Politiikka

Nuoret hakevat uutta suuntaa taidetyöpajoista

Nuoret jyväskyläläiset Matti Turunen, Jenni Pilkkakangas ja Mihailitsa Miaoulis istuvat Matarankadun taidetyöpajan kahvipöydässä maanantaiaamuna. On alkamassa neljäs viikko kolmen kuukauden elämystyöpajassa, johon nuoret ovat päätyneet hakemaan uutta suuntaa elämälleen. Nuoria yhdistää työttömyys ja opiskelupaikan puute.

 

Matti Turusella on taustallaan sähkö- ja automaatioasentajan opintoja, mutta töitä ei ole ollut. Työpajaan hänet ohjattiin sosiaalitoimen kautta. Vielä mitään isoja oivalluksia ei ole herännyt, mutta Turunen suhtautuu asioihin positiivisesti.
– On tässä joitain kiinnostuksia herännyt. Ihan mukavaa. Myöhemmät suunnitelmat ovat kuitenkin vielä auki.
– Ehkä sitä johonkin koulutukseen hakee seuraavaksi. Ollaan nyt tämä paja ensin.

 
Jenni Pilkkakankaalla on selkeämmät suunnitelmat. Tarkoitus oli hakea TAMKiin jo tänä keväänä, mutta ennakkotehtävien tekeminen jäi muiden kiireiden vuoksi. Pilkkakangas kokee saaneensa pajasta paljon hyödyllisiä elämäntaitoja, kavereita ja ennen kaikkea rutiineita päiviinsä.
– Kuulin pajasta kavereideni kautta ja hakeuduin itse, olen aina ollut kiinnostunut kädentaitojen kehittämisestä.
Nuoret kertovat hyvin avoimesti vaikeista elämäntilanteistaan ja siitä, millaisia ponnistuksia kotisohvalta ylös pääseminen on vaatinut.

 
– Kolme vuotta olen ollut toimettomana. Ensin jäi vaikean elämäntilanteen takia lukio kesken, sitten hain Priimukselle ravintola-alan koulutukseen, mutta sekin jäi kesken. Onneksi TE-toimisto sitten ohjasi tänne, Miaoulis kertoo omasta polustaan. Hänkin näkee työpajan annin hyödylliseksi.
– Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tuntuu, että teen jotain järkevää elämälläni. Tuntuu, että tässä on vähän jopa toivoa. Miaoulis aikoo hakea seuraavaksi muihin työpajoihin ja aikanaan yhteishaussa koulutukseen. Tahto mennä elämässä eteenpäin on kova.

 
Työpajoissa nuoret etsivät omia vahvuuksiaan

 
Erilaisten nuorille suunnattujen työpajojen tavoitteena on antaa nuorille positiivisia kokemuksia erilaisten taitojen ja tekemisten kokeilemisen kautta. Aktiivisella työllisyyspolitiikalla on julkisessa keskustelussa usein perusteettomasti tempputyöllistämisen ja työttömien kyykyttämisen leima. Työpajoihin hakeudutaan usein vapaaehtoisesti ja niissä selkeästi käydään nuorten omasta motivaatiosta kumpuavin perustein.
Kaikilla nuorilla ei ole selvillä mielekästä opiskelun tai työnhaun suuntaa, jolloin opiskelu- tai työpaikan järjestäminenkään ei aina ole oikea ratkaisu. Monenlaista tekemistä tarjoavat, lyhemmät työpajajaksot sen sijaan auttavat nuoria itse löytämään omia vahvuuksiaan ja kokemaan itsensä kykeneviksi tekemään omaa elämäänsä parantavia ratkaisuita. Työpajatoimintaa voidaan kuitenkin järjestää vain riittävän rahoituksen turvin. Onkin tärkeä kysymys, halutaanko panostaa ihmisten auttamiseen silloin kun nämä kykenevät auttamaan itseään.

Eetu Kinnunen, Jyväskylä

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat