”Noin valtavan summan leikkaaminen ei voi olla vaikuttamatta” – Taavitsainen: Suomeen voi syntyä kouluttomia alueita

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) on huolissaan siitä, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus leikkaa ammatilliselta koulutukselta noin 200 miljoonaa euroa.

– Noin valtavan summan leikkaaminen ei voi olla vaikuttamatta siihen, että Suomeen syntyy alueita, joilla ammatillista koulutusta ei enää tarjota tai se supistuu sisällöllisesti ja keskittyy vain väkirikkaille alueille, Taavitsainen kirjoittaa viikkokirjeessään.

– Koulujen rahat eivät enää riitä opettajien palkkaamiseen, eikä tilavuokrien maksamiseen. Koulutusaloja joudutaan alas ajamaan ja tiloista luopumaan, jolloin koulutus entisestään keskittyy. Kauas kotoa opiskelemaan muuttaminen ei ole helppoa, mutta silti se on yhä useammalla nuorella edessä, sillä uhkana on oppilaitosverkon harveneminen leikkausten seurauksena.

– On huonoa kehistystä, jos ammatillinen opetus muuttuu yhä useammin itsenäisiksi opinnoiksi tai heikennykset näkyvät opetuksen laadun tasossa ikävällä tavalla ja useissa muissa opiskelijoille tärkeissä palveluissa, kuten opintojen ohjauksessa, neuvonnassa sekä opintopsykologien palveluissa.

”He ovat työmarkkinoilla heikoilla.”

Taavitsainen toteaa, että tänä päivänä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat nuoret ovat kiistatta aiempia sukupolvia kiperimpien kysymysten äärellä miettiessään jatko-opintoja ja elämänuraansa. Vielä pulmallisimpien kysymysten äärellä ovat ne nuoret, jotka eivät pääse opiskelemaan minnekään peruskoulun jälkeen.

– Olisin tahtonut Sipilän hallituksen uudistavan lainsäädäntöämme niin, että olisi enemmän arvioitu koko toista astetta yhdessä, jolloin lukio ja ammatillinen koulutus olisivat voineet muodostaa perusopetuksen päättäneille nuorille saumattoman jatkumon sekä nostettu oppivelvolvollisuuden ikärajaa 18 vuoteen.

Pelkän peruskoulun käyneitä alle 30-vuotiaita on Suomessa yli satatuhatta. He ovat työmarkkinoilla heikoilla.

– On maan hallituksen tehtävä ratkaista se, että saamme mukaan myös ne nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta jatka opintoja peruskoulun 9. luokan jälkeen. Oppivelvollisuuden pidentäminen estäisi nuoria tippumasta ja auttaisi juuri vaikeimpien vuosien yli.

”Nykyiset työmarkkinat edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa.”

Taavitsainen huomauttaa, että monet nuorista ovat nyt erittäin huolissaan hyvinvointivaltion palveluiden rapautumisesta ja turvaverkkojen karsimisesta sekä harventamisesta, ja erityisesti heitä huolestuttaa opiskelu- ja työmahdollisuudet.

– Nykyiset työmarkkinat edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa.

– On olennaista muistaa, että ammatillisen koulutuksen avulla edistetään myös yhteiskuntarauhaa ja ihmisten tasa-arvoisuutta. Ammatillinen koulutus on huolehtinut myös niistä nuorista, joilla on heikompi pohja, josta ponnistaa.

– Mielestäni ammatillisen koulutuksen uudistuksen tärkein tavoite pitää olla koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen – ei sen lisääminen. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen riittävyys tulee ottaa uudelleen tarkasteluun ja tehty leikkaus tulee perua, Satu Taavitsainen toteaa.

Keskustelua aiheesta

Kiinteistöpalvelualan sovittelussa ei ratkaisua – lakko uhkaa ensi viikon torstaina

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kiinteistöpalvelualan sovittelu ei tuottanut tulosta tänään, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle tviitissään. Sovittelu jatkuu perjantaina.

Jos sopua ei synny, on ensi viikon torstaina aamukuudelta alkamassa työnseisaus.

Kiistaa on sekä palkankorotuksista että useista tekstikysymyksistä.

Valtakunnansovittelijan toimistossa on meneillään kuuden työriidan sovittelu. Keskiviikkona sovitteluvuorossa ovat yksityinen sosiaalipalveluala sekä yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset.

Keskustelua aiheesta

Suvi Lindénin Ugandan matka poikii pelisääntökeskustelun – Ministeri: ”Se varmastikin käydään”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) odottaa, että hallitus käy pelisääntökeskustelun siitä, minkälaista vienninedistämistyötä entiset ministerit voivat tehdä.

Nykyisellä hallituksella on tällä hetkellä hyvin vähän jos ollenkaan mahdollisuuksia pysyä kärryillä siitä, miten ja minkälaisten yritysten asiaa entiset ministerit ajavat.

– Luulen, että minun ei tarvitse sanoa, että käytäisiinkö pelisääntökeskustelu, vaan tämän tapahtuman johdosta se varmastikin käydään, Virolainen kertoi Brysselissä. Hän osallistui kaupungissa tiistaina ensimmäiseen kehitysministerikokoukseensa.

Ex-ministerien toimet ovat nousseet uudessa valossa esiin entisen viestintäministerin Suvi Lindénin Ugandan matkan yhteydessä. Lindén kertoo olleensa edistämässä maassa tietoyhteiskunta-asioita. Hänen seurassaan oli epäselvissä olosuhteissa kuollut suomalainen liikemies, joka markkinoi Ugandassa Patrian tuotteita.

Virolainen pitää erittäin ongelmallisena myös sitä, jos sopeutumiseläkettä nostetaan palkan ja muiden tulojen lisänä.

Eläkejärjestelmän kohtaloa pohditaan nyt puhemies Paula Risikon (kok.) johdolla.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Sosiaalipalvelualan lakko laajenemassa suuriin hoivayrityksiin

Suurissa hoiva-alan yrityksissä järjestetään ensi kuussa kolme lakkoa, jos yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluissa ei synny neuvottelutulosta. Lakkovaroituksen jättivät tiistaina Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, TSN, Jyty-Pardia-STHL ja Talentia.

Talentia ilmoitti, että lakon uhka laajenee satoihin toimipisteisiin yksityisellä sosiaalipalvelualalla.

Työntekijäliittojen mukaan lakkovaroitusta laajennettiin, koska työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta. Työnantajapuolen Hyvinvointialan liitto on toista mieltä: sen mukaan työnantaja tuli vastaan monessa asiassa.

Hyvinvointialan liitto niin ikään tyrmää väitteet, joiden mukaan työnantaja olisi painottanut työsuhteen ehtojen heikennyksiä.

– Pyrimme koeajan keston päivittämiseen nykylain tasolle, sanoi liiton työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri.

JHL korosti, että alan suuret toimijat ovat antaneet julkisuuteen tietoja erinomaisista liiketuloksista, jopa kymmenien miljoonien oikaistusta liikevoitosta vuodessa. Samaan aikaan yritykset JHL:n mukaan sanovat, että niillä ei ole varaa maksaa yleisen tason mukaista palkkaa.

– Hoivayritykset maksavat perusteettomasti heikompia palkkoja kuin esimerkiksi sosiaalialan työpaikat julkisella puolella, vertaavat JHL:n sopimustoimitsijat Veikko Lehtonen ja Kalle Honkanen.

JHL hakee parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin.

Päiväkotilakko luvassa ensin

Ensimmäinen yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva lakkovaroitus jätettiin perjantaina: yksityisissä päiväkodeissa järjestetään kahden päivän työnseisaus 7. maaliskuuta alkaen, jos sopua ei saavuteta sitä ennen.

Ensimmäinen suuria hoivayrityksiä koskeva lakko alkaisi 12. maaliskuuta.

Vajaat kaksi vuorokautta kestäviä lakkoja järjestettäisiin yhteensä kolme siten, että kukin lakko kohdistuisi kerrallaan kahteen tai useampaan sosiaalialan yritykseen ja yritysryhmään.

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut osapuolet sovitteluun keskiviikkona.

Keskustelua aiheesta

Ristiriita kummastuttaa: Alkoholilakia höllennetään, päihdepalveluja heikennetään – ”Tilanne on jo nyt katastrofaalinen”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Uusi alkoholilaki astuu voimaan kokonaisuudessaan maaliskuussa. Osa muutoksista on jo kuitenkin käytännössä. Muun muassa kaupat saivat vuodenvaihteen jälkeen myydä alkoholijuomia, joiden enimmäisvahvuus on 5,5 prosenttia.

Ravintoloiden anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta maaliskuun alussa.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä varoittaa alkoholipoliittisista uudistuksista, joista ei aiemminkaan ole koitunut hyvää.

– Uudistuksia on seurannut alkoholin kulutuksen kasvu. Tämä on lisännyt erityisesti kroonisia terveyshaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin tapahtuisi nytkin, ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa.

Hänen mukaansa alkoholiriippuvuus on neurobiologinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Perinnöllinen alttius vaikuttaa merkittävästi alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.

– Eikä sairastuminen vaadi välttämättä pitkäaikaista tai runsasta alkoholin käyttöä.

Ryhmä jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen päihdepalveluiden tilasta. Se vaatii niitä lakien edellytämäle tasolle.

– Tilanne on useissa kunnissa jo nyt katastrofaalinen, eikä palveluja ole saatavilla tasapuolisesti. Tästä huolimatta päihdepalvelujen laatua jatkuvasti heikennetään ja niiden määrää vähennetään, Mäkisalo-Ropponen ihmettelee.

Keskustelua aiheesta

”Ei tiedusteluviranomaisia kiinnosta kotirouvien ja talonmiesten salaiset suhteet” – eduskunta keskusteli tiedustelulaista ja supon valvonnasta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sisäministeri Kai Mykkänen (vas.), oikeusministeri Antti Häkkänen ja puolustusministeri Jussi Niinistö eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 20. helmikuuta 2018. Istunnossa käytiin lähetekeskustelu tiedustelulakipaketista.

SDP:n eduskuntaryhmä piti tiedustelulaeista eduskunnassa käytävässä keskustelussa esillä kysymystä suojelupoliisin parlamentaarisesta valvonnasta. SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Mika Kari kiinnitti huomiota supon luonteen muuttumiseen poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi.

– Yli 10 vuotta kestänyt keskustelu supon parlamentaarisesta valvonnasta on saatava päätökseen. Valvojilla pitää olla omat valvojansa. Valvojien toimintavaltuuksien ja resurssien pitää myös olla riittäviä, Kari sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vaati eduskuntaa ratkaisemaan parlamentaarista valvontaa koskeva kysymyksen ennen kuin tiedustelulakien suhteen voidaan edetä.

”Ilman supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia.”

– Ilman supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia. Tässä yhteydessä on ratkaistava kysymys koko supon parlamentaarisesta valvonnasta, Lindtman totesi.

Lakiesityksessä laajennettuja tiedusteluoikeuksia valvottaisiin sekä oikeudellisesti, perustettavan tiedusteluvaltuutetun toimiston avulla, että parlamentaarisesti eduskuntaan perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan kautta. SDP:n mukaan on kuitenkin epäselvää koskisiko parlamentaarinen valvonta vain supon laajennettuja oikeuksia vai viranomaisen koko toimintaa.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kysyi sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäseltä (kok.) supon parlamentaarisesta valvonnasta.

Mykkänen tyytyi toteamaan, että tiedusteluvaliokunnan täsmällinen tehtävä tarkentuu eduskuntakäsittelyssä. Häkkäsen mukaan supon valvontaa koskevan kysymyksen ratkaisee varmasti eduskunta mikäli SDP:n huoli osoittautuu todelliseksi.

”Valvonta on ollut hyvin köykäistä.”

Kysymys supon valvonnasta sai ymmärrystä myös hallituspuolueiden riveissä. Kokoomuksen Pertti Salolainen piti oppositiosta esiin nostettua huolta perusteltuna. Salolaisen mukaan supoa valvoo eduskunnassa nyt puolenkymmentä valiokuntaa.

– Valvonta on ollut hyvin köykäistä. Nyt valvonta siirtyy tiedusteluvalvontavaliokunnalle, joka pystyy paneutumaan siihen syvällisesti mutta myös salaisesti. Millä tavalla taataan jatkossa se, että tähän saakka tietoa saaneille valiokunnille tulee jatkossakin tietoa ja millä salaisuusasteella, Salolainen kysyi.

Myös sinisten Kimmo Kivelä kehotti ottamaan tosissaan huolen supon asemasta. Kivelä myös torppasi julkisuudessa esillä olleita puheita, joiden mukaan uudet tiedustelulait mahdollistaisivat kansalaisten massavalvonnan.

– Ei tiedusteluviranomaisia missään olosuhteissa kiinnosta kotirouvien ja talonmiesten salaiset suhteet, Kivelä totesi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti, että päinvastaisista puheista huolimatta myös tavallisten kansalaisten viestejä voisi joutua uusien lakien myötä tiedustelun piiriin.

AVAINSANAT