x

Nokian Renkaiden ex-johtaja kertoo maksavansa veronsa Suomeen – harkitsee kuitenkin verovapauden hakemista Portugalin veroviranomaisilta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Nokian Renkaiden entinen toimitusjohtaja Kim Gran sanoo maksavansa veronsa Suomeen. Asiasta kertoi ensin Aamulehti. Gran asuu Portugalissa, jossa asuvat suomalaiset voivat hakea verovapautta kaikesta eläketulostaan.

Helsingin Sanomat kertoi viime kesänä, että Gran ja kaksi muuta eläkkeelle jäänyttä suomalaista yritysjohtajaa ovat muuttaneet Portugaliin.

Gran sanoo STT:lle, että hän harkitsee verovapauden hakemista Portugalin veroviranomaisilta.

Suomi on pyrkinyt solmimaan uuden verosopimuksen Portugalin kanssa, jotta Suomi voisi verottaa Portugaliin maksettavia työeläkkeitä.

Hallitus kertoi helmikuussa, että jos sopimuksen tekeminen ei onnistu, hallitus irtisanoo nykyisen sopimuksen Portugalin kanssa. Suomi ja Espanja allekirjoittivat vastaavan sopimuksen helmikuussa.

STTK ehdottaa valinnanvapaudesta säätämiseen aikalisää

Kuva: Lehtikuva
STTK:n liitoissa on järjestäytyneenä suurin osa sote-henkilöstöstä ja tukipalveluhenkilöstöstä.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK kannattaa sote-uudistuksen päätavoitteita ja suhtautuu myönteisesti myös asiakkaiden valinnanvapauteen.

Kovalla kiireellä luonnosteltu valinnanvapauden malli aiheuttaa kuitenkin keskusjärjestön mukaan merkittäviä riskejä monille asiakasryhmille, henkilöstölle ja kustannuskehitykselle. Siksi STTK ehdottaa sote-lausunnossaan valinnanvapaudesta säätämiseen aikalisää.

– Aikalisä tarvitaan, jotta ehditään rakentaa tarvittava tietopohja ja saada kokemukset juuri käynnistyneistä valinnanvapauden pilottihankkeista. Muutoin riskinä on siirtyminen keskeneräiseen ja kalliiksi tulevaan järjestelmään, joka käytännössä osin jopa heikentää valinnanvapautta nykyisestä eikä turvaa palvelujen laatua ja niiden yhteensovittamista, STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi sanoo.

Hän korostaa, että jos toimivia nykyrakenteita ehditään ajaa alas, niiden uudelleen pystyttäminen on kallista ja hankalaa, osin jopa mahdotonta.

Kansallisen tason tietovarantojen hallinnoimisessa kannattaa Työläjärven mielestä hyödyntää Kelan olemassa olevia tietojärjestelmiä ja kehittää niitä edelleen osaksi uutta palvelukokonaisuutta.

STTK ei kannata valinnanvapauden piiriin tulevien palvelujen yhtiöittämisvelvoitetta.

– Palveluntuottajien tasapuoliset toimintaedellytykset voidaan turvata muutoinkin eikä EU yhtiöittämistä edellytä, Työläjärvi perustelee.

Valinnanvapauden lakiluonnoksessa eri toimijoiden vastuut ja työnjako ovat toistaiseksi hyvin epäselviä, joten seurauksena olisi todennäköisesti asiakkaiden pallottelua.

Henkilöstön näkökulmasta sote-alan kilpailun ylikorostamiseen liittyy STTK:n arvion mukaan suuria riskejä.

– Kilpailuetua lähdetään hakemaan henkilöstön asemaa heikentämällä. Tämä tarkoittaisi työurien pirstoutumisia esimerkiksi vastentahtoisten määräaikaisuuksien, osa-aikaisuuksien ja nollatuntisopimuksien lisääntyessä. Lisäksi tapahtuisi keinotekoisia siirtymisiä halvempiin työehtosopimuksiin, Työläjärvi toteaa.

Esimerkkejä tästä on jo nähty muissa Pohjoismaissa kilpailun piirissä olevilla sote-markkinoilla ja myös Suomessa yrityksien valmistautuessa uuteen kilpailuasetelmaan.

STTK:n huoli henkilöstöstä on suuri, sillä sen liitoissa on järjestäytyneenä suurin osa sote-henkilöstöstä ja tukipalveluhenkilöstöstä.

– Asiakkaiden palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi tarvitaan saumatonta integraatiota ja yhteistyötä eri palveluntuottajien ja ammattilaisryhmien kesken. Käytännössä tämä olisi sote-markkinoilla hyvin haasteellista tähän mennessä luonnostellulla mallilla. Valinnanvapauden lakiluonnoksessa eri toimijoiden vastuut ja työnjako ovat toistaiseksi hyvin epäselviä, joten seurauksena olisi todennäköisesti asiakkaiden pallottelua, väliinputoamisia sekä entistä enemmän lähetteitä erikoissairaanhoitoon ja maakunnan liikelaitoksen palvelujen piiriin.

– Tämä ei ole järkevää kehittämistä vaan johtaa palvelukokonaisuuksien pirstoutumiseen ja kustannuksien karkaamiseen, vaikka tavoitteet sotessa ovat aivan päin vastaiset, Työläjärvi korostaa.

Jo käynnissä olevat alueelliset integroidut palvelumallit ovat kannatettavia.

– Tällä hetkellä kiireellisintä on valmistella sote-järjestämisvastuun siirto maakunnille laajapohjaisessa yhteistyössä, mukaan lukien eri henkilöstöryhmien edustajat. Jo tämä tehtäväkokonaisuus on vaativa ja työmäärä suuri. Siksikin toimivan valinnanvapausmallin rakentaminen edellyttää huolellisempaa valmistelua, laajempaa tietopohjaa ja enemmän aikaa, STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi sanoo.

VVO-yhtymä yllättää: ”Uudistuttuamme yrityksenä uudistamme myös nimemme”

Kuva: Kari Hulkko

VVO-yhtymä Oyj on nyt Kojamo. Nimenmuutoksen taustalla on yhtiön merkittävä uudistuminen. Konsernin emoyhtiö toimii jatkossa asuntojen nimestä erottuvalla uudella nimellä, joka otetaan käyttöön heti.

VVO tiedotti asiasta maanantaina.

Kojamo Oyj keskittyy asuntosijoittamiseen Suomessa ja uudistaa vuokra-asumista.

– Vuokra-asumiseen liittyy paljon vanhaa ajattelua, jonka uudistaminen vaatii rohkeutta. Lumo-verkkokauppa on ollut menestys ja antanut vallan asiakkaalle. Suomi kaupungistuu ja elämämme kansainvälistyy. Kun muutoksen tuulet puhaltavat, tarvitaan raikkaita ajatuksia ja kykyä yllättää asiakkaat iloisesti. Otamme haasteen vastaan. Mielestämme jokaisella on oikeus parempaan kaupunkiasumiseen, toimitusjohtaja Jani Nieminen sanoo.

Nimenmuutoksen taustalla on yhtiössä toteutettu merkittävä uudistuminen. Nyt yhtiö sanoo haluvansa selkeyttää nimenmuutoksella toimintaansa ja vahvistaa kilpailukykyään. Asukkaiden arkeen muutos ei vaikuta.

– 100-vuotiaassa Suomessa olemme suomalaisuudestamme ylpeä yritys. Tehtävänämme on ymmärtää, kuinka ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua. Vakaa kannattavuutemme auttaa tarttumaan rohkeasti huomiseen. Uudistuttuamme yrityksenä uudistamme myös nimemme, Nieminen sanoo.

Kojamo tarkoittaa suurta koiraslohta.

Kojamo Oyj on konsernin emoyhtiö ja 4,3 miljardin euron asunto-omaisuuden arvollaan mitattuna Suomen suurin kiinteistösijoittaja. Yhtiön osuus koko vuokra-asuntomarkkinasta on noin 4,2 prosenttia. Lumo tarjoaa asumisen ratkaisuja asiakkaillemme yli 31 000 asunnolla ja VVO-nimi jää käyttöön 3 800 asunnon ei-kaupallisessa vuokrauksessa.

Viiden vuoden aikana konserni on investoinut vapaiden markkinoiden kaupalliseen vuokra-asumiseen lähes 1,5 miljardia euroa. Rakenteille on tullut 3 872 uutta vapaa-rahoitteista asuntoa. Yhtiö on myös ostanut merkittävän määrän asuntoja sekä tuonut asumiseen palvelumuotoilun Lumo-brändiin kuuluvana.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kuluttajien luottamus talouteen oli kaikkien aikojen ennätystasolla maaliskuussa

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus talouteen oli kaikkien aikojen ennätystasolla maaliskuussa. Samaan on päästy aiemmin vain syyskuussa 2010.

Kuluttajilla on hyvin valoisa näkemys sekä omasta että Suomen taloudesta. Myös työttömyyskehitykseen suhtaudutaan optimistisesti. Kuluttajat pitävät lisäksi taloutensa säästämismahdollisuuksia hyvinä seuraavan vuoden aikana.

Kuluttajien luottamusindikaattori oli maaliskuussa 22,9, kun se helmikuussa oli 20,8 ja viime vuoden maaliskuussa 10,4. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 11,9.

Keskustelua aiheesta

”Siirtää aina yrittäjän riskiä työntekijälle” – SAK: Nollatuntisopimusten epäkohdat on viimein korjattava

SAK ehdottaa työsopimuksiin työnantajaa sitovaa tuntikirjausta.

Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö korostaa nollatuntisopimusten pelisääntöjä pohtivassa työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä, että työsopimus, jossa työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa yhtään työtuntia, on kohtuuton.

 – Nollatuntisopimus siirtää aina yrittäjän riskiä työntekijälle, sanoo johtaja Annika Rönni-Sällinen.

Hän painottaa, että nollatuntisopimusten epäkohdat ovat kaikkien tiedossa ja ne on viimein korjattava.

– Työsuhteen muodolla kikkailu on estettävä. Osa työnantajista käyttää nollatuntisopimuksia tai muita osa-aikaisia työsopimuksia kiertääkseen työnantajan velvoitteita, kuten koeaikaa, sairauslomaa ja irtisanomissuojaa koskevia määräyksiä.

– Työtunnit voivat vähentyä tai tippua nollaan ilman irtisanomisperusteita, ja velvollisuus maksaa palkkaa katkeaa. Työntekijä on tällöin käytännössä täysin ilman irtisanomissuojaa, Rönni-Sällinen kuvaa ongelmaa.

Työsuhteen muodolla kikkailu on estettävä.

Annika Rönni-Sällinen tähdentää, että nyt tarvitaan lakimuutoksia, jotka selkeyttävät tilannetta, jossa työntekijä työskentelee jatkuvasti enemmän kuin mitä hänen työsopimuksensa mukainen vähimmäistuntimäärä on.

– Olisi kaikkien osapuolten kannalta parempi, että työajan vakiintumisesta säädettäisiin laissa. Samalla on taattava, että työntekijän ja työnantajan velvollisuudet ovat tasapainossa. Työntekijällä ei voi olla velvollisuutta ottaa vastaan enempää työtä kuin mitä työnantajalla on työsopimuksen perusteella velvollisuus antaa.

Metsäyhtiöiltä vaaditaan korvauksia puukartellista

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään metsäyhtiöiden puukartelliin liittyvän laajan vahingonkorvausjutun käsittely.

Metsänomistajat vaativat metsäyhtiöiltä vahingonkorvauksia puun alihinnoittelusta vuosina 1998–2004.

Yksityisiä metsänomistajia on jutussa liki 500. He vaativat korvauksia Stora Ensolta, UPM-Kymmeneltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta.

Puun ostokartellin aikana yhtiöt vaihtoivat liiketoimintaansa liittyviä tietoja ja jakoivat markkinoita lainvastaisesti.