflikteja siellä, missä se on mahdollista.”

Konfliktien ennaltaehkäiseminen ja rauhanvälitystoiminta ovat tärkeitä prioriteetteja Suomelle. Olemme myös edelleen valmiita ja halukkaita tarjoamaan hyviä palveluitamme rakentavan dialogin edistämiseksi tässä suhteessa.”

Suomi on ehdolla YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi.

Suomi on Niinistön mukaan pitkään korostanut ulkopolitiikassaan ihmisoikeuksien yleisen ja sitovan luonteen merkitystä.

”Oma kokemuksemme on, että yhteiskunta kukoistaa, kun jokaisella sen jäsenellä on siinä aktiivinen, tasa-arvoinen ja merkityksellinen osansa”, Niinistö kiteytti.

”Suomi on ehdolla YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024. Neuvoston jäseninä tekisimme parhaamme sen eteen, että keskeisten ihmisoikeuksia koskevien tavoitteidemme kautta edistäisimme rauhaa, vakautta ja vaurautta ympäri maailmaa.”

Suomi kiinnittää Niinistön mukaan omassa ihmisoikeuspolitiikassaan erityistä huomiota kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin eli niihin, joihin kohdistuu eniten syrjintää.

”Vammaisten henkilöiden oikeuksien edistäminen on yksi Suomen läpileikkaavista painopistealueista. Toinen keskeisistä teemoistamme on naisten ja tyttöjen oikeudet. Äskettäin käynnistyneellä YK:n Generation Equality -kampanjalla, jossa Suomella on johtorooli teknologiaan, innovaatioihin ja sukupuolten tasa-arvoon keskittyvässä ryhmässä, on tärkeä tehtävä aktivoida eri toimijoita mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistävään työhön”, Niinistö kertoi.

”Suomi toivottaa New Start -sopimuksen jatkamisen tervetulleeksi.”

Niinistö otti kantaa myös kansainväliseen asevalvontaan. Suurvaltojen välisen kasvavan kilpailun ja nopean teknologisen kehityksen aikakaudella myös uuden kilpavarustelun uhka on Niinistön mukaan suuri. 

”Jos kansainvälisen asevalvontajärjestelmän purkautumisen annetaan jatkua, ennustettavuus vähenee ja tilanteiden tahattoman eskaloitumisen todennäköisyys kasvaa. Se tekee meidän kaikkien elämästä entistä epävarmempaa. Tilanne on korjattava kiireellisesti”, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan tärkein tehtävä on ylläpitää ja vahvistaa jo olemassa olevaa asevalvonta-arkkitehtuuria. Samalla Niinistön mukaan on myös kehitettävä uusia ratkaisuja vastaamaan nouseviin haasteisiin ja kehittyviin teknologioihin vahvistamalla luottamusta lisääviä toimia, tarkistusmekanismeja ja läpinäkyvyyttä.

Ydinasevalvonnan osalta Suomi toivottaa New Start -sopimuksen jatkamisen tervetulleeksi. On silti myös selvää, että kaikkien ydinasevaltojen välinen sitoutuminen edistäisi globaalia turvallisuutta.”

”Mikään muu järjestö ei tuo yhtä monille ihmisille toivoa paremmasta maailmasta.”

”Harvoin meillä on ollut yhtä suurta tarvetta yhdistää voimamme pystyäksemme pelastamaan planeettamme tulevia sukupolvia varten kuin tällä hetkellä”, Niinistö aloitti loppukaaneettinsa.

Niinistö kertoi YK-järjestelmän toimivan Suomen näkemyksen mukaan perustana sille sääntöpohjaiselle järjestelmälle, jota haluamme puolustaa, sekä sille monenkeskisyydelle, jota haluamme vahvistaa.

Millään muulla järjestöllä ei ole vastaavaa legitimiteettiä tai samanlaista normatiivista vaikutusvaltaa. Mikään muu järjestö ei tuo yhtä monille ihmisille toivoa paremmasta maailmasta. Mikään muu järjestö ei pysty rakentamaan tahtomaamme tulevaisuutta, ansaitsemaamme tulevaisuutta.”

Niinistö tähdensi, että Yhdistyneet kansakunnat voi onnistua vain, jos sen jäsenvaltiot haluavat yhdistää voimansa ja tehdä sen, mitä niiltä tarvitaan ja odotetaan.

Se vaatii entistä enemmän vuoropuhelua. Se vaatii entistä enemmän luottamusta. Se vaatii entistä enemmän Helsingin henkeä meiltä kaikilta. Tässä hengessä Suomi tukee horjumatta YK:ta myös tulevaisuudessa”, Niinistö päätti puheensa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE