Esiin ovat nousseet tutut aiheet muun muassa toisen asteen opetuksen maksullisuudesta, hallituksen leikkauksista, nuorten osaamisen hiipumisesta, translaista ja yritystuista.

Yläkouluikäiset ministerit ovat laittaneet ministerit todella tiukoille kysymyksineen.

– Hallitus on tehnyt paljon leikkauksia työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden tuesta. Miksi hallituksen leikkaukset kohdistuvat juuri pienituloisimpiin? kysyi esimerkiksi Jasna Siven Orimattilan yhteiskoulusta.

Hän totesi, että hallituksen aloittaessa takana oli useita erittäin huonoja vuosia Suomen taloudessa ja työllisyydessä. Suomi joutui ottamaan ja vieläkin ottaa todella paljon velkaa.

– Varsinkin kun nuorten parlamentti on koolla, haluan sen tuoda esille, että kuka sen velan maksaa. Sen maksaa tulevat sukupolvet ja teidän sukupolvenne. Siksi meidän oli tehtävä koviakin päätöksiä. Teimme hallituskauden alussa oikeastaan kaikkiin hallinnonaloihin, kaikkiin ministeriöihin kohdistuvia leikkauksia. Ne olivat ikäviä päätöksiä. Me olemme samaan aikaan tehneet niitä toimia, jolla Suomen taloutta on saatu kasvuun ja tuettu sitä hyvää kasvua, mikä maailmalta on tullut, Orpo sanoi.

Hän jatkoi, että nyt näyttää paremmalta ja velkaantuminen saadaan pysäytettyä.

– Tulee vielä se päivä, kun talous on paremmassa kunnossa, että voidaan auttaa niitä, jotka ovat heikommassa asemassa. Me tarvitsemme siihen vaan hyvää talous- ja työllisyyskehitystä, että meillä on siihen varaa, Orpo sanoi.

Kuuntelemassa Nuorten parlamentin kyselytuntia. Todella osuvia ja fiksuja kysymyksiä. Nuoret todella grillaavat hallitusta jopa oppositiota paremmin. 😊#nuortenparlamentti #eduskunta

— Joona Räsänen (@JoonaRasanen) March 23, 2018

Sandra Santamäki Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervan toimipisteestä Jyväskylästä kysyi työkykyisten vammaisten korkesta työttömyysasteesta. Se on tällä hetkellä 40 %.

Santamäki muistutti, että myös vammaiset nuoret saavat ammatti- tai korkeakoulutuksen ja ovat päteviä työntekijöitä.

– Miten he pystyvät toimimaan tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä, jos eivät pääse näyttämään osaamistaan? Työttömyys lisää voimakkaasti myös syrjäytymisriskiä, Santamäki sanoi.

Vastauksen antoi työministeri Jari Lindström (sin.). Hän viittasi ministeriöiden OTE-hankkeesen, jonka avulla pyritään työllistämään osatyökykyisiä.

– Hallitus on tunnistanut sen, että meillä on paljon ihmisiä, joilla voi olla jokin vamma tai osatyökykyisyys. Siitä huolimatta heillä on paljon vielä annettavaa työelämään. Me tarvitsemme näiden ihmisten työpanosta Suomessa, Lindström sanoi.

Yksi keino on Lindströmin mukaan se, että palkkatuetun työn kautta myös vammainen ihminen pääsee antamaan oman panoksensa yrityksellä.

– Usein nämä ihmiset ovat äärimmäisen tunnollisia ja hyviä työntekijöitä. Vamma ei voi olla mikään este päästä työelämään, Lindström sanoi.

Kyselytunnilla myös äänestettiin. Roni Lehnuskoski Leppävaaran koulusta Espoosta kysyi pitäisikö joukkoliikenne olla pääkaupunkiseudulla kaikille maksutonta.

Äänestystulos oli todellinen harvinaisuus. Se päättyi tasan 97–97 (4 tyhjää, 1 poissa), mikä huvitti täysistuntosalissa. Puhemies Paula Risikko totesi, että normaalitilanteessa äänestettäisiin uudestaan. Nyt näin ei kuitenkaan tehty.

Eduskunnan puhemies on kutsunut nuorten parlamenttiin mukaan kaikki Suomen yläkoulujen oppilaat. Tänä vuonna istuntopäivään osallistuu 146 yläkoulua. Mukana eduskunnassa on nelisensataa nuorta.

Istuntopäivän aikana nuoret tutustuvat eduskuntatyöhön.

Nuorten parlamentti -toiminnan tavoitteena on tukea nuorten osallistumista ja osallisuutta, edistää nuorten kiinnostusta yhteiskunnalliseen toimintaan, erityisesti eduskuntaan ja kehittää toimintoja nuorten kuulemis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi.

Nuorten parlamentti -toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan eduskunnan ja Kehittämiskeskus Opinkirjon yhteistyönä.

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen.