Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Pääkirjoitukset

Normienpurku – surullinen käänne ympäristönsuojelun historiassa

Suomen ympäristöpolitiikka ja -hallinto olivat pitkään etulinjassa koko maailman mittakaavassa. Kun ympäristöministeriö aloitti toimintansa vuonna 1983, se oli ensimmäisiä maailmassa.

Ympäristöministeriöstä käytiin raju poliittinen kamppailu. Viime hetkiin asti kiisteltiin siitä, kuinka laaja-alaiseksi uusi ministeriö tulisi. Eduskunnan lopullisessa äänestyksessä Kalevi Sorsan hallituksen esittämää laajempaa versiota kannattivat kansanrintamahallituksessa olleet vasemmistopuolueet SDP ja SKDL sekä oppositiosta kokoomus. Hallituspuolueista keskusta ja RKP äänestivät vastaan.

Samankaltainen poliittinen jakolinja on ainakin ajoittain näkynyt ympäristöasioissa näihin päiviin asti.

Ympäristöhallinto ja -lainsäädäntö kehittyivät pääasiassa myönteisesti vuosituhannen vaihteeseen saakka. Ympäristöhallintoon perustettiin alueelliset ympäristökeskukset ja Suomen Ympäristökeskus Syke. Isojen hankkeiden kohdalla alettiin edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA).

Kesällä eläköityvä vuosikymmenet ympäristöpolitiikkaa seurannut Suomen luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen on tuoreessa haastattelussaan (Luonnonsuojelija 2/2016) huolestunut 2010-luvulla alkaneesta ympäristönsuojelun alasajosta.

Erityisesti Kurosta närästää porvarihallituksen “normienpurkutalkoot”, joiden varjolla myös ympäristönormeja ollaan purkamassa. Hallitus haluaa myös “sujuvoittaa lupaprosessien käsittelyä”. Kurosen mielestä kyse on puhtaasti ympäristönsuojelun tason heikentämisestä.

Kurosen esiin nostamien heikennysten lista on hämmästyttävän pitkä. Pienistä puroista uhkaakin kasvaa vuolas virta. Normienpurku näyttäytyy surulliselta käänteeltä Suomen luonnonsuojelun historiassa.

Itsenäistä ympäristöhallintoa on alasajettu erityisesti 2010-luvulla. Alueelliset ympäristökeskukset tulivat osaksi Ely-keskuksia. Keskustan synkeästi vastustamaa ympäristöministeriötä oltiin yhdistämässä kepuvetoiseen maa- ja metsätalousministeriöön. Keskusta saikin osavoiton, kun ministerien tehtävät yhdistettiin. Sote-uudistuksen siivellä ollaan nyt uudistamassa aluehallintoa. Uhkana on, että ely-keskuksetkin lopetetaan.

Stubbin hallituksen aikana bisnes edellä -ajattelu vesitti soidensuojelun. Sipilän hallituksen metsähallituslaki jatkaa samalla linjalla. Kuvaan kuuluu, että luonnonsuojelun ja ympäristöhallinnon määrärahoja supistetaan rajusti, useassa tapauksessa sopeutukset ovat suurempia kuin muilla hallinnonaloilla. Veronmaksajienkin rahoilla pyöritetyn Talvivaaran kaivoksen ympäristötuhoja joudutaan korjaamaan summilla, jotka ylittävät koko ympäristöhallintoon käytettävät määrärahat.

Keskustajohtoisen hallituksen ympäristövihamielinen politiikka on väärä signaali maailmassa, jossa ilmastonmuutoksen vastustaminen pitäisi olla osa kaikkea politiikkaa.

JK. Heinäkuussa Yhdysvaltojen republikaanien presidenttiehdokkaasi huudettavan Donald Trumpin kampanja kompuroi, kun hänen “yliopistonsa” vedätykset paljastuivat viime viikolla. Vahinkoja ei taida korvata yllättäen ja pyytämättä Pohjois-Koreasta saatu tuki.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE