tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Nordealle miljoonan euron seuraamusmaksu ja julkinen varoitus – Finanssivalvonnalta sanktioita myös kolmelle muulle yhtiölle

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Finanssivalvonta määrää julkiset varoitukset ja seuraamusmaksut Nordea Bankille, Helsingin Seudun Osuuspankille, Alexandria Pankkiiriliikkeelle ja Investium Oy:lle.

Finanssivalvonta teki vuosina 2015–2016 tarkastuksen, jossa keskityttiin siihen, miten yli 70-vuotiaille ei-ammattimaisille oli myyty sijoitusrahastoja ja strukturoituja rahoitusvälineitä.

Tarkastuksessa havaittiin muun muassa useita laiminlyöntejä yhtiöiden velvollisuudessa hankkia riittävät tiedot asiakkaasta ja varmistua liiketoimien soveltuvuudesta.

Lisäksi yhtiöt eivät olleet dokumentoineet selonottovelvollisuutta asiakirjoihin siten, että tietojen avulla olisi voitu jälkikäteen todentaa tapahtumien kulku.

– Yhtiöt ovat tällä menettelyllään vaarantaneet Finanssivalvonnan valvonnan toimivuuden ja tehokkuuden, Finanssivalvonta toteaa päätöstiedotteessaan.

Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliikkeen merkittävimmät puutteet liittyivät asiakkaiden sijoitustavoitteiden sekä sijoituskokemuksen ja -tietämyksen selvittämiseen. Lisäksi havaittiin puutteita asiakkailta hankittavien tietojen ja soveltuvuusarviointien dokumentoinnissa. Nordea oli lisäksi sijoitusneuvonnassaan laiminlyönyt tunnistaa ja ehkäistä eturistiriitatilanteita.

Finanssivalvonta on määrännyt seuraavat hallinnolliset seuraamukset:

  • Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliikkeelle 1 000 000 euron seuraamusmaksu ja julkinen varoitus
  • Helsingin Seudun Osuuspankille 400 000 euron seuraamusmaksu ja julkinen varoitus
  • Alexandria Pankkiiriliike Oyj:lle 90 000 euron seuraamusmaksu ja julkinen varoitus
  • Investium Oy:lle 20 000 euron seuraamusmaksu ja julkinen varoitus

Finanssivalvonnan päätökset eivät ole lainvoimaisia. Yhtiöillä on oikeus valittaa 6.3.2017 annetuista päätöksistä markkinaoikeuteen 30 päivän aikana niiden tiedoksisaannista.

Myönteisten talousuutisten trendi jatkuu: ”Suomi on saanut tehtyä pesäeron heikkoihin vuosiin”

Kuva: Lehtikuva

Suomen talouskasvu jatkuu hyvänä ja laaja-alaisena myös vuonna 2018, arvioivat finanssiryhmä OP:n ekonomistit. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,5 prosentin vauhtia tänä vuonna ja ensi vuonna.

Aiemmin keväällä finanssiryhmä ennusti bruttokansantuotteen kasvavan ensi vuonna kaksi prosenttia.

– Talouskasvu on jo nyt tukevalla pohjalla, mutta ensi vuonna käy yhä selvemmin ilmi, että Suomi on saanut tehtyä pesäeron heikkoihin vuosiin kunnon suhdannenousulla, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen ryhmän tiedotteessa.

Taloutta tukevat ekonomistien mukaan viennin veto, investointien ripeä kasvu ja yksityisen kulutuksen kasvu.

Ekonomistit ennustavat myös inflaation pysyttelevän euroaluetta hitaampana. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan runsaan prosentin verran ensi vuonna.

OP:n ennusteen mukaan työllisyysaste nousee ensi vuonna 70,4 prosenttiin.

– Työttömyys- ja työllisyysasteilla mitattuna Suomella on vielä matkaa korkeasuhdanteeseen. Pidemmän aikavälin kannalta on kriittistä, miten työvoimakapeikkojen syntymistä voidaan ehkäistä. Tässä katseet kääntyvät myös yrityksiin, Heiskanen sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Tilanne ei odottamalla parane” – Kolme tunnettua ekonomistia suosittelee kiristävää finanssipolitiikkaa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Ministeri Sampo Terho (uv.), Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Petteri Orpo (kok.) Valtiovarainministeriön ja ministeriöiden välisissä budjettineuvotteluissa valtioneuvoston linnassa Helsingissä.

Suomella ei ole varaa elvyttävään talouspolitiikkaan, sanovat Nobel-voittaja Bengt Holmström, Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Kolme tunnettua ekonomistit suosittelevat kiristävää finanssipolitiikkaa muistiossaan, jonka he luovuttivat valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.) maanantaina.

– Menolisäyksiä olisi vältettävä ja mahdolliset verokevennykset tulisi rahoittaa menoja vastaavasti leikkaamalla, ekonomistit kirjoittavat.

Ekonomistien mukaan Suomi elää nousukautta ja pian ehkä korkeasuhdannetta. Heidän mukaansa nyt on aika kerätä puskureita pahan päivän varalle ja alentaa rakenteellista alijäämää.

Neutraalia finanssipolitiikkaa puoltaa ekonomistien mukaan muun muassa se, että nousuvaihe on vasta aluillaan.

Ekonomistit ilmaisevat huolensa julkisen talouden alijäämäisyydestä ja kestävyysvajeesta.

– Rakenteellinen alijäämä tai kestävyysvaje ei näillä näkymin supistu lainkaan, eikä tilanne odottamalla parane, he kirjoittavat.

Korkeakoulut pitäisi ekonomistien mielestä jakaa.

Holmström, Korkman ja Vihriälä ehdottavat uudistuksia korkeakouluihin. Heidän mukaansa korkeakoulut pitäisi jakaa laaja-alaisiin, kansainvälisen tason tutkimukseen tähtääviin yliopistoihin ja koulutusta painottaviin yliopistoihin.

– Edellisiä ei voi olla kovin monta, jälkimmäisten määrää ei ole tarvetta rajoittaa, suomalaisten osaamisesta huolestuneet ekonomistit kirjoittavat.

He ehdottavat myös kandidaatintutkinnon erottamista maisteritutkinnosta sekä lukukausimaksujen käyttöönottoa.

– Kohtuulliset maksut eivät heikennä mahdollisuuksien tasa-arvoa, jos niihin liittyy hyvin suunniteltu opintolainajärjestelmä.

Hallituspuolueiden väliset budjettineuvottelut alkavat kuun lopussa.

Jutun otsikkoa on korjattu klo 19:43.

Taloussanomat: Seppälän vuonna 1930 alkanut taival on päättymässä konkurssiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vaateketju Seppälää haetaan konkurssiin, kertoo Taloussanomat. Lehden mukaan Verohallinto on jättänyt konkurssihakemuksen Helsingin käräjäoikeudelle.

Käräjäoikeus hyväksyi Seppälä Oy:n ja sen tytäryhtiö Seppälä Finlandin yrityssaneerauksen huhtikuussa.

Saneeraustarve perustui uhkaavaan maksukyvyttömyyteen. Yhtiön liiketoiminta on ollut usean vuoden ajan tappiollista. Seppälä kertoi, että saneerauksen tavoitteena on ketjun taloudellisen tilan tervehdyttäminen.

Seppälän taival alkoi vuonna 1930.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Muutos on käynnissä” – Naisia nimitetään vihdoin korkean profiilin toimitusjohtajiksi

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / NASDAQ

Nokian Renkaiden toimitusjohtajana aloitti kesäkuussa Hille Korhonen. Fiskars kertoi viikko sitten torstaina nimittäneensä Jaana Tuomisen uudeksi toimitusjohtajaksi.

Pienissä pörssiyhtiöissä on jo useita naisia toimitusjohtajina, mutta tähän saakka suuryrityksissä ainoa on ollut Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven, joka aloitti toimessaan vajaat kaksi vuotta sitten.

– Kokonaismäärä on toki vähäinen mutta kertoo, että asennemuutos on tapahtumassa. Muutos on käynnissä, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Ennen vuotta 2011 Suomessa ei ollut pörssiyrityksissä lainkaan naistoimitusjohtajia. Senkin jälkeen Suominen Oyj:n Nina Kopola oli pitkään ainoa laatuaan.

Naistoimitusjohtajien vähäinen määrä on suurin epäkohta yritysten hallintoelimissä, sillä yhtiöiden hallituksissa on jo kohtalainen määrä naisia ja määrä on nouseva.

Keskuskauppakamarin mukaan naisten osuus kaikista suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista nousi keväällä 25 prosenttiin ja suurissa pörssiyhtiössä 32 prosenttiin. Yleinen tavoite on, että kumpaakin sukupuolta on hallintoelimissä vähintään 40 prosenttia.

Naisasialiitto Unioni huomauttaa, että on vielä pitkä matka tavoitteeseen. Suunta on kuitenkin oikea.

– Kaikki sellainen kehitys, missä sukupuolten tasa-arvo edistyy, on myönteistä, sanoo Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen.

Naisten osuus johtoryhmissä ja liiketoimintaryhmien johdossa on noussut.

Toimitusjohtajiksi noustaan liiketoimintaryhmien johdosta. Naisia on runsaasti viestintä-, henkilöstö- ja lakiasiainjohtajina, mutta niiden kaltaisista tukitoiminnoista toimitusjohtajia ei yleensä rekrytoida.

– Viime vuosina yleisesti ottaen naisten osuus johtoryhmissä ja liiketoimintaryhmien johdossa on noussut, Linnainmaa kertoo.

Keskuskauppakamarin viime syksyn selvityksessä ilmeni kuitenkin, että nousu oli taittunut. Linnainmaan mukaan suunta on nyt kysymysmerkki. Nuoremmissa sukupolvissa myönteinen kehitys on kuitenkin jatkunut.

Hille Korhonen on esimerkki siitä, miten liiketoimintaryhmien johdosta noustaan toimitusjohtajaksi. Ennen Nokian Renkaita hän työskenteli Alkon toimitusjohtajana ja sitä ennen muun muassa Fiskarsin tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtajana. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti.

Pörssissä suurin sektori on teollisuustuotteet ja -palvelut, joiden johdossa on vain 3 prosenttia naisia.

Suomen elinkeinoelämä on voimakkaasti teollisuusvaltainen. Pörssissä suurin sektori on teollisuustuotteet ja -palvelut, joiden liiketoimintaryhmien johdossa on vain 3 prosenttia naisia. Heidän osuutensa on pienempi kuin teknisen koulutuksen saaneiden naisten ylipäätään.

– Ehkä insinöörinaiset ovat aika painottuneesti asiantuntijapuolella tai keskijohdossa. Tässä on joku vuoto selvästikin, Linnainmaa sanoo.

Miesten ja naisten palkkaero nyt: 3€/h

Miesten ja naisten välinen ero yksityisen sektorin tuntipalkoissa kaventui viime vuonna tasan kolmeen euroon, kertoo Tilastokeskus.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaiset miehet tienasivat viime vuonna keskimäärin noin 16,5 euroa ja naiset 13,5 euroa tunnissa. Naisten tekemistä työtunneista maksettiin siis keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miesten tekemistä.
Toissa vuonna ero naisten ja miesten keskimääräisessä tuntiansiossa oli noin 3,20 euroa.

Yksityisen sektorin tuntipalkka-alojen tilastossa korkeimmalle ylsivät ahtaustyöntekijät, selvästi yli 20 euron keskituntipalkalla.

Palkkatilaston loppupäässä olivat muun muassa toimistosiivoojat 11 euron palkalla. Suhteellisesti toimistosiivoojien ansiot ovat kuitenkin nousseet selvästi, lähes 18 prosenttia 2010-luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta