”Noloa” — eilinen jupakka syveni eduskunnassa — ”Suurin uutinen on se, että vihreät leikkaisi koulutuksesta”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Eduskunnan kyselytunnilla jatkettiin torstaina jo päivää aikaisemmin alkanuta jupakkaa vihreiden vaihtoehtobudjetin koulutuspainotuksista. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toisti väitteen siitä, että vihreät leikkaisivat koulutuksesta.

Puheenjohtaja Ville Niinistö oli sanonut salissa hetkeä aiemmin, että puolueen varjobudjetti lisää koulutukseen 446 miljoonaa enemmän kuin hallitus.

— Sen lisäksi velvoitamme palauttamalla normit 209 miljoonaa euroa lisää kunnissa panostaa koulutukseen ja näin maksamme myös valtionosuudet.

Ministeri vastasi tähän huomauttamalla, kuinka vihreät on jo puolitoista vuotta julistanut, ettei se leikkaisi kulutuksesta.

— Tästä syystä eilinen keskustelu oli paljastava. Nimittäin teidän vaihtoehtobudjettinne, joka on kaikkien luettavissa, siinä on nähtävissä se, että vihreiden budjetissa on tosiasiallisia leikkauksia koulutukseen lähes 250 miljoonan euron edestä.

— Tämä oli minusta vaihtoehtobudjetinne suurin uutinen, että vihreät leikkaisi koulutuksesta.

Niinistö tulistui ministerin väitteestä.

—Tämä on hyvä korjata. Minua hämmentää, miten valtionvarainministeripuolue ei ymmärrä valtion ja kuntien budjetin eroa. Se on todella noloa.

— Vihreät palauttaa vaihtoehtobudjetissaan kaikki ne valtionosuudet, joita te leikkaatte ammatillisesta koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Sen lisäksi me edellytämme pienempiä ryhmäkokoja, me varmistamme täyden päivähoito-oikeuden esittämällä lakimuutoksia ja poistamalla sen esityksen mikä teillä on, että ammatillisen koulutuksen rahoitusosuutta leikataan. Tämä velvoittaa kuntia panostamaan lisää 209 miljoonaa koulutukseen, jonka te olette pakottamassa kuntien kurkusta alas.

Niinistö ihmetteli, että valtionvarainministeripuolue menee mukaan totuuden jälkeiseen politiikkaan.

Grahn-Laasonen vastasi sanomalla, että vihreiden varjobudjetista voivat kaikki lukea, ettei vihreät palauttaisi korkeakouluindeksiä.

— Se on teidän aiemman tulkinnan mukaan selkeä leikkaus.

Niinistö tivasi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.) myös anteeksipyyntöä hänen eilisestä lausunnostaan. Orpo sanoi eilen eduskunnassa:

— Jos minä nyt oikein olen ymmärtänyt, niin teidän varjobudjettinne pitää sisällään sen, että te hyväksytte 250 miljoonan euron säästöt koulutukseen. Te ette ole kompensoineen kokonaan ammatillisen koulutuksen säästöjä, ette varhaiskasvatuksen näitä mitoitusmuutoksia, ja se, mitä te lisäätte, on vähemmän kuin se, mikä on hallituksen kokonaismäärä, eli te hyväksytte säästöjä. Minusta te voisitte pyytää anteeksi ministeri Grahn-Laasoselta, jota te olette arvostelleet täällä vuoden koulutussäästöistä ja koulutuslupauksen pettämisestä.

Keskustelua aiheesta

Ruotsi suunnittelee siviilipuolustusta – Suomellekin kaavaillaan keskeistä roolia sen luomisessa, kertoo DN

Kuva: Thinkstock

Ruotsi suunnittelee siviilipuolustusta, jonka luomisen keskeisessä osassa on yhteistyö Suomen kanssa, kertoo Dagens Nyheter.

Kaikki Ruotsin valtiopäiväpuolueet ovat olleet mukana suunnittelemassa puolustusluonnosta, joka on pohja vuoden 2020 puolustuspäätökselle. Dagens Nyheterin mukaan luonnos luovutetaan hallitukselle keskiviikkona.

Luonnoksessa kerrotaan, miten siviilipuolustus rakennettaisiin kriiseissä ja sodissa.

Suunnitelmaa laativan työryhmän puheenjohtaja Björn von Sydow haluaa kokonaisvaltaista yhteistyötä. Hänen mukaansa yhteistyötä voisi syventää esimerkiksi väestön suojaamisessa, tärkeän infrastruktuurin ylläpidossa, sairaanhoidossa, lääkehuollossa ja evakuoinneissa.

Ruotsin nykyinen puolustuspäätös on vuodelta 2015.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen: Sauli Niinistöltä ”ei ole paljon puheenvuoroja tästä kuulunut”

Kuva: Meeri Koutaniemi

SDP:n presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen mielestä Suomen pitää ottaa reippaampi ote EU:ssa ja YK:ssa.

– Nyt vallalla on ajattelu, että Suomi käpertyy sisäänpäin ja muu paha maailma pysyy poissa, Haatainen sanoo.

Hänen mielestään tämä ruokkii Suomessa kehää, jossa erilaiset rajat kiinni -puheet saavat lisää kaikupohjaa.

Presidenttinä Haatainen puhuisi sen puolesta, että Suomi on avoin kansainvälinen yhteiskunta, ja puolustaisi hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Minä en puhuisi hyvinvointiyhteiskunnan paisumisesta, Haatainen sanoo STT:n haastattelussa.

Haataisen mukaan istuvalta presidentiltä Sauli Niinistöltä ”ei ole paljon puheenvuoroja tästä kuulunut”.

– Vaikka koko hyvinvointiyhteiskuntaa ollaan viemässä markkinoille, yksityistämässä palvelut, Haatainen sanoo.

Presidentin toimintakentän ytimessä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Haatainen puolustaa sosiaali- ja terveyskysymysten esillä pitämistä, sillä hän lukee osaksi turvallisuutta suhtautumisen hyvinvointiyhteiskuntaan ja palveluihin sekä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun.

– Nämä ovat turvallisuuspolitiikan ytimessä, meidän oman maan sisäisen turvallisuuden ytimessä. Siksi puhun niistä, Haatainen sanoo.

Varmasti hallitukselle olisi hyvä saada vaihtoehtoja.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kansainväliset puhurit ovat olleet kovia viime vuosina. Ukrainan sota on juuttunut paikoilleen epävakaaseen tilaansa, eikä myönteistä kehitystä ole havaittavissa.

Haataisen mukaan Suomessa ei pidä lietsoa sotahysteriaa ja luoda pelkotiloja.

– Samalla pitää seurata tarkasti, mitä tapahtuu ja huolehtia omasta puolustuksesta, Haatainen sanoo.

Presidentti on myös Puolustusvoimien ylipäällikkö, ja tulevina vuosina puolustuskyvystä huolehtiminen vaatii mittavia panostuksia. 2020-luvusta näyttää julkisessa taloudessa tulevan raju. Väestön ikääntymisestä johtuvat menot kasvavat huomattavasti ja hävittäjä- ja taistelulaivahankintojen arvo voi olla noin 10 miljardia euroa. Useiden poliitikkojen tavoin Haataisenkin mielestä välttämättömät puolustushankinnat eivät voi olla pois hyvinvointivaltion menoista.

Kisassa uusista hävittäjistä on mukana viisi konemallia, ja Haatainen pitää hävittäjähankinnan pohjana olevia arvioita perusteltuina. Konemääriin ja hankinnan yksityiskohtiin Haatainen ei ota vielä kantaa.

Hänen mukaansa olisi hyvä jos asiasta päättävälle hallitukselle olisi seuraavalla vaalikaudella eri vaihtoehtoja tarjolla.

– Varmasti hallitukselle olisi hyvä saada vaihtoehtoja siitä, mikä se kokonaisuus on, millä puolustuskyky voidaan turvata, Haatainen sanoo.

Ilma- ja Merivoimien kalustohankintojen ohella pitää Haataisen mukaan erityisesti pystyä varautumaan ja satsaamaan myös kyberturvallisuuteen ja hybridivaikuttamiseen.

Gallupit ovat gallupeja, minä käyn vaaleihin ihan täysillä.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros odottaa jo reilun kuukauden päässä, mutta toistaiseksi vaalikamppailusta on hurmos puuttunut.

– Istuvalla presidentillä näyttää olevan kova kannatus tällä hetkellä, mutta tilanne varmasti tulee vielä muuttumaan kampanjan myötä, Haatainen sanoo.

Tuoreissa gallupeissa istuva presidentti Sauli Niinistö on ollut ylivoimaisessa johdossa ja muut ehdokkaat tulevat kaukana perässä. Haataisenkin kannatus on ollut parissa prosentissa.

– Gallupit ovat gallupeja, minä käyn vaaleihin ihan täysillä, ja sitten äänestäjät ratkaisevat, Haatainen sanoo.

STT–OLLI KUIVANIEMI

Sauli Niinistö kommentoi kansanedustajalle iltamyöhään: ”Juuri tästä on kysymys”

Kuva: Kari Hulkko
Jyrki Kasvi sai vastauksen presidentiltä.

Salaisten sotilastiedustelutietojen päätyminen julkisuuteen Helsingin Sanomissa sai Suomen poliittisen johdon ärähtämään lauantaina. Presidentti Sauli Niinistö antoi asiasta harvinaisen lausunnon Tasavallan presidentin kanslian kautta.

Keskusrikospoliisi puolestaan aloitti esitutkinnan liittyen lehden julkaisemaan juttuun, jossa kerrottiin sotilasasiakirja-aineiston perusteella tietoa Puolustusvoimien tiedustelusta.

– Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita, presidentti Niinistö sanoi lausunnossaan.

Tapausta on kommentoitu laajasti myös sosiaalisessa mediassa. Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi kirjoitti Twitter-tilillään.

”Helsingin Sanomat näyttäisi varoneen julkaisemasta Suomen turvallisuudelle suoraan haitallisia tietoa. Suurempi vahinko Suomelle onkin se, että salaisia asiakirjoja ylipäätään päätynyt vääriin käsiin, mikä ainakin hieman heikentää Suomen mainetta luottavana tiedustelukumppanina.”

Presidentti Niinistö vastasi iltakymmenen jälkeen Kasville lyhyesti.

”Juuri tästä on kysymys.”

Keskustelua aiheesta

Tunnettu rikostoimittaja myrskyn nostaneesta HS-vuodosta: Tämä seikka paljastaa, että ”myös toimittajat ovat epäiltyinä”

Helsingin Sanomien Puolustusvoimia koskevaan uutisointiin liittyvässä tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen, kertoi keskusrikospoliisi (KRP) Twitterissä aiemmin lauantaina.

MTV:n rikostoimittaja, kirjailija Jarkko Sipilä kommentoi asiaan omalla Twitter-tilillään. Hän jakaa kuvaa ”turvallisuussalaisuuden paljastaminen” koskevasta lainkohdasta:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti luovuttaa, ilmaisee, julkistaa taikka välittää toiselle, taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, tai josta tekijä muuten tietää että kyseinen asia on sen laatuinen, että asian paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta, tai elinkautinen vankeustuomio. Teon yritys on rangaistava.”

Hän kommentoi samassa yhteydessä:

”Kun krp ilmoitti tutkivansa HS:n viestikoelaitosjuttua turvallisuussalaisuuden paljastamisena, niin se tarkoittaa että myös toimittajat ovat epäiltyinä.”

Sipilä jatkaa seuraavassa twiitissään:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisen maksimituomio on 4 v vankeutta ja rikosnimike avaa krp:lle liudan tutkintakeinoja kotietsinnästä teletietoihin sekä telekuuntelusta tekniseen katseluun. Peitetoimintakin olisi mahdollista.”

Keskustelua aiheesta

MTV: Orpo väläyttää sote-viilausta ja täräyttää hallituksen pystyssä pysymisestä: ”No ei todellakaan”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo MTV:n Uutisextrassa, että kokoomus on valmis tarkentamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausmallia.

Lausuntokierroksella ollut hallituksen esitys on saanut rajua arvostelua osakseen monin paikoin.

– Valinnanvapauden täytyy olla toimiva osa kokonaisuutta. Sen pitää toteutua perustason palveluissa pääsääntönä, mutta sitä varmasti joudutaan tarkentamaanerikoistasolla. Valinnanvapauden pitää olla niin tarkasti rajattu ja maakunnan käsissä, että se ei vaaranna meidän upeaa erikoissairaanhoitoa, joka on yksi maailman parhaista. Tämä asia vaatii tarkennusta, koska siitä on epäselvyyttä, Orpo sanoo MTV:n Uutisextrassa.

Soten kaatumisen on veikattu tarkoittavan varmaa hallituskriisiä. Orpon mukaan hallituksen pystyssä pysyminen ei ole itseisarvo.

– No ei todellakaan. Hallitus on niin kauan pystyssä pysymisen väärtti kuin se on päätöksentekokykyinen, toimintakykyinen ja noudattaa hallitusohjelmaa.