Nokian Renkaat: Näin kohuyrityksessä joustetaan paikallisesti – ”Maailman parhaiden renkaiden tekeminen vaatii tarkkuutta”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Viime viikon aikana runsaasti negatiivista julkisuutta rengastestien manipuloinnista saanut Nokian Renkaat on ajankohtainen yritys monella tapaa.

Kauppalehti kertoi ensin, että Nokian Renkaat on vuosien ajan manipuloinut rengastestien tuloksia. Yhtiö on lehden mukaan lähettänyt lehtien testeihin renkaita, joiden ominaisuuksia on paranneltu.

Kauppalehden mukaan järjestelmällinen testimanipulointi alkoi nykyisen toimitusjohtajan edeltäjän, sittemmin Portugaliin eläkkeelle muuttaneen Kim Granin neljätoista vuotta kestäneellä valtakaudella.

Helsingin Sanomien mukaan Nokian Renkaiden edellinen toimitusjohtaja sai optioilla yli 15 miljoonaa euroa kymmenvuotiskaudella 2005-2014. HS:n selvityksen mukaan optiot muodostivat noin 80 prosenttia Granin verotetuista 21 miljoonan euron kokonaisansioista 2005–2014.

Lehti kertoi myös, että Gran myi kaikki omistuksensa yhtiöstä ennen manipuloinnin paljastumista.

Nokian Renkaat arvioi puolestaan maanantaina, ettei asiakkaiden vahingonkorvauksille ole perusteita. Yhtiö kertoi tiedotteessa, että jos kuluttaja on hankkinut renkaat viime vuosina testituloksien perusteella, hän on saanut kaupasta ominaisuuksiltaan testien tasoiset renkaat.

Nyt työmarkkinoilla koetetaan parhaillaan päästä sopuun muun muassa paikallisen sopimisen edistämisestä ja laajemmin työmarkkina- ja kilpailukykyratkaisusta. Nokian Renkaat on ollut tässäkin aiheessa esillä kuluvana vuonna. Yritys tiedotti tammikuun lopussa, että Nokian Renkailla on sovittu paikallisesti henkilöstön työaikajoustoista lähivuosiksi.

Jatkossa tuotannon viikkotyöaika vaihtelee kysynnän mukaisesti eri vuodenaikoina. Käytännössä työtä tehdään vähemmän vuodenvaihteessa ja enemmän ennen renkaanvaihtosesonkeja.

– Rengasmarkkinoilla hankinnat tehdään yhä lähempänä sesonkia ja tämä vaikuttaa yleisesti myös renkaiden tuotantoon. On tärkeää, että tuotannon määrää voidaan säätää kysyntää vastaavaksi siten, ettei tehtaan työntekijöitä tarvitse lomauttaa, sanoi Nokian Renkaiden nykyinen toimitusjohtaja Ari Lehtoranta tuolloin.

– Vuorotyö on aina rankkaa ja maailman parhaiden renkaiden tekeminen vaatii tarkkuutta. Kiitän Nokian tehtaamme henkilökuntaa että he ovat tässä tilanteessa valmiita lisäämään työnteon joustavuutta, Lehtoranta jatkoi.

Tiedotteen mukaan tehtaalla on voimassa työsuhdeturvasopimuksen ajan, jolloin ei tehdä lomautuksia eikä irtisanomisia tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Sopimus on voimassa 30.6.2018 saakka.

AVAINSANAT

Suomi jäi vieläkin mitalisijoista ulos – se vaatisi takuueläkkeen nostamista noin 1 000 euroon

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut kansainvälisessä vertailussa viidenneksi. Suomi kiilasi kuudenneksi sijoittuneen Ruotsin eteen, mutta jäi Norjan taakse. Tanskan eläkejärjestelmä oli maailman paras jo kuudetta kertaa peräkkäin.

Suomella ei näytä olevan mahdollisuuksia kärkisijoille ainakaan lähivuosina, mutta Melbourne Mercer Global Pension Index -nimisessä vertailussa Suomen asema on muutoin vakaa.

– Suomi on hiukan mitalisijojen ulkopuolella. Ei ole syytä olettaa, etteikö vertailussa pärjättäisi suunnilleen samoilla asemilla lähivuosina, kuvailee johtaja Mikko Kautto (kuvassa) Eläketurvakeskuksesta.

Suomen menestystä vertailussa heikentävät esimerkiksi lisääntynyt julkinen velka sekä suomalaisten alhainen säästämisinto. Kansainvälisessä vertailussa ehdotetaan muun muassa, että Suomi nostaisi pienituloisten eläkeläisten minimieläketurvaa, parantaisi ikääntyvien työllisyysastetta sekä lisäisi eläkevarojen rahastointia.

Esimerkiksi ykkössijalle päässyttä Tanskaa ja kakkoseksi tullutta Hollantia suosii vertailussa niiden eläkejärjestelmiin sisältyvä periaate, että ihmiset säästävät omaa eläkettään varten jo etukäteen työuransa aikana.

Suomen eläkejärjestelmä puolestaan perustuu siihen, että töissä käyvät maksavat suurilta osin eläkkeellä olevien eläkkeet. Etukäteen säästettyjen eläkevarojen osuus on vertailun kärkimaita pienempi.

– (Tässä kansainvälisessä) vertailussa nähdään myönteisenä, että ihmiset säästäisivät mahdollisimman paljon (itse) tulevan vanhuutensa varalle. Yksi lähtökohta on se, että säästämisen pitäisi olla tuottohakuista etukäteissäästämistä, Kautto sanoo.

Voimakas korotus olisi hankala ja kallis.

Kauton mukaan on vaikea kuvitella, että työssä olevat velvoitettaisiin Suomessa maksamaan nykyistä enemmän tulevia omia eläkkeitään, koska heidän maksettavinaan ovat pitkälti nykyisten eläkeläisten eläkkeet.

Suomessa eläkkeen suuruutta määrittelevät paljon työuran kesto ja työtulot. Yli 3 000 euron keskipalkkoihin verrattuna pienituloisten eläkeläisten takuueläke on suhteellisen matala, noin 760 euroa.

Eläkejärjestelmien kärkimaiden eli Tanskan ja Hollannin saavuttaminen vertailussa vaatisi Suomelta takuueläkkeen nostamista noin 1 000 euron tasolle, arvioidaan Eläketurvakeskuksesta. Tällainen voimakas korotus olisi kuitenkin hankalaa ja kallista, johtaja Kautto arvioi.

Suuret takuueläkkeiden korotukset vaatisivat voimakkaita menolisäyksiä tai merkittäviä uudistuksia eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmiin.

– Työeläkkeen tuoman eläketurvan merkitys muuttuisi, jos kaikille maksettaisiin korkea eläke verovaroista. Siirtyisimme ikään kuin eläkkeensaajan kansalaispalkka -tyyppiseen ajatteluun, Kautto kuvailee.

STT–MATIAS ÅBERG

DNA:n liittymäkauppa kasvoi ja yhtiö paransi kannattavuuttaan

Kuva: Lehtikuva

Teleoperaattori DNA:n vertailukelpoinen liiketulos kasvoi heinä–syyskuussa 37,3 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 33,9 miljoonasta. Kasvua oli noin 10 prosenttia.

DNA:n liikevaihto laski heinä–syyskuussa reilun prosentin vuoden takaisesta ja oli noin 218 miljoonaa. Yhtiö kertoo saaneensa alkuvuoden aikana lisää matkapuhelin-, laajakaista- ja kaapelitelevisioliittymiä. Yhtiö kertoo kasvattaneensa matkapuhelinliittymiensä määrää viime vuodesta lähes 60 000 liittymällä.

Toimitusjohtaja Jukka Leinosen mukaan kolmannen neljänneksen tulokseen vaikutti positiivisesti palveluliikevaihdon kasvu ja modernien verkkoalustojen parantunut kustannustehokkuus. Hänen mukaansa koko vuoden kireänä pysynyt kilpailutilanne on näkynyt asiakkaiden vaihtuvuutena.

Ara ärähti taas Nuorisosäätiölle – toimintaa korjattava

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara vaatii Nuorisosäätiötä korjaamaan toimintaansa ja lykkää keskustataustaisen säätiön konsernihakemusten käsittelyä.

Valtion asuntopolitiikkaa toteuttava Ara totesi kesäkuussa, että Nuorisosäätiö on rikkonut yleishyödyllisyyslainsäädäntöä.

Nuorisosäätiö on selvityksessään Aralle luvannut järjestellä lainojaan ja tehdä yritysjärjestelyn, jossa arava- ja korkotukirajoitusten alainen asuntokanta siirtyy tytäryhtiöille.

Jos Nuorisosäätiö ei toimi Aran käskyjen mukaisesti, sitä uhkaa muun muassa yleishyödyllisyysstatuksen menetys, korkotuen lakkautus ja aravalainojen irtisanominen.

Nuorisosäätiön pitää antaa Aralle selvitykset ensi vuoden helmikuussa ja elokuussa siitä, miten se on muuttanut toimintaansa lainmukaiseksi.

AVAINSANAT

Joka toinen ulkomainen matkailija yöpyi Uudellamaalla

Helsinki on vilkas turistikaupunki.

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat elokuussa 11,6 prosenttia viime vuoteen verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Eniten Suomessa yöpyivät elokuussa saksalaiset, venäläiset ja ruotsalaiset, joiden kaikkien osalta yöpymisvuorokausien määrä kasvoi.

Eniten kasvoivat yhdysvaltalaismatkailijoiden yöpymiset, jotka lisääntyivät liki 36 prosentilla viime vuodesta.

Maakunnittain tarkasteltuna Uudenmaan osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä elokuussa nousi lähes 50 prosenttiin.

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 1,6 prosenttia.
Kokonaisuudessaan kaikkien matkailijoiden yöpymisvuorokausien määrä kasvoi 2,5 prosenttia. Yöpymisvuorokausia kirjattiin elokuussa yhteensä lähes 2,3 miljoonaa.

STT

 

Suomen vesille 374 kilometriä maakaasuputkea, jos Nord Stream 2 saa tahtonsa läpi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / JOHN MACDOUGALL

Kaasuputkiyhtiö Nord Stream 2 on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lupahakemuksen kahdelle maakaasuputkelle, jotka kulkisivat Suomen talousvyöhykkeellä noin 374 kilometrin matkan. Samalla yhtiö hakee hallitukselta lupaa käyttää putkilinjojen edellyttämän aluetta.

Putket kulkisivat lähellä aiemmin rakennettua Nord Stream -putkilinjaa. Arvio on, että putket voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2019 lopulla.

Suomi on sanonut arvioivansa Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta ympäristönäkökulmasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta