Nordea on joutunut kovan kritiikin kohteeksi, kun niin sanotuista Panaman papereista kävi ilmi muun muassa, että konsernin Luxemburgin yksikkö on perustanut asiakkailleen satoja veroparatiisiyhtiöitä vuosina 2004–2014.

Ruotsin finanssivalvoja on jo kertonut aloittavansa tutkinnan Nordean toimista Luxemburgissa. Pankkikonsernin emoyhtiö on ruotsalainen, ja Ruotsin finanssivalvoja on siten päävastuussa koko ryhmän valvonnasta.

Suomen Finanssivalvonta (Fiva) ei paljasta, onko tietovuotopaljastusten vuoksi syytä epäillä, että pankkitoiminnassa Suomessa olisi toimittu lakien tai määräysten vastaisesti tai että onko Suomen Nor­dean pankkipalvelutoiminnasta luvassa mahdollisesti tutkinta.

Osastopäällikkö Jyri Helenius ei myöskään sano, onko Fiva pyytänyt tietovuotopaljastusten takia esimerkiksi asiakirjoja joltain valvottavaltaan Suomessa tai tehnyt erityistarkastuksia.

Nordea kuuluu EU:n yhteisen pankkivalvonnan piiriin ja on Euroopan keskuspankin valvonnan alainen. EKP vastaa Suomen suurimpien pankkien eli esimerkiksi juuri Nordean osalta vakavaraisuusvalvonnasta eli siitä, ettei pankki ota liian suuria riskejä, vaan pysyy pystyssä.

Tietovuotopaljastukset saattavat esimerkiksi vaikuttaa maineeseen ja sitä kautta pankin toimintaan.

Menettelytapoihin liittyvät asiat sekä mahdollinen rahanpesu ovat puolestaan Suomessa puhtaasti Finanssivalvonnan alaisia asioita.