Niinistön harkittu diplomatia toimi Trumpin kanssa – Lyhyet iskulauseet ja riittävän pienet askeleet veivät asioita eteenpäin

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi vaikutelmiaan kollegastaan Donald Trumpista tänään lehdistötilaisuudessa Suomen Washingtonin suurlähetystössä.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump saa yleensä ympäristönsuojelijat ahdistumaan puheillaan, mutta presidentti Sauli Niinistön kanssa keskusteltuaan hänellä oli toinen ääni kellossa. Hän kertoi tavoittelevansa puhdasta vettä ja puhdasta ilmaa.

Edistysaskel on pieni, mutta Niinistö kertoo tavoitelleensa nimenomaan pieniä liikahduksia oikeaan suuntaan. Lausunto puhtaasta vedestä on hyvä esimerkki siitä, miten Niinistö onnistui vaikuttamaan Trumpiin harkitulla diplomatiallaan.

Tiistaina Washingtonissa suomalaistoimittajille pitämässään lehdistötilaisuudessa presidentti sanoi miettineensä tarkoin, miten Trumpin kanssa parhaiten pääsisi eteenpäin ympäristöasioissa. Lopulta hän päätti keskustella pelkästään arktisen alueen luonnonsuojelusta ja jättää kiistanalaisemmat ympäristökysymykset kuten Pariisin ilmastosopimuksen kokonaan syrjään.

Arktinen alue oli presidenttien tapaamisessa luonteva puheenaihe, sillä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyi toukokuussa Yhdysvalloilta Suomelle. Niinistön päätökseen vaikutti lisäksi se, miten yksimielisesti asiantuntijat pitävät arktisen jään sulamista kansainvälisenä kohtalonkysymyksenä.

– Valitsin että yritin iskeä siihen kiinni, etenkin kun oli sellaista tietoa olemassa, että muut puheet (ympäristöasioista) voivat ärsyttää, Niinistö kuvaa.

Pitkä keskustelu Venäjästä

Venäjästä presidentit keskustelivat Niinistön mukaan pitkään. Hän ei kuitenkaan halunnut tiistaina avata keskustelujen sisältöä.
Presidentti haluaa viimeiseen asti välttää antamasta kuvaa, että hän haluaisi julistautua suureksi rauhantekijäksi suurvaltojen välisiin suhteisiin.

– Mutta kun tässä tapaa ihmisiä ja heidän kaikkien kanssa tulee keskusteltua hyvinkin perusteellisesti, totta kai siinä alkaa muodostua vähän kokonaiskuvaa siitä, missä kukin menee ja missä voitaisiin yhdessä mennä.

Isoja ongelmia pitää Niinistön mielestä lähestyä pieni osa-alue kerrallaan.

– Jos lähdemme puhumaan, että jokin kokonaisongelma nyt ratkaistaan, se jää puheeksi.

Myös Trumpin ja Euroopan unionin väleihin Niinistö tavoitteli pientä parannusta. Hän yritti saada Trumpin ymmärtämään EU:ta muun muassa pyytämällä häntä kuvittelemaan, että kaikki Yhdysvaltojen osavaltiot olisivat itsenäisiä valtioita.

– Toivottavasti hän jäi sitä miettimään

Yhteys pysyy auki

Osa presidentin keskustelustrategiaa oli lyhyiden iskulauseiden käyttäminen. Hänelle on syntynyt käsitys, ettei Trumpille puhuessa kannata esittää pitkiä perusteluja.

Hän kertoi Trumpille Suomen olevan ainoa maa, joka maksoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen velkansa ja ainoa Neuvostoliiton eurooppalainen naapuri, jota suurvalta ei toisen maailmansodan aikana valloittanut. Suomi oli ottanut Yhdysvalloilta velkaa vuosina 1918–20, kun kansa kärsi ruokapulasta.

– Niistä (kahdesta faktasta) syntyy meistä sellainen tarina, että meihin voi luottaa ja me luotamme itseemme ja pidämme itsestämme huolta. Ne ovat aika tärkeitä ominaisuuksia nykypäivän maailmassa.
Kokonaisuudessaan keskustelut sujuivat hyvin ja Niinistö kokee, että hänen oli helppo saada luotua Trumpin kanssa keskusteluyhteys.

– Trump totesi, että kun yhteys on auki, se myös pysyy auki. Tämä on tietysti meille arvokas asia.

 

Maria Annala, STT

 

 

”Nyt on otettu neuvoa-antava ja tadaa, keskusta vie kossun pörssiin” – Kansanedustaja syyttää puoluetta takinkäännöstä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Stefan Wallin (rp.) syytää keskustaa takinkäännöstä valtioyhtiö Altian myynnissä. Wallinin mukaan keskusta vastusti vuonna 2014 ”henkeen ja vereen” Altia-kauppaa.

– Nyt on otettu neuvoa antava ja, tadaa, asia on tullut uuteen valoon: Keskusta vie Kossun pörssiin ja valtion pyhästä strategisesta omistamisesta tuleekin kansanosake, Wallin kirjoittaa Twitterissä.

– Totta vieköön. Politiikka on mahdollisuuksien laji, hän päättää.

Keskustelua aiheesta

”Ikävä kyllä Ville mölisee” – Soini syyttää ”turhautunutta” Niinistöä somesoosista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on menettänyt malttinsa kansanedustaja Ville Niinistön (vihr.) esittämään kritiikkiin, jonka mukaan Soini ei olisi tuonut esiin Suomen kantaa Turkin ja Syyrian tilanteeseen. Soini kutsuu Niinistön kannanottoja sosiaalisessa mediassa muun muassa räkyttämiseksi.

– Ikävä kyllä Ville mölisee, kun ei tiedä, ei välitä ottaa selvää tai ei tunne asioita tai ei ole paikalla, kun niistä puhutaan ja keskustellaan, ulkoministeri Soini kirjoittaa blogissaan.

Omasta mielestään Soini kokee ottaneensa Turkin ja Syyrin tilanteisiin kantaa voimakkaasti.

– Keskiviikkona 14.2.2018 olin sekä Eduskunnan Ulkoasianvaliokunnassa että Suuressa valiokunnassa kuultavana. Kerroin selkeästi omat ja Suomen kannat Turkin ja Syyrian järkyttävin tilanteisiin. Kerroin ne myös julki EU: n ulkoministerien Gymnich- kokouksessa.

”Iloa ja valoa Villelle.”

– En tiedä, eikö Villeä kiinnosta kyseisten valiokuntien jäsenyys vai mistä johtuu, ettei entinen puolueensa puheenjohtaja välitä olla tiedon lähteillä. Sen sijaan Ville puhuu Korean vierailustani tosiasiat unohtaen. Ville vippailee, kun ei jaksa tai viitsi perehtyä, Soini lataa.

Hän suosittelee Niinistölle vierailua Koreoiden rajalla, joka on Soinin mukaan maailman suurin jännitelinja.

– Se on vakava paikka, jota ei kannata somesoosilla aliarvioida.

– Ville. Olet selvästi turhautunut, kun luovuit puheenjohtajuudestasi puolueenne typerien sääntöjen pakottamana. Pyrit Palloliiton puheenjohtajaksi. Et hävinnyt huonolle miehelle.

– Kokoa itsesi ja mene myönteisyyden kautta. Katkeruus ei kauaksi kanna. Siitä tulee huono olo. Eli iloa ja valoa Villelle, Soini toivottaa.

Ville Niinistö kommentoi Twitterissä Soinin ottaneen kantaa Syyrian ja Turkin tilanteisiin vain suljettujen ovien takana. Hän pitää kirjoitusta tyyppiesimerkkinä arvostelemastaan toiminnasta.

Keskustelua aiheesta

Yli 400 000 tulot alle minimibudjetin – Tutkija: Hyvinvointivaltio-Suomen ruokatrendi on nälkä

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Yli 400 000:n suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, kirjoittaa köyhyystutkija, vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo leipäjonoja ja köyhyyttä käsittelevässä kirjoituksessaan Ilta-Sanomissa.

–  Toisin sanoen heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, joka katsotaan kohtuulliseksi tässä yhteiskunnassa, Ohisalo kirjoittaa.

Kirjoitus liittyy käynnissä olevaan Yhteisvastuu-keräykseen, jonka teemana on tänä vuonna ironinen #ruokatrendit2018. Ohisalon mukaan yksi valitettava ruokatrendi on hyvinvointivaltio-Suomessakin nälkä.

– Siinä missä ympäröivä kulutusyhteiskunta on täynnä jatkuvaa erottautumista elämäntapa- ja tavarahankinnoilla, esimerkiksi leipäjonossa ei ole sijaa yksilöllisille valinnoille – ruoanjakelusta otetaan mukaan se, mitä on tarjolla.

Ohisalo kertoo myös oman perheensä saaneen 1990-luvun laman aikana apua kunnan sosiaalitoimesta ja kirkon diakoniatyöstä.

”Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.”

– Opiskeluaikoina menot ylittivät tulot ja välillä laskettiin senttejä. Läheisiäni on joutunut leipäjonoon. Olen kiitollinen siitä avusta ja niistä mahdollisuuksista, joita hyvinvointivaltio on minulle ja perheelleni suonut.

Leipäjonoja tutkineena Ohisalo toivoo, että tutkimustietoa hyödynnettäisiin paremmin poliittisessa päätöksenteossa.

– Ei ole kerta eikä ensimmäinen, kun leipäjonoista puhuessani olen tuntenut puhuvani monelle hyvin kaukaisesta teemasta. Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Etäisyys ei kapene millään muulla kuin tutustumalla erilaisiin elämäntilanteisiin ja ihmisiin, joiden taustat eroavat omista.

– Tämän etäisyyden kaventaminen on avain suomalaisen hyvinvointivaltion yhtenäisyydelle. Sitä etäisyyttä pienennetään hiekkalaatikoilta ja kouluista lähtien, joissa eri tulo- ja koulutustasojen vanhempien lapset kohtaavat, Ohisalo kirjoittaa.

Erkki Tuomioja: ”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi aiemmin viikolla monien hämmästykseksi, että voisi harkita opettajien aseistamista uusien kouluampumisten ehkäisemiseksi.

Trump toi idean esille tavatessaan Marjory Stoneman Douglas -koulun oppilaita ja kouluampumisen uhrien omaisia Valkoisessa talossa. 17 ihmistä kuoli viime viikolla kouluampumisessa oppilaitoksessa. Teosta epäillään 19-vuotiasta koulun entistä oppilasta.

Trumpin mukaan osa opettajista voitaisiin kouluttaa käyttämään aseita pelotteeksi mahdollisille kouluampujille. Trumpin mukaan ase annettaisiin vain niille, jotka ovat ”hyvin päteviä aseiden käsittelyssä”.

– Minulla on niin monia ideoita, muilla on monia ideoita, ja me valitsemme tärkeimmät ideat ja teemme työtä toteuttaaksemme ne. Se ei jää puheeksi. On kestänyt liian kauan, Trump muun muassa sanoi.

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää Trumpin puheita käsittämättöminä.

”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Tuomioja esittää kysymyksensä sunnuntaina Facebook-tilillään.

IS: ”Arhinmäkien” vetämistä lupaillut urheiluministeri vaihtoi kansanterveyteen – ”Se on tärkeää”

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Etelä-Korean Pyeongchangissa hiihtoa seuraava urheiluministeri Sampo Terho ei avaa Ilta-Sanomille miten hänen lauantaina lupaamansa ”arhinmäkien vetäiseminen” eteni.

– Todetaan vaikka niin, että sen (kestävyysmatkan) lopullinen tulos jääköön arvoitukseksi. Hauskaa oli, Terho sanoi Ilta-Sanomille.

Terho sanoi eilen ”vetäisevänsä arhinmäet” mikäli Iivo Niskanen voittaa 50 kilometrin olympiakultaa. Ilmaisu viittaa entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) käyttäytymiseen Sotshin olympialaisten Suomen jääkiekkomaajoukkueen pronssijuhlissa.

”Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan.”

Niskasen kultamitalia juhlistaneen ravintolaillan jälkeen Terho seuraa Krista Pärmäkosken ja muiden suomalaishiihtäjien menestystä 30 kilometrin kilpailussa. Hänellä oli mielessään päällimmäisenä kansanterveys.

– Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan. Se on kansanterveydellisesti tärkeää. Huippu-urheilu ja harrasteliikunta eivät kilpaile, vaan täydentävät toisiaan. Esikuvat saavat nuoria liikkumaan ja näin ollen kansanterveysliikunta kasvattaa tulevaisuuden tähtiä, Terho sanoi.