Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Niinistöltä uusi idea perustuslain tulkitsemiseen – oikeuskansleri Pöystin ensireaktio myönteinen: ”Ansaitsee hyvän keskustelun”

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pohti tänään eduskunnassa pitämässään hallitusmuodon 100-vuotisjuhlapuheessa perustuslakia ja sen tulkintaa.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Viime vaalikauden loppupuolella kysymys perustuslakien tulkinnasta nousi kiivaaseen keskusteluun. Se kulminoitui, jälleen kerran, perustuslakivaliokunnan asemaan perustuslain vartijana, Niinistö sanoi.

Niinistö totesi, että on hyvä ymmärtää, että perustuslaki on kirjoitettu tavallaan väljin ilmaisuin. Siinä on jätetty tilaa ajan ja tulkinnan muutokselle.

– Mutta silti, jos jokin asia eilen oli, mutta tänään ei enää olisikaan perustuslainmukainen tai –vastainen, niin ymmälle jää, hän jatkoi.

Sitten seurasi Niinistön varsinainen ehdotus. Tosin ehdotus saattaa olla paljon sanottu, kun kyse on tasavallan presidentistä, mutta vähintäänkin kyseessä on asia, josta Niinistö toivoo keskustelua.

Niinistö muistutti, että tuomioistuimet, viime kädessä korkeimmat oikeudet, voivat jo nyt jälkikäteen yksittäistapauksessa tutkia lain perustuslainmukaisuuden. Tasavallan presidentti taas voi lain vahvistamisvaiheessa pyytää korkeimmilta oikeuksilta lausunnon, jolloin perustuslainmukaisuuskin voi tulla arvioitavaksi.

– Ymmärrettävästi esille on noussut ajatus korkeimpien oikeuksien osallistumisesta myös ennakkotarkastukseen. Esimerkiksi niin, että perustuslakivaliokunta voisi hankalissa tilanteissa pyytää lausunnon korkeimpien oikeuksien muodostamalta jaostolta, Niinistö sanoi.

Kyse on ennakollisesta kontrollista, ei jälkikäteiskontrollista.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti oli yksi, joka kuunteli takuulla tarkalla korvalla Niinistön sanoja. Hän kertasikin Demokraatin kanssa eduskunnassa, mistä Niinistö tarkalleen ottaen puhui.

– Nykyisinhän presidentti voi lain vahvistamisvaiheessa pyytää lausunnon Korkeimmalta oikeudelta tai Korkeimmalta hallinto-oikeudelta tai molemmilta. On ollut idea sitten siitä, että nämä ylimmät tuomioistuimet voisivat muodostaa yhteisen jaoston, joka yhdessä valmistelisi lausunnon silloin kun pyydetään, Pöysti kertasi.

– Hän myöskin pohdiskeli mahdollisuutta, että eduskunta tai sen perustuslakivaliokunta voisi pyytää myöskin yhteiseltä jaostolta oikeudellisen lausunnon, jolloin tuomioistuinten kontrollia voitaisiin myöskin vahvistaa, Pöysti jatkaa.

Lausuntoa siis voitaisiin pyytää nimenomaan lain valmistamisvaiheessa eli siinä vaiheessa, kun eduskunta ei ole sitä lopullisesti hyväksynyt. Toisin sanoen kyse olisi eduskuntakäsittelystä ennen perustuslakivaliokunnan lausunnon antamista.

Niinistön pohdinnassa olisi kyse siis perustuslaillisuuden ennakollisen kontrollin vahvistamisesta, ei jälkikäteiskontrollista.

”Se voisi olla ihan hyvä.”

Oikeuskansleri Pöysti pitää Niinistön esille tuomaa asiaa ”ehdottomasti hyvän ja huolellisen harkinnan arvoisena”.

– Minusta perustuslakivaliokunta on kestänyt ja toiminut hyvin. On tärkeätä, että perustuslain ja lakien yleisen perustuslainmukaisuuden arviointi kytkeytyy myöskin poliittiseen keskusteluun. Se on perustuslakivaliokunnan vahvuus sinänsä, mutta esimerkiksi tällaisella menettelyllä voi vahvistaa tuomioistuinten osallistumista. Se voisi olla ihan hyvä, Pöysti sanoo Niinistön jaosto-avauksesta.

Hän summaa suhtautuvansa asiaan ”lähtökohtaisesti aika myönteisesti”.

– Mutta koska perustuslain muutokset täytyy tehdä hyvin laajan keskustelun ja pohdinnan jälkeen ja kun tämä oli uusi ehdotus, en voi oikein sanoa heti että kyllä tai ei. Mutta kuulostaa siltä, että tämä ansaitsee hyvän keskustelun, Pöysti lisää.

Sana ilmeinen pois.

Perustuslaillisuuden jälkikäteiskontrollia voisi hoitaa myös perustuslakituomioistuimen kautta. Sellaista Suomessa ei ole. Pöysti ei näe sille perusteitakaan.

– Sen sijaan näen perusteet sille, että tavallisten tuomioistuinten ja viime kädessä korkeimpien oikeuksien jälkikäteistä kontrollia vahvistettaisiin siten, että nyt he voivat jättää yksittäistapauksessa soveltamatta lain säännöksen, jos se on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.

”Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle”, perustuslaki sanoo.

Pöysti on jo ennenkin sanonut julkisesti, että hän henkilökohtaisesti haluaisi poistaa perustuslaista sanan ilmeinen.

– Silloin kaikissa ristiriitatapauksissa tuomioistuin voisi, viime kädessä korkeimmat oikeudet, jättää soveltamatta (lakia) yksittäistapauksissa. Mutta pidän tärkeänä, että se on yksittäistapauksellista, jotta meillä ei yleisesti ottaen tuomioistuin julista kokonaista säännöstä pätemättömäksi, Pöysti sanoo.

”Oli hyvin niinistömäinen tapa esittää asioita.”

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) toteaa Niinistön pohdinnan tulleen niin tuoreeltaan, että hän aikoo lukea puheen vielä kertaalleen läpi.

– Se oli hyvin niinistömäinen tapa esittää asioita. Tietysti on hyvä, että pohditaan asioita myös ääneen. On aina muistettava se, että lainsäädäntövalta on tässä talossa (eduskunnassa) ja meillä on riippumattomia tuomioistuimia. Tästä suhteesta on tietysti pidettävä huolta. En osaa oikein vielä hahmotella, millä tavalla sellainen järjestelmä toimisi, Henriksson sanoo viitaten Niinistön jaosto-ideaan.

– Tässä vaiheessa ei ole agendalla se, että mentäisiin muuttamaan perustuslakia, Henriksson toteaa.

Perustuslakituomioistuimen, johon siis Niinistö ei puheessaan ottanut kantaa, Henriksson näkisi tarpeelliseksi siinä tapauksessa, jos eduskunnan perustuslakivaliokunta politisoituisi eikä se enää toimisi niin kuin siltä edellytetään.

– Toisaalta olen joskus myös sanonut näin, että voi olla, että meillä voisi olla yhdistelmäjärjestelmä. Meillä olisi (ensinnä) perustuslakivaliokunta, joka ennakkoon arvioi hallitusten esitysten perustuslainmukaisuutta.

Yhdistelmän toinen osa olisi Henrikssonin sanoin jonkinlainen ”varaventtiili”.

Varaventtiili voisi toimia oikeusministerin mukaan tilanteessa, jossa jonkin lain olisi pitänyt edetä perustuslakivaliokuntaan, mutta se ei olisi jostain syystä sinne mennyt ja laki olisi jo tullut voimaan.

Tosin Henriksson lisää heti perään, että korkeimmat oikeudet voivat jo tämänkin asian tulkita.

Olisiko tällaisen varaventtiilin nimi sitten perustuslakituomioistuin.

– Se voi olla jokin jaosto tai mikä se sitten onkaan, mutta tämä on nyt myöskin tällaista ääneenajattelua.

Näin perustuslaki sanoo laillisuusvalvonnasta:

106 §

Perustuslain etusija

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

107 §

Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus

Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

108 §

Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävät

Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Oikeuskanslerin on pyydettäessä annettava presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä.

Oikeuskansleri antaa joka vuodelta kertomuksen virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

DEMOKRAATTI

Kotimaa
29.5.2020
Kaarlo Simojoki on hoitanut satoja alkoholisteja, huumeiden käyttäjiä ja peliriippuvaisia: ”Oletko nähnyt yhtään tukikonserttia juoppojen puolesta?”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE