Niinistön harkittu diplomatia toimi Trumpin kanssa – Lyhyet iskulauseet ja riittävän pienet askeleet veivät asioita eteenpäin

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi vaikutelmiaan kollegastaan Donald Trumpista tänään lehdistötilaisuudessa Suomen Washingtonin suurlähetystössä.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump saa yleensä ympäristönsuojelijat ahdistumaan puheillaan, mutta presidentti Sauli Niinistön kanssa keskusteltuaan hänellä oli toinen ääni kellossa. Hän kertoi tavoittelevansa puhdasta vettä ja puhdasta ilmaa.

Edistysaskel on pieni, mutta Niinistö kertoo tavoitelleensa nimenomaan pieniä liikahduksia oikeaan suuntaan. Lausunto puhtaasta vedestä on hyvä esimerkki siitä, miten Niinistö onnistui vaikuttamaan Trumpiin harkitulla diplomatiallaan.

Tiistaina Washingtonissa suomalaistoimittajille pitämässään lehdistötilaisuudessa presidentti sanoi miettineensä tarkoin, miten Trumpin kanssa parhaiten pääsisi eteenpäin ympäristöasioissa. Lopulta hän päätti keskustella pelkästään arktisen alueen luonnonsuojelusta ja jättää kiistanalaisemmat ympäristökysymykset kuten Pariisin ilmastosopimuksen kokonaan syrjään.

Arktinen alue oli presidenttien tapaamisessa luonteva puheenaihe, sillä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyi toukokuussa Yhdysvalloilta Suomelle. Niinistön päätökseen vaikutti lisäksi se, miten yksimielisesti asiantuntijat pitävät arktisen jään sulamista kansainvälisenä kohtalonkysymyksenä.

– Valitsin että yritin iskeä siihen kiinni, etenkin kun oli sellaista tietoa olemassa, että muut puheet (ympäristöasioista) voivat ärsyttää, Niinistö kuvaa.

Pitkä keskustelu Venäjästä

Venäjästä presidentit keskustelivat Niinistön mukaan pitkään. Hän ei kuitenkaan halunnut tiistaina avata keskustelujen sisältöä.
Presidentti haluaa viimeiseen asti välttää antamasta kuvaa, että hän haluaisi julistautua suureksi rauhantekijäksi suurvaltojen välisiin suhteisiin.

– Mutta kun tässä tapaa ihmisiä ja heidän kaikkien kanssa tulee keskusteltua hyvinkin perusteellisesti, totta kai siinä alkaa muodostua vähän kokonaiskuvaa siitä, missä kukin menee ja missä voitaisiin yhdessä mennä.

Isoja ongelmia pitää Niinistön mielestä lähestyä pieni osa-alue kerrallaan.

– Jos lähdemme puhumaan, että jokin kokonaisongelma nyt ratkaistaan, se jää puheeksi.

Myös Trumpin ja Euroopan unionin väleihin Niinistö tavoitteli pientä parannusta. Hän yritti saada Trumpin ymmärtämään EU:ta muun muassa pyytämällä häntä kuvittelemaan, että kaikki Yhdysvaltojen osavaltiot olisivat itsenäisiä valtioita.

– Toivottavasti hän jäi sitä miettimään

Yhteys pysyy auki

Osa presidentin keskustelustrategiaa oli lyhyiden iskulauseiden käyttäminen. Hänelle on syntynyt käsitys, ettei Trumpille puhuessa kannata esittää pitkiä perusteluja.

Hän kertoi Trumpille Suomen olevan ainoa maa, joka maksoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen velkansa ja ainoa Neuvostoliiton eurooppalainen naapuri, jota suurvalta ei toisen maailmansodan aikana valloittanut. Suomi oli ottanut Yhdysvalloilta velkaa vuosina 1918–20, kun kansa kärsi ruokapulasta.

– Niistä (kahdesta faktasta) syntyy meistä sellainen tarina, että meihin voi luottaa ja me luotamme itseemme ja pidämme itsestämme huolta. Ne ovat aika tärkeitä ominaisuuksia nykypäivän maailmassa.
Kokonaisuudessaan keskustelut sujuivat hyvin ja Niinistö kokee, että hänen oli helppo saada luotua Trumpin kanssa keskusteluyhteys.

– Trump totesi, että kun yhteys on auki, se myös pysyy auki. Tämä on tietysti meille arvokas asia.

 

Maria Annala, STT

 

 

Suomen EU-linjan tulevaisuus puhuttaa tänään eduskunnassa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Eduskunta pääsee tänään keskustelemaan Suomen linjasta EU:n pitkän aikavälin kehittämisessä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antaa eduskunnalle pääministerin ilmoituksen ajankohtaisista EU-asioista.

Sipilä kertoi pääministerin ilmoituksesta syyskuussa, kun eduskunnassa käytiin keskustelua EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin puheesta EU:n tulevaisuudesta.

Vasemmiston varapuheenjohtaja paljastaa: Kymmenet miehet lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioita ”H-a:n” innoittamina

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo paljastaa Twitter-tilillään saaneensa äärimmäisen ikäviä viestejä.

Samalla Honkasalo lähettää itsekin tiukan viestin miehille, jotka ovat häntä lähestyneet.

”Te kymmenet miehet, jotka olette lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioitanne H-a:n innoittamina: Metodi ei toimi!”

Honkasalon mukaan hän ei vaikene.

”Sen sijaan se saa minut seisomaan entistä vankemmin ihmisoikeuksien ja rakkauden puolella!”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvostaa Honkasalon työtä.

”Ja niin monet seisovat sinun rinnallasi! Kiitos hienosta työstä”, Andersson vastaa Honkasalon päivitykseen.

Honkasalo valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2012. Valtuustoryhmän vetäjäksi hän nousi 2014 ja kaupunginhallituksen jäseneksi 2015. Eduskuntavaaleissa 2015 Honkasalo pääsi ensimmäiselle varasijalle. Kesällä 2016 hänet valittiin vasemmistoliiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.

Keskustelua aiheesta

Sampo Terho: ”Suomen tavoitteena on, että Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

EU-ministerivaliokunta on käsitellyt E-kirjettä muuttoliikkeen hallintaan liittyen. Eurooppaministeri Sampo Terho (sin) on tyytyväinen esitettyihin linjauksiin.

”Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat. Pakolaiskiintiötä ei nosteta ja turvapaikanhakijoiden taakanjaon on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Palautusten ja rajavalvonnan on oltava tehokkaita. Nämä ovat järkeviä linjauksia”, luettelee Terho.

Tällä hetkellä ei valmistelussa ole uutta turvapaikanhakijoiden taakanjakomekanismia. Mikäli keskustelu uudesta kriisimekanismista käynnistyisi, Suomi asettaa ennakkoehdoksi, että jäsenmaiden aiemmin tekemät siirrot otetaan huomioon.

”Suomi kantoi vastuunsa taannoisessa kriisimekanismissa, useimmat muut maat eivät. Olemme siksi asettaneet lisäehtoja. En tällä hetkellä pysty kuvittelemaan sellaisia olosuhteita, joissa Siniset tukisivat Suomen vapaaehtoista osallistumista, jos uutta taakanjakomekanismia esitettäisiin”, Terho toteaa.

”Suomen linjaus toteaa rehellisesti, että huomattava osa hakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä. Järjestelmää on siis kehitettävä tämän tiedon pohjalta.”

Keskustelua aiheesta

Taas uusi käänne Kittilässä

Kittilän kunnanhallitus on palauttanut valmisteluun syytteessä olevien Kittilän luottamushenkilöiden mahdollisen luottamustoimesta pidättämisen. Kunnanhallituksen oli määrä ottaa tänään kokouksessaan kantaa asian täytäntöönpanoon ja laillisuusvalvontaan.

Kittilän kunnan edustaja kertoi STT:lle, että toistaiseksi ei ole tietoa siitä, milloin asia voisi olla tulossa seuraavan kerran kunnanhallituksen käsittelyn.

Valtiovarainministeriö päätti lokakuun lopulla aloittaa kuulemismenettelyn Kittilän kuntaa kohtaan luottamushenkilöihin liittyen.

AVAINSANAT

Onko ministeri Berner sittenkin toteuttamassa liikenneverkkoyhtiön? – SDP:n Kiuru ihmeissään ”uudesta markkinaistamisesta”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustaja, SDP:n valtiovarainvaliokunnan vastaavan Krista Kiurun mukaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) jo kertaalleen julkisuudessa kaadettu liikenneverkkoyhtiön malli on jälleen pöydällä.

– Berner sai hallituksen täydentävässä budjettiesityksessä oikeudet viedä eteenpäin liikenneohjaustoimintojen, rautatieliikenteen markkinaistamista sekä liikenneviraston perinteisten toimien yhtiöittämistä, Kiuru esittää Demokraatille.

– Hallituksella käynnistyy soten markkinaistamisen päälle uusi markkinaistaminen.

Kiurun viittaus liittyy Bernerin viime tammikuussa esittämään suureen liikenneuudistukseen, jonka tarkoituksena oli yhtiöittää liikenneväylät, kerätä käyttömaksuilla korjausvaroja ja poistaa autovero. Toisin kävi. Esitys ammuttiin julkisuudessa voimakkaasti alas ja sen valmistelu keskeytettiin.

Sen raunioille perustettiin kuitenkin parlamentaarinen työryhmä pohtimaan liikenteen rakenteita ja tulevaisuutta.

Asia tuntuu kuitenkin ponnahtaneen jälleen tiistaina esiin, kun hallitus esittää lähetekeskustelussa olleessa ensi vuoden talousarviota täydentävässä esityksessä liikenne- ja viestintäministeriölle 2 miljoonan euron määrärahaa osakehankintoihin ensi vuodelle liittyen liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä raideliikenteen kilpailun avaamiseen.

Mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa?

Asia nousi keskusteluun myös eduskunnan täysistunnossa, kun kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kysyi ministeri Berneriltä mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa, joka on varattu henkilöliikenteen kilpailuttamisen rahoittamiseen.

Berner vastasi Ihalaiselle, että kysymyksessä on siirtyvä saldo, josta otetaan 2 miljoonaa euroa, jolla mahdollistetaan uuden momentin perustaminen.

– Tämä momentti ja määräraha tulee siihen tarpeeseen, että voidaan tehdä omistus- ja yhtiöjärjestelyjä. Määrärahan voi käyttää liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämisestä ja rautateiden henkilöiden kilpailulle avaamisista johtuviin omistusjärjestelyihin sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajanohjaukseen liittyen, Berner luetteli.

– Esimerkiksi tässä on kysymyksessä hintojen maksaminen, yhtenä esimerkkinä.

Esitys antaa ministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen.

Kiurun mukaan esitys antaa liikenne- ja viestintäministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen. Hän toteaa, että hallituksen tavoitteena on nyt yhtiöittää perinteiset virkamiestoimet ulkoistamalla ne kehittämisyhtiöön, uudelle ulkopuoliselle yhtiölle erityistehtävinä.

– Yhtiön perustamista ja selvityksiä varten on annettu 2 miljoonan euron täydentävä esitys budjettiin.

Lisätalousarvioesityksessä todetaan seuraavaa:

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi osakehankintamomentti, jolle ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa. Esitys liittyy Liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä rautateiden henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle, jonka johdosta perustettaisiin valtion kokonaan omistamat erityistehtäväyhtiöt: kalustoyhtiö, kunnossapito- sekä kiinteistöyhtiö.

Kiurun mukaan jo nyt on selvinnyt, että perusteluteksti ei pidä edes ihan sellaisenaan paikkaansa. Tosiasiassa 2 miljoonalla eurolla ostettaisiin asiakokonaisuuteen liittyviä selvityksiä, käytännössä siis konsulttirahoja kehitysyhtiön perustamiseen.

Hänen mukaansa kehitysyhtiön alla toimisi tytäryhtiöt, jotka hoitaisivat jatkossa liikenteenohjaustoimintoja maalla, merellä ja ilmassa, mikäli yhtiöittäminen toteutuu. Samassa yhteydessä myös VR pilkottaisiin raideliikenteen kilpailun avaamiseksi.

– Kehittämisyhtiö olisi niin sanottu konserniyhtiö. Sinne siirrettäisiin nykyiset liikennepalvelut, jotka ovat jo yhtiömuodossa. Sinne siirrettäisiin siis myös nykyiset jo olemassa olevat yhtiöt, Kiuru kuvailee.

Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli.

Kiuru kuuluu myös Bernerin liikenneverkon rahoitusta, rakenteita ja tulevaisuutta arvioivaan parlamentaariseen työryhmään, jossa tätä kyseistä asiaa ei kuitenkaan hänen mukaansa ole vielä käsitelty.

– Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli, joka on viety läpi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Nyt tuntuukin, että hallitus on antanut ministerille vapaat kädet toteuttaa laajan yhtiöittämismallin. Seuraavana on vuorossa liikenteen markkinaistaminen.

Isoksi kysymykseksi markkinaistamisen jälkeen muodostuu Kiurun mukaan etenkin tieverkosto.

– Mikäli suurin osa vastuusta teistä siirretään yhtiölle, kenelle toimijoille tuleva tieyhtiö tarjoaa palveluita, hän kysyy.

– Onko hallituksella aikomuksena siirtää vanhat asfaltit, jotka on jo maksettu veronmaksajien rahoilla, uudelleen maksullisiksi. Eli ne maksatettaisiin uudelleen käyttäjillä, jotka ovat jälleen samat veronmaksajat?

Toimijoille ollaankin antamassa Kiurun mukaan mahdollisuus tulla markkinoille ja saada markkinasiivu aivan kuten Bernerin esittämässä raideliikenteen uudistuksessakin.

Onko Bernerin jo viime tammikuussa kovalla metakalla kaadettu liikenneverkon malli sittenkin tulossa tässä muodossa, Kiuru kysyy lopuksi vielä uudelleen.