Nordealta odotetaan ratkaisua pääkonttorinsa sijaintimaasta tänään – Vahvistuvatko sinivalkoiset värit Nordeassa?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Nordean hallituksen puheenjohtaja on Björn Wahlroos.

Finanssikonserni Nordealta odotetaan vihdoin tänään päätöstä kotipaikasta. Nordea on selvittänyt mahdollisuuksia muuttaa pääkonttorinsa pois Ruotsista Suomeen tai Tanskaan. Emoyhtiön kotipaikan mahdollinen siirto ei Nordean mukaan vaikuttaisi asiakkaisiin ja koskisi vain hyvin rajattua määrää työntekijöitä. Analyytikkoarvioissa on pidetty hyvin mahdollisena, että pääkonttori voisi siirtyä Suomeen.

Nordea pettyi keväällä siihen, että pankeille määrätyt vakausmaksut olivat kohoamassa Ruotsissa. Alun perin Nordean odotettiin kertovan pääkonttoripäätöksestä jo kesän aikana. Pankki sanoi kuitenkin haluavansa arvioida Ruotsin ja Tanskan viimeaikaiset ilmoitukset, joiden mukaan maat selvittävät mahdollista liittymistä EU:n pankkiunioniin.

Nordealla on vahvat juuret myös Suomessa, ja 1990-luvun fuusioiden yhteydessä ilmassa oli maaotteluhenkeä Suomen ja Ruotsin välillä nyttemmin pohjoismaisessa Nordeassa.

Kymmenen viime vuoden aikana pankin sinivalkoisuus on jälleen ollut kasvussa. Sampo on nykyisin Nordean suuromistaja, ja Nordean hallituksen puheenjohtaja on Björn Wahlroos. Nordean konsernijohdossakin kipparoi suomalainen Casper von Koskull.

Von Koskull totesi kesällä, että EU:n pankkiunioni on tärkein, muttei ainoa tekijä, kun Nordea miettii pääkonttorinsa sijaintipaikkaa. Suomi on jo mukana pankkiunionissa, jossa mahdollista pankkikriisiä ratkottaisiin ennen kaikkea eurooppalaisella tasolla.

Valvonta ja riskit puhuttavat

Nordean aiemmat sivuliikeveivaukset ja nyt pääkonttoripohdinta ovat Suomessa herättäneet keskustelua valvonnasta ja riskeistä.

Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen sanoi keväällä, että Suomen finanssisektorin kannalta olisi hyvä asia, jos finanssikonserni Nordea toimisi pankkiunionin sisällä.

Pankkiunionin sisällä pankin vakavaraisuutta valvoo Euroopan keskuspankki EKP, pankkiunionin ulkopuolella valvonta on pankin kotimaan valvojan käsissä. Toistaiseksi molemmissa tilanteissa talletussuoja on pankin kotimaan vastuulla.

Nordean pääkonttorin mahdollinen muutto Tukholmasta Helsinkiin siirtäisi suuren summan pohjoismaisten asiakkaiden talletuksia Suomen talletussuojajärjestelmään. Tällöin talletuskorvausten rahoittaminen mahdollisessa kriisitilanteessa voisi ajautua viime kädessä Suomen valtion vastuulle, mutta tämä on monen mutkan päässä.

Olennaisinta pankin tuloksentekokyky

Piensijoittajalle olennaisinta pääkonttoriratkaisua tekevän Nordean suhteen on pankin tuloksenteko- ja osingonmaksukyky tulevaisuudessa, arvioi Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius. Nordean osaketta omistavat suomalaiset kotitaloudet laajasti.

– Tanskaan siirtymisessä piensijoittaja menettäisi todennäköisesti verotuksessa verokäytänteen hankaluuden takia. Rothovius sanoo. Nordean pääkonttorin pysyminen Ruotsissa tai siirtyminen Suomeen olisi hänen mukaansa piensijoittajalle verotuksellisesti yhtä edullista.

Olli Kuivaniemi, STT

AVAINSANAT

Luulitko, että nämäkin hedelmät  liikkuvat käsipelillä varastosta kauppaan?  Ehei, tuhat rekkaa päivässä hoitaa S-ryhmän valtavaa logistiikkakeskusta Sipoossa

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari
Nämäkin hedelmät tulevat Sipoosta ainakin tulevaisuudessa. Kuva Kannelmäen Prismasta.

Tavara liikkuu vinhasti S-ryhmän uuden Sipoon logistiikkakeskuksen hihnoilla eräänlaisten tarjottimien päällä. Merkinnät tuotteiden ohjaamiseksi oikeaan osoitteeseen ovat tarjottimessa, eivät tuotteessa.

– Siten hoidetaan ohjaus, että tuote menee oikeaan myymälään, kertoo S-ryhmän logistiikkayhtiön Inex Partnersin toimitusjohtaja Jari Pousi.

Hänen mukaansa muuten tuotteiden ohjaaminen olisi vaikeata. Jokainen tavarantoimittaja joutuisi merkitsemään itse jokaisen kollin automatisoitua varastoa varten.

– Tässä automaatioratkaisussa toimittajan ei tarvitse tehdä mitään omille merkinnöilleen.

Päivittäistavaroista huolehtivan logistiikkakeskuksen käyttöönotto Sipoossa on edennyt noin puoliväliin. Pitkälle automatisoidun keskuksen käyttöönotto alkoi viime vuoden kesäkuussa, ja täydessä toiminnassa sen on määrä olla ensi vuoden lopussa.

– Kun keskus on valmis, on laskettu, että alueella käy vajaat tuhat rekkaa päivässä, Pousi kertoo.
Päivittäistavarakeskus on valtava. Alueella on jo vuonna 2013 valmistunut pienempi käyttötavaroita käsittelevä varasto. Tontin laajuus on peräti lähes 100 hehtaaria.

Logistiikkakeskus aloitti kuivatavaroilla. Elokuussa mukaan tulivat hedelmät ja vihannekset. Viimeiseksi keskukseen tulevat pakasteet ensi elokuussa.

– Täällä voidaan kypsyttää kerrallaan 65 miljoonaa kiloa banaaneja, Pousi esittelee pitkää hallia.

Automaatio miellyttää työntekijää

Sipoon päivittäistavarakeskuksen pääkäyttäjä Ville Saari kertoo, että työ varastossa on muuttunut paljon verrattuna hänen aiempaan työhönsä S-ryhmän vanhassa logistiikkakeskuksessa Espoon Kilossa.

– Se, että ihminen valvoo automatiikkaa, on miellyttävää, Saari sanoo.
Automatiikka hoitaa pakkausten nostelun.

Sipoossa on töissä myös naisia.

– Toivottavasti heitä tulisi enemmänkin.

Antti Autio, STT

Ruotsin viisi jäänmurtajaa halutaan korvata uusilla

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Jäänmurtaja Kontio murtaa jäätä vuonna 2013.

Ruotsin viisi jäänmurtajaa pitäisi vaihtaa uusiin vuoteen 2030, ehdotetaan talvimerenkulkua koskevassa selvityksessä. Hallitukselle ja Ruotsin merenkulkulaitokselle jätetyssä ehdotuksessa todetaan, että Ruotsin murtajista neljä on otettu käyttöön 1970-luvulla. Vain yksi niistä pystyy tekemään jäähän 31 metriä leveän väylän, mikä on muodostumassa alan yleiseksi standardiksi.

Leveämpää väylää tarvitaan jotta suuremmat alukset pääsisivät esimerkiksi Luulajaan, raportissa sanotaan.
Todennäköistä on, että myös Ruotsin puolustusvoimat ja rannikkovartiosto voisivat tarvita uusia aluksia.
Arvio on, että uudet murtajat maksaisivat reilut sata miljoonaa euroa kappale.

AVAINSANAT

Yli puolet avoimista työpaikoista vaikeasti täytettäviä

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Avoimia työpaikkoja oli heinä-syyskuussa 34 300, eli 12 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla, kertoo Tilastokeskus. Määrä kasvoi erityisesti teollisuudessa.

Tarjolla olleista avoimista työpaikoista vajaa viidennes oli osa-aikaisia, reilu kolmannes määräaikaisia ja yli puolet vaikeasti täytettäviä. Osa avoimista paikoista kuuluu useampaan alaryhmään.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi pääosin Pohjois- ja Itä-Suomen sekä Länsi-Suomen suuralueilla.

Ensiasuntojen ostajat taas liikkeellä – kauppa piristynyt isoissa kaupungeissa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo) ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 1,1 ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Hintakehityksessä on selkeä ero pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä. Hypo arvioi, että pääkaupunkiseudulla hinnat nousevat huomattavasti ripeämmin, noin 2,5 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.

Hypo ennustaa yhä kaupungistumisen jatkuvan ja keskisuurten kaupunkien käyvän pudotuspeliä. Helsingin, Tampereen ja Turun muodostama kasvukolmio nykäisee Hypon mukaan nousukaudella eroa muuhun Suomeen.

Kasvukolmion alueelle haluavat myös nuoret, sillä pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa tehdään jo yli puolet ensikotien kaupasta.

Ensiasunnon ostajien määrä romahti finanssikriisissä ja sen jälkeisessä taantumassa, mutta nyt ensiasuntojen kauppa on piristynyt suurissa kaupungeissa.

Hypon mukaan Suomessa ei ole asuntokuplaa. Tukholmassa asuntojen hinnat laskivat lokakuussa peräti 3,5 prosenttia, ja pahimpana vaihtoehtona olisi raju pankkeihin leviävä romahdus.

Penna Urrila EK:n talouspolitiikan johtajaksi

Kuva: elinkeinoelaman-keskusliitto / Nina Dodd
Penna Urrila.

Penna Urrila on valittu Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n talouspolitiikasta vastaavaksi johtajaksi ja pääekonomistiksi. Hän aloittaa tehtävässään 1. maaliskuuta 2018. Aiemmin Urrila on toiminut EK:ssa johtavana ekonomistina sekä talouden analyysista ja yrityskyselyistä vastaavan Talous ja tutkimus -ryhmän vetäjänä.

Talouspolitiikka-vastuualueen johtajana Urrila on johtoryhmän jäsen ja vastaa EK:n veroryhmästä, palkkatilastoista sekä Talous ja tutkimus -ryhmästä.

– Suomen talous on juuri jättämässä taakseen pitkän vaikean jakson. EK on avainasemassa vaikuttamassa siihen, että Suomi kehittyy muuttuvassa maailmassa avoimena eturivin yhteiskuntana, jossa yrityksillä ja kansalaisilla on hyvät menestymisen edellytykset, toteaa Penna Urrila.

EK:n talouspolitiikan vastuualueen nykyinen johtaja ja pääekonomisti Jussi Mustonen jatkaa EK:ssa vuoden 2018 loppuun saakka.