Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan varautumisen ministerityöryhmä on antanut kaikille hallinnonaloille määräyksen ja suomalaisille kunnille vakavan vetoomuksen varmistaa kriittisen välttämättömän infrastruktuurin turvatoimet.

Saarikon mukaan ministeriryhmä on kiinnittänyt erityistä huomiota Suomenlahden alittavaan Balticconnector -kaasuputkeen. Suomalainen Gasgrid on Saarikon mukaan tehostanut varautumistaan ja turvatoimiaan.

– Korostan, että emme saaneet raporttia erityisesti uhasta, joka juuri nyt kohdistuisi Suomeen, Saarikko sanoi tänään.

SIIRTOALUSTASTA VASTAAVA johtaja Janne Grönlund Gasgridistä toteaa Demokraatille, että yhtiö seuraa tilannetta hyvin tarkasti.

– Suomen siirtoverkossa ei ole nähtävissä tällä hetkellä mitään poikkeavaa. Me valvomme siirtoverkkomme teknistä toimivuutta reaaliaikaisesti koko ajan. Olemme valmiudessa reagoimaan hyvin nopeasti, jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu.

Grönlundin mukaan Gasgrid on suunnitellut varautumista ja valmiutta erilaisiin skenaarioin jo etukäteen.

– Sitä, missä laajuudessa, miten ja millaisia toimia olemme ottaneet käyttöön, en voi valitettavasti lähteä yksilöimään ja kuvaamaan.

Kysyttäessä, millaista yhteistyötä Gasgrid tekee vallitsevassa tilanteessa viranomaisten kanssa, Grönlund vastaa, että yhteydet valtion eri instansseihin ovat toimivat. Muun muassa Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehdään paljon yhteistyötä.

– Mikään ei ole sinällään muuttunut. Myös tässä tilanteessa teemme toki laajasti yhteistyötä.

NORD STREAM -kaasuputkien vuotoja Grönlund kuvaa hyvin poikkeuksellisiksi.

– Sitä ei käy kiistäminen. Seuraamme tilannetta. Toisaalta meidän vastuualueellamme ei ole tällä hetkellä mitään poikkeavaa.

Grönlund ei lähde yksilöimään, mitä toimia Balticconnectorin suojaamisessa tehdään Nord Streamin vuotojen jälkeen.

– Toki me arvioimme osana laajempaa varautumista ja valmiutta myös niitä toimia, joita tämän tapauksen vuoksi tarvittaessa toteutetaan. Meillä on noin 77 kilometriä meriputkea ja sitä valvotaan myös reaaliaikaisesti. Saamme jatkuvasti dataa siitä, miten kaasu putkessa siirtyy. Yhdessä Viron siirtoverkon haltijan kanssa ylläpidämme ja valvomme putken toimivuutta.

Balticconnector on tärkeä energianlähde Suomen kaasumarkkinoille. Sen vahingoittuminen olisi iso isku.

Toisaalta Grönlund painottaa myös, että Suomessa on tehty pitkään energiahuoltovarmuudessa hyvää työtä.

– Työn tavoitteena on ollut nimenomaan varautua tuontipolttoaineiden kuten maakaasun toimitushäiriöihin. Järjestelmämme myös kehittyy tällä hetkellä, sillä Haminan LNG-terminaalin on suunniteltu käynnistyvän kuun vaihteessa. Se tarjoaa uuden hankintalähteen Suomen markkinoille. Suomi on lisäksi saamassa käyttöönsä uuden merkittävän kokoluokan LNG-terminaalin, joka osaltaan vähentää energiariippuvuuttamme.

GRÖNLUND EI lähde arvioimaan, kuinka nopeasti Nord Stream -putkien vuodot saadaan tyrehdytettyä. Hän ei tunne putkien teknistä puolta riittävän tarkasti.

Balticconnectorissa merenalaisten vuotojen korjaaminen olisi teknisesti mahdollista. Ensisijainen toimi olisi minimoida vuodon määrä vuotokohta rajaamalla.

– Jos vuoto sattuu, silloin ensisijainen toimi on eristää vuotava putkiosuus muusta järjestelmästä, jotta vuotavaan putkiosuuteen ei pääse lisää kaasua. Sen jälkeen odotetaan, että putki tyhjenee, jonka jälkeen päästään korjaamistoimiin.

Repeämän korjaamisen kesto riippuisi siitä, millainen vaurio olisi kyseessä.

– Tarkemmin en kysymykseen ota kantaa.