Turva – Hymy

Niskavuoressa kuohuu musiikin siivittämänä

Suomalaiset rakastavat Niskavuoren tarinoita. Vuodesta toiseen Hella Wuolijoen päijäthämäläiseen maalaismaisemaan sijoittuvat näytelmät ilmestyvät teattereiden ohjelmistoihin eri puolilla maata. Ei ihme, sillä Wuolijoen ihmiskuvaus on ajatonta, vankkaa ja uskottavaa. Loviisaan, Aarneen, Marttaan ja moniin muihin on helppo samaistua. Niskavuorelaiset ovat täysiä ihmisiä kaikkine tunteineen.

Wuolijoen viidestä Niskavuori-näytelmästä järjestyksessä ensimmäinen, Niskavuoren naiset (kantaesitys 1936) on kolmiodraama, jonka tapahtumat heiluttavat ja ravistavat pitäjän mahtitaloa perustuksia myöten. Se on näytelmä rakastumisesta, joka tuo tuskaa monelle ihmiselle, hylätyksi tulemisesta ja velvollisuudentunnosta. Mutta se on myös rohkean ja itsellisesti ajattelevan nuoren naisen taistelu omasta onnesta ja riippumattomuudesta. Rahan ja rakkauden merkitys

Esityksen Lahden kaupunginteatteriin ohjanneelle Miika Muraselle kuuluu kiitos siitä, että suurella näyttämöllä esitettävä Niskavuoren naiset on kokenut yllättävän ja onnistuneen muodonmuutoksen. Niskavuori musiikkiteatterin keinoin voi tuntua aluksi oudolta ajatukselta, mutta kun esitys lähtee liikkeelle ja lentoon, katsoja näkee ja kuulee jotakin ennenkokematonta ja mieleenpainuvaa.

Uutta ulottuvuutta

Lahtelaisessa Niskavuori-draamassa musiikki tuo siihen ihan uuden ulottuvuuden. Lauluyhtye Rajattoman tuotannon laulut tuovat lisäpontta roolihahmojen vahvojen tunteiden kuohuille, purskahduksille ja pidättelyille. Musiikin avulla myös piilotetut tunteet tulevat näkyviksi katsojan eteen. Antti Vauramon sovittamat kymmenen kappaletta sisältävät muun muassa Eino Leinon ja Kantelettaren tekstejä.

Musiikin lisäksi erityismaininnan ansaitsee Kari Laukkasen luoma taidokas ja upea valaistusmaailma. Se täydentää nasevasti Minna Välimäen karua, mutta hyvin monimerkityksellistä lavastusta. Karu ja kolkko raakalautaestetiikka voi rikkaasti mielikuviteltuna näyttäytyä minä vain, mutta jotain se kertoo myös Lahden kaupunginteatterin taloudellisesta ahdinkotilasta.

Vahvojen naisten kolmikko

Miika Murasen ohjauksessa on nuoruuden paloa. Se näkyy myös näyttelijöiden innosta ja uskosta. Mirja Räty vanhan Loviisan roolissa on vaikuttava. Hänen tulkinnassaan Loviisan elämänkokemus, viisaus ja tervejärkisyys kulminoituvat vahvasti ja aidosti.

Elsa Saision näyttelemästä Martasta taas pursuaa räiskyvää raivoa ja loukattua itsetuntoa. Martan vastakohta on opettajatar Ilona, rakkaudesta hullaantunut nuori nainen. Maija Rissasen tulkitsemassa Ilonassa on nuoruuden ja rakastuneen ihmisen iloa ja voimaa, mutta myös päättäväisyyttä. Ilona ei näe suhteessaan Aarneen mitään loukkaavaa tai pahaa, hän on näytelmän tapahtuma-ajan peilissä uuden ajan naisia, niitä itsellisiä, jotka tietävät mitä haluavat.

Kaiken keskellä on Aarne, Niskavuoren komea isäntä. Kai Vaine on roolissa näyttävä, mutta silti turhan pidättyväinen. Vaine kuten muukin ensemble osaa laulaa, mikä tekee esityksestä miellyttävän myös kuuntelukokemuksena.

Pois lähtevän teatterinjohtajan Maarit Pyökärin ansioksi on sanottavaa, että musiikkiteatteri voi nyt Lahdessa hyvin. Vaan miten käy, kun kirstussa ei enää kilise mikään?

”Nyt on selityksen paikka” – Rinne vaatii Sipilältä selitystä Lindströmin puheille yleissitovuudesta: Onko tämä hallituksen virallinen kanta?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvattuna eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii pääministeri Juha Sipilää kertomaan hallituksen kannan yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Työministeri Jari Lindström (sin.) antoi MustReadin haastattelussa ymmärtää, että edessä on keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta.

– Kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja? Onko tämä hallituksen virallinen kanta? Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaatii tiedotteessa.

Rinne sanoo, että Sipilän hallituksen aikana palkansaajia ja työttömiä on kuritettu kohtuuttomasti.

– Pakkolaeista tunnettu Sipilän hallitus on heikentänyt ihmisten toimeentuloa. Lomarahoja on leikattu. Taloustilanteen aiheuttama lasku on maksatettu pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla ja työttömillä ihmisillä. Työttömien rankaisumalli ei olekaan viimeinen asia, vaan lisää on tulossa. Nyt työministeri puhuu yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan koskemisesta. Sipilän on vihellettävä peli poikki, Rinne vaatii.

Rinne huomauttaa, että SDP on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikalle ja tarjonnut keinoja parantaa työllisyyttä.

– SDP:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa suomalainen luottamusyhteiskunta takaisin. Yksi konkreettinen esimerkki on se, että työllisyyttä voidaan parantaa ilman, että työttömiä rangaistaan. Siksi SDP on luvannut, että perumme työttömiä rankaisevan aktiivimallin ja uudistamme työllisyyspolitiikkaa niin, että työttömiä tuetaan ja autetaan. Se on pohjoismainen tapa hoitaa työllisyyttä.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Pitäisikö olla huolissaan? – Mihin katosi Petteri Orpo?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Mihin katosi Petteri Orpo?

Mieltäni on kaihertanut jo pidempään kysymys, mihin on kadonnut kokoomuksen johtotähti, varapääministeri ja puheenjohtaja Petteri Orpo? Hän on ollut jo pitempää hiljaa kuin…niin no hienommin ilmaistuna…kuin pissi housuissa.

Ensin ajattelin syyksi vuodenaikaa, olihan joulu ja mielelläni sallin poliitikoillekin joululoman. Mutta nyt on kohta jo helmikuu ja hiljaisuus jatkuu. Tähän huopatossutehtaan haalausporukkaan ovat yhtyneet muutkin kokoomuslaiset valtuutetusta kansanedustajiin ja ministereihin.

Ihmetykseni vain lisääntyi, kun huomasin presidentinvaalien olevan ihan ovella. Kokoomukselta ei ole tullut viime aikoina yhtään kannanottoa, jossa olisi pohdittu näihin vaaleihin liittyviä teemoja. Ei ulkopolitiikkaa, ei nato-kannanottoja. Ei siis mitään.

Orpolle riittää, että kansanliikkeen sitoutumaton ehdokas vetelee omia linjojansa.

Toisaalta luulisi, että gallupeissa maan suurimmalla puolueella olisi ollut edes jotain sanottavaa vaikkapa presidentin tehtävistä. Vaalithan ovat kuitenkin vain joka kuudes vuosi.

Vai haluaako kokoomus, että presidentin tehtävistä keskustellaan vasta sitten, kun sen entinen puheenjohtaja ei ole ehdolla?

Kysymykseen ei vastaa kukaan. Kokoomus näyttelee kuollutta.

 

Feldt-Ranta: Utvecklingen i Ungern en stor utmaning

Kuva: Foto: Johan Kvarnström
Maarit Feldt-Ranta på FSD:s styrelsemöte i Helsingfors den 19 januari.

EU har 40 gånger förlåtit länder som brutit mot ekonomiska överenskommelser, men fallet Ungern skiljer sig och handlar framför allt om mänskliga rättigheter, säger FSD:s riksdagsledamot Maarit Feldt-Ranta, nyss hemkommen från Budapest.

Lue lisää

Diskussion

Heinäluoma – Maailma minuutissa: Nämä neljä tekijää ovat Suomen Nato-kannan takana

Kuva: Pekko Korvuo

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) tarttuu tällä viikolla Ruotsin Sälenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin käynnistämään Nato-keskusteluun. Tviitin murtajassa puolestaan pohditaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin terveyttä.

Videon kuvaajana sekä editoijana toimii Pekko Korvuo.

Tarja Halonen: Äänestäminen on erinomainen tapa kunnioittaa sadan vuoden itsenäisyyttä

Kuva: Kari Hulkko
Viime eduskuntavaaleissa Tarja Halonen äänesti ennakkoon Helsingin kaupungintalolla.

Presidentti Tarja Halonen kehottaa Twitterissä kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan.

Äänestäminen on tietysti aina tärkeää, ja nyt se on samalla erinomainen tapa kunnioittaa käytännössä Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys jatkuu 23.1. saakka.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.