Nordea: Pääkonttorin paikka päätetään syyskuussa – liittyminen pankkiunioniin pohdinnassa

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Finanssikonserni Nordea ilmoittaa, että lopullinen päätös pääkonttorin paikasta tehdään syyskuussa. Konsernijohtaja Casper von Koskull kertoo tiedotteessa syyksi sen, että Pohjoismaissa on virinnyt hankkeita, joiden tarkoituksena on tutkia mahdollisuutta liittyä EU:n pankkiunioniin.

Nyt pääkonttori on Tukholmassa ja yksi tulevaisuuden vaihtoehdoista on Helsinki.

Suomi on jo mukana pankkiunionissa, jossa mahdollista pankkikriisiä ratkottaisiin ennen kaikkea eurooppalaisella tasolla. Ruotsin hallitus kertoi aiemmin tässä kuussa, että se selvittää maan mahdollista liittymistä pankkiunioniin.

Taustalla on muun muassa se, että Ruotsin pankkisektori on paisunut. Nordean pohjoismaiset tytäryhtiöt sulautuivat vähän aikaa sitten ruotsalaiseen emopankkiin, ja tytäryhtiöistä Suomessa, Norjassa ja Tanskassa tuli sivuliikkeitä.

Myös Tanska on kertonut selvittävänsä pankkiunioniin liittymisen mahdollisuutta.

Nordea kertoi aiemmin olevansa pettynyt siihen, että pankeille määrätyt vakausmaksut olivat kohoamassa Ruotsissa. Lisäksi Nordea arvioi Ruotsin hallituspolitiikan vaikeasti ennakoitavaksi.

Ruotsin hallitus on perustellut pankeilta kerättäviä vakausmaksuja sillä, että maan pankkisektori on suuri, keskittynyt ja kasvava. Varoja voisi käyttää esimerkiksi silloin, jos jokin pankki joutuisi kriisiin.

Hallituksen suunnitelmat pankeille kaavailluista maksuista ovat muuttuneet kevään ja kesän aikana maltillisemmiksi, mikä on herättänyt kysymyksiä Nordean mahdollisesta jäämisestä Ruotsiin.

Nordean liikevoitto ilman kertaeriä pieneni 1 010 miljoonaan euroon huhti-kesäkuussa, kun tulos vuotta aiemmin oli 1 072 miljoonaa.

Juttua on päivitetty viimeksi klo 8:43.

AVAINSANAT

Työntekijät: Nordea aloittaa yt-neuvottelut – ”Siirtämällä työtä Puolaan ja Viroon ei paranneta asiakaspalvelua”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Työntekijöiden mukaan finanssikonserni Nordea aloittaa Suomessa yt-neuvottelut, joiden vähennystarve on enimmillään lähes 500 työntekijää.

Nordean Suomen-toimintojen pääluottamusmies Paula Hopponen sanoo, että vähennykset keskittyvät asiakaspalvelutehtäviin.

– Karsimalla konttoriverkostoa ja siirtämällä työtä Puolaan ja Viroon ei paranneta asiakaspalvelua, päinvastoin. Toimialamuutosta ja digitalisaatiota käytetään tässä tekosyynä ylimitoitetuille ja ennenaikaisille henkilöstövähennyksille sekä palveluheikennyksille, Hopponen sanoo.

Nordeasta ei kommentoida tietoja, mutta yhtiö kertoo lähettävänsä tiedotteen iltapäivällä.

Nordea kertoi suunnitelmista lokakuussa.

Nordea kertoi lokakuussa, että se suunnittelee vähentävänsä lähivuosina ainakin 6 000 työntekijää. Yhtiö perusteli leikkauksia kustannusten supistamisella ja tehokkuuden lisäämisellä.

Konsernijohtaja Casper von Koskull ei tuolloin tarkentanut vähennysten aikataulua tai kohdistumista eri maiden välillä.

Työntekijäpuolen mukaan nyt yhtiö ilmoitti neljän vuoden vähennysten ensimmäisestä osasta. Työntekijöiden mukaan vähennykset kohdistuvat konttoriverkostoon henkilö- ja yritysasiakaspuolelle sekä niihin liittyviin taustatehtäviin ja Markets-yksikköön.

Nordealla oli vuodenvaihteessa yhteensä 31 600 ihmistä palkkalistoillaan. Suomen henkilöstö on Hopposen lokakuisen arvion mukaan noin 7 500:n vahvuinen, kun määräaikaiset lasketaan mukaan.

Mikko Isotalo–STT

PAM kehottaa työsulkukohteiden työntekijöitä pyrkimään töihin työsulusta huolimatta

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
PAMin Ann Selin: – Työriidan ratkaiseminen olisi kaikkien etu.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo, että työnantajien julistamista työsuluista huolimatta työehtosopimusneuvotteluja kiristävä työriita saadaan ratkaistua.

Hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualaa koskevan työriidan sovittelu ei johtanut ratkaisuun ja siksi työnantajien julistama työsulku on meneillään useissa eri hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualan yrityksissä.

– Työsulut ovat alkaneet ja osaa pamilaisista on estetty pääsemästä töihin. Se on valitettavaa työntekijöiden ja koko alan vetovoiman kannalta. Meidän tavoitteenamme on koko ajan ollut saada ratkaisu sopimalla. Työnantajaliitto MaRa halusi päästä neuvottelemaan alan työehdoista valtakunnansovittelijan johdolla. Se on epätavallista, Selin sanoo PAMin tiedotteessa.

Selin huomauttaa, että nyt on kyseessä työsulku. Se on työnantajien julistama työtaistelutoimenpide, jossa estetään PAMiin kuuluvia työntekijöitä tekemästä töitään.

Työsulut kestävät työnantajan ilmoituksen mukaan 18.12. saakka.

”Ammattiliiton jäsenyys ei oikeuta syrjimään ketään.”

– Olemme kehottaneet kaikkia työsulkukohteiden työntekijöitä pyrkimään töihin työsulusta huolimatta. Vaadimme, että työnantajat antavat työntekijöille kirjallisen perustelun syystä, miksi heitä estettiin tulemasta töihin; Selin jatkaa.

– Ammattiliiton jäsenyys ei oikeuta syrjimään ketään. Näyttää siltä, että ainakin osassa työsulkuun julistetuista paikoista työt jatkuvat normaalisti, mutta osassa työpaikoista työnantajat ovat käännyttäneet pamilaisia kotiin, hän toteaa.

Työriidan sovittelu jatkuu valtakunnansovittelijan toimesta maanantaina 11.12. kello 12.00.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus käsittelee työehtosopimusneuvottelujen tilannetta tiistaina 12.12.

Jättifirma aikoo vähentää Suomestakin rajusti työpaikkoja

Kuva: Getty Images

Yhdysvaltalainen monialajätti General Electric vähentää maailmanlaajuisesti 12 000 työpaikkaa. Suomessa vähennystarvetta on noin 200 työpaikan verran.

Yt-neuvottelut aloitetaan tammikuussa. Suomessa työpaikkojen vähennykset kohdistuvat tiedotteen mukaan energialiiketoimintaan, pääasiassa Tampereelle.

GE tähtää irtisanomisilla miljardin dollarin säästöihin ensi vuonna.

Yhtiön mukaan suunnitelmat johtuvat energiamarkkinoiden haasteista eri puolilla maailmaa. Fossiilisten polttoaineiden voimaloiden kysyntä on heikentynyt, ja yhtiö supistaa toimintojaan parantaakseen kannattavuuttaan.

Viime kuussa GE puolitti osinkonsa. Kyseessä oli vasta toinen kerta 1930-luvun laman jälkeen, kun yhtiö leikkasi osinkoaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kuluttaja-asiamies on vienyt neljä yritystä markkinaoikeuteen harhaanjohtavan hinnoittelun vuoksi – vaatii 100 000€ uhkasakkoa

Kuluttaja-asiamies on vienyt neljä yritystä markkinaoikeuteen harhaanjohtavan hinnoittelun vuoksi. Kieltojen tehostamiseksi kuluttaja-asiamies vaatii yrityksille 100 000 euron uhkasakkoja.

Yritykset ovat Scandinavian Outdoor, SGN Sportia, L-Fashion Group ja Kruunukaluste. Kuluttaja-asiamies on selvittänyt, ovatko kuluttajille markkinoidut hinnanalennukset todellisia.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan yrityksiä on ohjeistettu ja niiden kanssa on neuvoteltu lain vaatimuksista.

– Koska yritykset eivät saamastaan ohjeistuksesta ja lupauksistaan huolimatta muuttaneet markkinointiaan, kuluttaja-asiamies määräsi yrityksille kiellot kesällä 2017. Koska yritykset vastustivat kieltoja, kuluttaja-asiamies vei yritykset markkinaoikeuteen, kuluttaja-asiamies kertoo tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta

Monen onnenpäivä on tänään: veronpalautukset tileille

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Viime verovuoden ennakonpalautukset eli kansankielisemmin veronpalautukset maksetaan tänään tileille. Palautukset maksetaan niille, jotka ovat ilmoittaneet pankkitilitietonsa Verohallintoon.

Jos Verohallinnolla ei ole asiakkaan tilinumeroa, veronpalautukset maksetaan maksuosoituksina 13. joulukuuta alkaen.

Maksuosoituksen lunastaminen on muuttunut maksulliseksi, minkä vuoksi Verohallinto ei palauta alle 15 euron summia maksuosoituksina, ellei asiakas sitä erikseen pyydä.

Jos tilitiedot ovat vanhentuneet, rahat palautuvat Verohallinnolle. Näille asiakkaille lähetetään tilinumerotiedustelu, ja kun tilinumero on ilmoitettu, kansalainen saa rahansa noin viikon kuluessa.

Mikäli verovelvollisella on aiemmin maksamatta jääneitä veroja, veronpalautus käytetään maksamattomiin veroihin. Tästä kuitenkin ilmoitetaan aina palautuksen saajalle. Veronpalautus voidaan myös ulosmitata, ja ulosottoviranomainen voi käyttää veronpalautusta muidenkin kuin verovelkojen maksuun.

Henkilöasiakkaiden veronpalautuksiin lisätään palautuskorko. Tämä korko ei ole verotettavaa tuloa.

Mätkyjä saaneet ovat puolestaan jo myöhässä maksunsa kanssa. Ensimmäisen erän eräpäivä oli viime viikolla, ja toinen erä on maksettava viimeistään 1. helmikuuta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta