Nordeasta arvioidaan, että talouden näkymät ovat tälle vuodelle hyvin kaksijakoiset. Kuluttajien luottamus talouteen on alamaissa ja ostovoima edelleen koetuksella, kun korkotaso pysyy korkeana. Toisaalta inflaatiopaineet ovat helpottamassa, kun energiahinnat kääntyvät laskuun. Lisäksi valtion energiatuet auttavat suurimpien sähkölaskujen saajia. Palkkojen odotetaan nousevan tänä vuonna viime vuotta nopeammin, ja vahva työllisyys tukee talouden aktiviteettia.

-  Korkojen nopea nousu ja kuluttajien heikko luottamus ovat näkyneet asuntomarkkinoilla kysynnän vaimenemisena ja hintojen laskuna. Asuntohintojen odotetaan laskevan vielä alkuvuonna, kun markkinoilla haetaan uutta tasapainoa kohonneen korkotason ympäristössä. Asuntokysynnän heikkeneminen alkaa näkyä tänä vuonna asuinrakentamisen hidastumisena, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoo tiedotteessa.

NORDEAN mukaan maailmalla talousuutiset ovat viime aikoina yllättäneet pääosin positiivisesti ja on mahdollista, että maailmantalouden käänne parempaan on jo tapahtumassa.

Nordeassa nähdään kuitenkin myös yhä riskejä maailmantaloudessa. Vaikka globaalit hintapaineet ovat jo kääntyneet laskuun, on työmarkkinatilanne kireä ja palkkapaineet vahvoja niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa.

-  Suuri kysymysmerkki on, kuinka jyrkästi inflaatio hidastuu ja saavuttaako se keskuspankkien tavoitetason. On yhä mahdollista, että rahapolitiikkaa joudutaan kiristämään ja talouskehitystä hidastamaan nyt odotettua enemmän, Koivu ennakoi.

Nordean mukaan Suomessa on julkisella taloudella edessään mittava sopeutusurakka. Pankki perustelee kantaansa sillä, että talouskasvun ennustettu katkeaminen rasittaa julkista taloutta. Samaan aikaan julkisen talouden menoja kasvattavat sosiaalietuuksiin tehdyt inflaationtarkistukset, julkisen sektorin palkankorotukset, kohonneet korkomenot sekä lisäpanostukset maanpuolustukseen. Lisäksi terveydenhuollon ja etenkin vanhustenhoidon menojen odotetaan kasvavan reilusti kahden seuraavan hallituskauden aikana.

-  Suomen julkinen talous on viritetty tasolle, jossa rahoitus on tasapainossa vain, jos taloudessa eletään korkeasuhdannetta ja korot ovat nollissa, arvioi Kostiainen.