Nokian Renkaat: Näin kohuyrityksessä joustetaan paikallisesti – ”Maailman parhaiden renkaiden tekeminen vaatii tarkkuutta”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Viime viikon aikana runsaasti negatiivista julkisuutta rengastestien manipuloinnista saanut Nokian Renkaat on ajankohtainen yritys monella tapaa.

Kauppalehti kertoi ensin, että Nokian Renkaat on vuosien ajan manipuloinut rengastestien tuloksia. Yhtiö on lehden mukaan lähettänyt lehtien testeihin renkaita, joiden ominaisuuksia on paranneltu.

Kauppalehden mukaan järjestelmällinen testimanipulointi alkoi nykyisen toimitusjohtajan edeltäjän, sittemmin Portugaliin eläkkeelle muuttaneen Kim Granin neljätoista vuotta kestäneellä valtakaudella.

Helsingin Sanomien mukaan Nokian Renkaiden edellinen toimitusjohtaja sai optioilla yli 15 miljoonaa euroa kymmenvuotiskaudella 2005-2014. HS:n selvityksen mukaan optiot muodostivat noin 80 prosenttia Granin verotetuista 21 miljoonan euron kokonaisansioista 2005–2014.

Lehti kertoi myös, että Gran myi kaikki omistuksensa yhtiöstä ennen manipuloinnin paljastumista.

Nokian Renkaat arvioi puolestaan maanantaina, ettei asiakkaiden vahingonkorvauksille ole perusteita. Yhtiö kertoi tiedotteessa, että jos kuluttaja on hankkinut renkaat viime vuosina testituloksien perusteella, hän on saanut kaupasta ominaisuuksiltaan testien tasoiset renkaat.

Nyt työmarkkinoilla koetetaan parhaillaan päästä sopuun muun muassa paikallisen sopimisen edistämisestä ja laajemmin työmarkkina- ja kilpailukykyratkaisusta. Nokian Renkaat on ollut tässäkin aiheessa esillä kuluvana vuonna. Yritys tiedotti tammikuun lopussa, että Nokian Renkailla on sovittu paikallisesti henkilöstön työaikajoustoista lähivuosiksi.

Jatkossa tuotannon viikkotyöaika vaihtelee kysynnän mukaisesti eri vuodenaikoina. Käytännössä työtä tehdään vähemmän vuodenvaihteessa ja enemmän ennen renkaanvaihtosesonkeja.

– Rengasmarkkinoilla hankinnat tehdään yhä lähempänä sesonkia ja tämä vaikuttaa yleisesti myös renkaiden tuotantoon. On tärkeää, että tuotannon määrää voidaan säätää kysyntää vastaavaksi siten, ettei tehtaan työntekijöitä tarvitse lomauttaa, sanoi Nokian Renkaiden nykyinen toimitusjohtaja Ari Lehtoranta tuolloin.

– Vuorotyö on aina rankkaa ja maailman parhaiden renkaiden tekeminen vaatii tarkkuutta. Kiitän Nokian tehtaamme henkilökuntaa että he ovat tässä tilanteessa valmiita lisäämään työnteon joustavuutta, Lehtoranta jatkoi.

Tiedotteen mukaan tehtaalla on voimassa työsuhdeturvasopimuksen ajan, jolloin ei tehdä lomautuksia eikä irtisanomisia tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Sopimus on voimassa 30.6.2018 saakka.

AVAINSANAT

Iltalehti: Vaativaa päivystyshoitoa saa pian vain 12 paikkakunnalla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20161203 Meilahden sairaala 28. syyskuuta 2016. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Hallituksen ajama päivystysuudistus perustuu puutteellisiin laskelmiin, kirjoittaa Iltalehti.

Uudistuksessa laaja päivystysvastuu keskitettäisiin 12 sairaalalle, ja hallituksen mukaan uudistus toisi kokonaisuudessaan 350 miljoonan euron säästöt kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kuntaliiton mukaan arviot ovat epärealistisia. Liiton johtavan lakimiehen Sami Uotisen mukaan lisäkustannusten oletetaan kompensoituvan epämääräisillä säästöillä, joiden toteutuminen on epävarmaa.

Myös lainsäädännön arviointineuvosto on huomauttanut uudistuksen säästöarvioiden puutteellisuudesta.

Eduskunnalle annettuun lakiesitykseen tehtiin maininta vaikutusarvioiden täsmennyksestä, mutta toimet eivät ole arviointineuvoston puheenjohtajan Kalle Määtän mukaan riittäviä.

Iltalehden mukaan Suomen Potilasliitto pelkää, että potilasturvallisuus voi heikentyä hoitomatkojen pidentyessä.

Päivystysuudistusta koskevat lait tulevat voimaan vuoden 2017 alussa.

Nyt se on tutkittu – näin paljon suomalaiset tuhlaavat jouluna

lompakko23653
Joulu on lompakolle kärsimyksen aikaa.

Suomalaiset aikovat käyttää joulunviettoon tänä vuonna keskimäärin 517 euroa, ilmenee Nordean teettämästä tutkimuksesta. Sen mukaan joulubudjetti on pysynyt nyt kolme vuotta melko tarkkaan samalla tasolla.

Lahjoihin aiotaan käyttää 305 euroa ja muihin jouluhankintoihin 212 euroa. Lapsiperheillä joulun budjetti on suunnilleen 610 euroa ja lapsettomilla kotitalouksilla 470 euroa.

Suklaa, vaatteet ja lelut ovat suosituimpia lahjoja. Myös aineettomien lahjojen suosio on kasvanut.
TNS Gallup kysyi joululahjojen hankinta-aikeista Nordean toimeksiannosta internet-paneelin avulla.

AVAINSANAT

”Pääministeri oli ilmiselvästi menettänyt malttinsa” – Yle harkitsee Sipilän ja toimittajan välisten viestien julkistamista

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Yleisradio harkitsee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja toimittaja Salla Vuorikosken välisten viestien julkistamista, kertoo Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen STT:lle.

Sipilä lähetti Ylen toimittajalle lähes 20 viestiä, joista osa oli Sipilälle tullutta kansalaispalautetta ja osa pääministerin ja toimittajan välistä keskustelua.

– Harkitsemme, onko viestien julkaiseminen joltain osin tarpeen niiden yhteiskunnallisen merkityksen takia, Jääskeläinen toteaa.

Atte Jääskeläinen oli toinen viestien vastaanottajista, joten hän sai niistä tiedon saman tien. Hänen mukaansa Sipilän saaman palautteen joukossa on jopa vihapuheeksi luokiteltavaa tekstiä, jonka julkaiseminen ei ole mielekästä.

Jääskeläinen toteaa, että Yleen kohdistuu jatkuvasti vaikuttamisyrityksiä muun muassa eri intressiryhmien ja poliitikkojen taholta. Hän kuitenkin luonnehtii pääministerin yhteydenottoa poikkeuksellisen tunteikkaaksi.

– On poikkeavaa, että pääministeri lähettää viestejä suoraan toimittajalle ja välittää kansalaisilta saamaansa palautetta. Pääministeri oli ilmiselvästi menettänyt malttinsa.

Vastaava päätoimittaja tulkitsi Sipilän viestit niin, että pääministeri halusi välittää Ylelle viestit osoittaakseen, että kansalaiset olivat tulkinneet uutisen väitteeksi Sipilän mahdollisesta jääviydestä.

– Vaikka uutisessa ei välitetty näin, jotkut kansalaiset olivat tulkinneet uutisemme niin.

”Emme noudattaneet pääministerin ilmoittamaa toivomusta tässä asiassa.”

Atte Jääskeläisen mukaan Juha Sipilä oli ilmaissut ennen sunnuntaista pääministerin haastattelutuntia, ettei halunnut puhua Terrafame-kohusta ohjelmassa. Jääskeläinen keskusteli ohjelman vetäjän kanssa, ja asia päätettiin nostaa esille heti ohjelman alussa.

– Emme noudattaneet pääministerin ilmoittamaa toivomusta tässä asiassa, Jääskeläinen kertoo.

Jääskeläinen toteaa, että Ylen riippumattomuus on olemassa juuri tämänkaltaisten tilanteiden varalle.

– Meidän ei tarvitse alistua painostukseen eikä tehdä journalistisia päätöksiä sillä perusteella, onko joku poliitikko suuttunut tai onko toimituksen sisällä paineita.

Atte Jääskeläisen mukaan Ylen johdon päätös rajoittaa Sipilää koskevaa uutisointia perustui journalistiseen harkintaan. Jääskeläisen mukaan vaarana oli, että aihe olisi saanut suhteettoman suuren painoarvon.

– Kyse oli siitä, mikä on asian yhteiskunnallinen merkitys ja sen merkitys yleisölle suhteessa muihin uutistapahtumiin, ottaen huomioon että asia oli ollut jo neljä päivää pääuutisaiheena.

Ruben Stillerin varoitus peruttiin.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stiller sai tiistaina kirjallisen varoituksen, koska tämä oli valmistellut ensi perjantain lähetystä ”uutis- ja ajankohtaistoiminnan johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti”.

Varoituksessa Stilleriä uhattiin irtisanomisella, jos tämä ei noudata johdon linjaa. Stiller kertoo Twitterissä, että varoitus on peruttu.

– Fantastista. Tötteröhattu päässä eteenpäin! tv-persoona kirjoittaa twiitissään.

Atte Jääskeläisen mukaan työnantajan reaktion taustalla oli periaatteellinen kysymys siitä, tuleeko toimituksen johdon linjauksia noudattaa.

Tommi Forsman, STT

Kaleva: Yhä useampi töissä jo ennen turvapaikkapäätöstä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
turvapaikka
Moni turvapaikanhakija tekisi mieluusti töitä.

Yhä useampi turvapaikanhakija osallistuu työharjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön, uutisoi Kaleva. Ainakin Pohjois-Pohjanmaalla kymmenet turvapaikanhakijat myös käyvät palkkatyössä.

SRP:n Oulun piirin hallintojohtaja Ari Haaranen sanoo, että erilaisia työelämän tutustumisjaksoja, harjoitteluja ja vapaaehtoistyötä tehdään vastaanottokeskusten ulkopuolella enemmän kuin koskaan.

– Tämä on kuluneen vuoden aikana noussut uudeksi ilmiöksi, Haaranen arvioi.

Työelämään aktivoimista ei Kalevan mukaan koordinoida valtakunnallisesti. Osaamiskartoitusten ja projektien koordinointi puuttuu kokonaan.

Pohjois-Suomen ely-keskuksen maahanmuuttopäällikön Hanna Määtän mukaan työllistämiseen ei ole panostettu, koska tiedossa on, että suurin osa turvapaikanhakijoista tulee saaman kielteisen päätöksen.

 

 

Vertailu: Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa

Kuva: Roope Permanto
verokuvitusroopepermanto2

Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi. Tämä käy ilmi Veronmaksajain keskusliiton laatimasta Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 -selvityksestä, jossa vertailtiin työn verotusta kahdeksassatoista OECD-maassa neljällä eri palkkatasolla.

Selvityksen mukaan esimerkiksi suomalaista keskipalkkaa eli 42 200 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurituloisinta, 137 000 euroa vuodessa ansaitsevaa, verotetaan peräti 7,8 prosenttiyksikköä ankarammin.

Kolme vuotta jatkuneen tuloverotuksen yleisen kiristymisen jälkeen keskituloisen palkansaajan verotus Suomessa pysyi suunnilleen ennallaan kuluvana vuonna. Tuloverotuksen progressio jyrkkeni.