Nollatyösopimusaloite eduskunnassa – ”Kenenkään elämä ei saa olla ainaisessa hälytysvalmiudessa olemista”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen sanoo, että nollatuntisopimuksiin tulee puuttua, jottei nuorilta karise usko työelämään.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsaisen mukaan nollatyösopimukset ovat aikamme viheliäisin työmuoto. Eduskunnan lähetekeskustelussa on tänään kansalaisaloite nollatyösopimusten kieltämiseksi.

– Työntekijän näkökulmasta voi mennä viikkojakin ilman kutsua töihin, ilman tunteja, ilman palkkaa, ilman eläkekertymää. Henkilö voi olla tiukasti sidottu työsopimukseen eikä saa tehdä muille töitä, muttei saa työttömyyskorvaustakaan. Ainut apu selvitä arjesta on kunnan sosiaalitoimen toimeentulotuki, sanoo Taavitsainen tiedotteessa.

– Nollatuntityöntekijät ovat kaikista heikoimmassa asemassa työelämässä. Heitä on Suomessa noin 83 000 henkilöä, pääosin alle 30 -vuotiaita ja erityisesti naisia. He ansaitsevat parempaa, jatkaa Taavitsainen.

Kansalaisaloitteen mukaan nollasopimuksia ilmenee tyypillisesti kaupanalalla, sosiaali- ja terveyspalveluissa, majoitus- ja ravitsemispalveluissa sekä kuljetus- ja varastointialoilla.

Mikäli emme nopeasti puutu asiaan, teemme pitkässä juoksussa suuren karhunpalveluksen nuorille, nälkäisille ja kunnianhimoisille sukupolville.

Taavitsainen kertoo monen nollatuntityöntekijän kertoneen vaikeuksista saada asuntolainaa pankista ja hankaluuksista suunnitella elämää pienillä ja epävarmoilla tuloilla.

– Perheen perustaminen ja lastenhoito on suuri ongelma monella, koska työtunnit ovat epävarmat. Jokainen meistä tarvitsee elämäänsä ennakoitavuutta. Kenenkään elämä ei saa olla pelkkää ainaisessa hälytysvalmiudessa olemista, sen odottamista, jos puhelin soi ja pyyntö tulla töihin tulee, huolehtii Taavitsainen.

– Mikäli emme nopeasti puutu asiaan, teemme pitkässä juoksussa suuren karhunpalveluksen nuorille, nälkäisille ja kunnianhimoisille sukupolville. He haluaisivat uudistaa työpaikkoja, organisaatioita ja niiden toimintakulttuuria, mutta jäävät vuosikausiksi jumiin epävarmaan nollasopimuselämään ja pätkä- ja osa-aikatyöhön. Vähitellen nuorilta karisee usko työelämän pelisääntöihin ja johdonmukaisuuteen, sanoo Taavitsainen.

Taavitsaisen mukaan työelämä menettää palkkaamattomissa nuorissa aikuisissa jatkuvasti sellaista rohkeutta, näkemyksellisyyttä ja uudistusvoimaa, joka on korvaamatonta suomalaisen työelämän uudistamiseksi.

– Suomalaiset nuoret sukupolvet tarvitsevat positiivista erityiskohtelua. Toivon, että pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps) ovat valmiita ottamaan kopin tästä hyvästä kansalaisaloitteesta ja parantamaan suomalaista työelämää, Taavitsainen päättää.

Kouluvalinnat vaikeutumassa: erityisen tuen oppilaat vaaravyöhykkeellä?

 

Espoo on viime syksynä ilmaissut kouluissa ongelmaksi tilanpuutteen, joka johtuu paitsi voimakkaasta väestönkasvusta, niin myös monista sisäilmaongelmaisista päiväkodeista ja kouluista. Resurssien niukkuuden takia, valinnanvapautta, jota espoolaisvanhemmilla kouluvalintojen osalta on aiemmin ollut, tullaan rajoittamaan. Espoolaisvanhemmilla on yleensä ollut hyvät perustelut lastensa osalta muulle kuin lähikouluvalinnalle ja valitusten osuus oppilaaksioton osalta on näin saatu pieneksi.

Toki pääperiaate on, että kaupungin osoittama lähikoulu on lähin koulu ja että jokainen koulu on hyvä koulu. Nyt on alkamassa kuitenkin uusi aikakausi, jolloin oppilaaksioton rajoja siirretään etupäässä edellämainituista tilasyistä. Yhä useampaan sisäilmaltaan terveeseen tai uuteen kouluun tulee mahtua yhä enemmän oppilaita. Uhkana ei ole ainoastaan ryhmäkokojen kasvattaminen vaan myös levottomuus ja työrauhaongelmat ovat vaarassa lisääntyä, kun lapset ja nuoret ahdetaan kouluissa ja päiväkodeissa yhä tiiviimmin, yhä suurempiin ryhmiin.

Koulukoon ja mahdollisten ryhmäkokojen kasvun lisäksi vaarantuvat myös uuden opetussuunnitelman kunnianhimoiset ja hienot tavoitteet opetuksen ja oppimisen personoinnista. Uhkana on varsinkin erityisen ja tehostetun tuen lasten ja nuorten oikeus saada riittävää ja laadukasta, yksilöllisesti räätälöityä, erityispedagogiikan ammattilaisten ja avustajien antamaan opetusta, ohjausta, tukea ja turvaa. Riittäviä ja osaavia käsipareja, erityisopetuksen ammattilaisia, ei tule riittämään jokaiseen lähikouluun, jos ja kun erityisen tuen oppilaitakin aletaan sulauttaa enenevässä määrin yleisopetuksen luokkiin ja ryhmiin. Vantaalla on tähän jo vastattukin: erityisopettajat pannaan kiertämään koululta toiselle, ja lähikouluperiaatetta ollaan pikkuhiljaa kiristämässä niin, että oppilaiden tukea vähennetään jopa kesken lukuvuotta ja parin viikon ilmoitusajalla. Emme toivon mukaan joudu Espoossa samanlaisen tilanteen eteen, emmehän?

 

Mika-Erik Walls

Filosofian maisteri
oppimistutkija
erityislapsen isä
kuntavaaliehdokas, Espoo
Suomen Vanhempainliiton johtokunnan jäsen

”Osapuolet vakuuttivat, että he osaavat sopia omat riitansa” – Sipilä: Hallituksella ei tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen sopimustilanteeseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Pääministeri Juha Sipilä eduskunnassa tänään.

Työmarkkinajärjestöt tapasivat hallitusta tänään talousneuvoston kokouksessa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi eduskunnassa lyhyesti päivän työmarkkinataapaamisen antia.

– Käytiin tilanne läpi ja erityisesti esitin huoleni Suomen mallista ja siitä, miten se syksyllä käytännössä toimii, Sipilä sanoi kello 14 aikaan iltapäivällä.

Sipilän mukaan osapuolet vakuuttivat, että he osaavat ”sopia omat riitansa, ja hallitusta ei siihen väliin tarvita”.

– Se jää nyt sitten nähtäväksi, että miten tuo malli sitten käytännössä toimii tai miksi se muotoutuu. Syksyn tes-kierrokselle se sitten lopullisesti nähdään, hän täydensi.

Sipilän mukaan hallituksella ei ole tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen väliseen sopimustilanteeseen.

– Uskon, että siinä osapuolilta löytyy yhteinen tahtotila ratkoa asiat.

Ikääntyvien asumista kehitettävä laaja-alaisella yhteistyöllä

Varttuneiden jyväskyläläisten määrä kasvaa tulevina vuosina merkittävästi ja tämän seurauksena palvelutarpeen on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.  Jyväskylän kaupunginvaltuuston hyväksymän suunnitelman mukaan ”tavoitteena on omatoimisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen kaikilla tahoilla sekä ikäihmisten mahdollisuus yksilölliseen ja arvokkaaseen ikääntymiseen.”

Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen myötä yksi kunnan perustehtävistä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä edellisiin liittyen ongelmien ennaltaehkäisy. Peruspalvelujen lisäksi asumisella ja erilaisilla asumisen ratkaisuilla on aivan keskeinen merkitys koettuun hyvinvointiin sekä suora vaikutus myös palvelutarpeen kasvuun. Tiedämme, että yksi suurimmista ikäihmisten hyvinvointia heikentävistä tekijöistä on yksinäisyys, terveydellisten ongelmien ja liikuntarajoitteiden ohella.

Kotona asumisen tukeminen käytännössä ei aina tue ikääntyvän itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta, etenkään jos hän kärsii yksinäisyydestä, erilaisista liikuntarajoitteista, terveydellisistä ongelmista ja palvelujentarve on suuti. Tarvitsemme asumisratkaisuja, joissa palvelujen tarve ei synny välittömästi toimintakyvyn heikentyessä. Yhteisölliset asumisratkaisut tukevat ikääntyvien omatoimista liikkumista, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä vähentävät koettua yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Pidänkin tärkeänä, että kunnissa huolehditaan riittävästä ja monipuolisesta asuntotuotannosta. Tarjolla on oltava muutakin, kuin kovan rahan tuotantoa. Oikeus laadukkaaseen ja turvalliseen asumiseen ei voi olla vain varakkaiden yksinoikeus.

Kirjoittaja on Jyväskylän työväenyhdistyksen puheenjohtaja.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

No tämähän on hyvä uutinen: Kela palkkaa lisää väkeä toimeentulotukia käsittelemään

Kuva: Kari Hulkko

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Tehtävän arvioitiin vaativan noin 750 henkilötyövuoden työpanoksen. Alkuvuosi on osoittanut, että henkilökuntaa tarvitaan lisää.

Kelan toimistoissa käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna asiointimäärä on kasvanut noin 57 %. Kelaan tulee tällä hetkellä myös poikkeuksellisen paljon puheluita: noin 20 000 päivässä. Puheluiden määrä on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.

– Kasvaneesta asiakasmäärästä johtuva ruuhka on aiheuttanut asiakkaille kohtuutonta haittaa. Jotta pystyisimme palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin, tarvitsemme vielä lisätyövoimaa aiemmin rekrytoidun henkilöstön lisäksi. Rekrytoinnit on jo aloitettu eri puolilla Suomea, asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki kertoo.

Lisärekrytointien lisäksi tilanteeseen on pystytty vastaamaan myös muilla keinoin: Kelassa tehtävää työtä on porrastettu uudella tavalla, ja ylitöitä on tehty runsaasti.

Asiakasmäärän kasvu pyrittiin ennakoimaan niin hyvin kuin oli mahdollista. Kelaan palkattiin loppuvuodesta 2016 satoja uusia työntekijöitä perustoimeentulotuen etuuskäsittelyyn, asiakaspalveluun ja esimiestehtäviin. Kiinnostus Kelan toimeentulotehtäviä kohtaan oli silloin suurta. Hakemuksia saapui yhteensä 6 719.

 

 

”En näe mitään syytä pitkittää sopimista” – PAMin Selin: Nimet paperiin heti!

Kuva: Lehtikuva
Ann Selin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on toimittanut tänään työnantajaliitoille esityksen keskusjärjestösopimusten siirtämisestä työehtosopimusten osaksi.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo nyt työnantajien toimivan, kuten ovat puhuneet.

– Työnantajat ovat korostaneet, että EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimusten siirtäminen työehtosopimuksiin on vain tekninen toimenpide. Toivomme nyt, että he myös lunastavat lupauksensa ja tekevät sopimukset kanssamme jatkuvan neuvottelun periaatteella, toteaa Selin

PAM esittää työnantajille, että keskusjärjestösopimukset sovitaan tässä vaiheessa sellaisenaan osaksi työehtosopimuksia. Sisältöjen muokkaaminen työehtosopimusteksteiksi tapahtuu myöhemmin osana sopimusten selkokielisyystyötä.

Selin toivoo, että sopimuksiin saataisiin nimet lähipäivinä.

– En näe mitään syytä pitkittää sopimista. Mielestäni sopimusten allekirjoittaminen voidaan tehdä vaikka välittömästi, korostaa Selin.