Nuoret juhlivat kesäloman alkua pääosin rauhallisesti – poliisi keräsi nuorilta satoja litroja alkoholia

Nuoret juhlistivat kouluvuoden päättymistä ainakin Helsingissä, Oulussa ja Turun suunnalla rauhallisesti. Poliisin tilannekeskuksista kerrottiin aamuyöstä, että nuoria oli juhlimassa kesäloman alkua muun muassa puistoissa ja rannoilla.

Oulussa viileä sää rauhoitti juhlintaa, Oulun poliisin johtokeskuksesta arvioitiin. Lounais-Suomen poliisin tilannekeskuksesta kerrottiin puolestaan, että koko Lounais-Suomen alueella oli hälytystehtävien suhteen vilkasta, mutta liikkeellä olleet nuoret eivät merkittävästi vaikuttaneet asiaan.

Alkoholia nuorilta otettiin pois kaikissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingin poliisi hävitti lauantain aikana arviolta 480 litraa alkoholia.

Keskustelua aiheesta

Miehet eroavat kirkosta yksittäisten kohujen vuoksi, naiset tasaisesti ympäri vuoden

Kuva: Jari Soini

Kirkosta eroamista helpottavaa Eroakirkosta.fi -palvelua on sen ylläpitäjien mukaan käyttänyt jo 600 000 suomalaista eli noin 11 prosenttia maan väestöstä.

Valtionkirkkojen ulkopuolella elää nykyään 1,5 miljoonaa suomalaista eli 28 prosenttia väestöstä.

Palvelu on toiminut vuodesta 2003. Ylläpitäjien mukaan miehet innostuvat usein eroamaan yksittäisten medianäkyvyyttä luovien tapausten myötä, kun taas naiset eroavat tasaisesti ympäri vuoden.

Moni eronneista on juuri 18 vuotta täyttäneitä, jotka eivät enää täysi-ikäisinä halua kuulua siihen kirkkoon johon heidät lapsina liitettiin.

Miehet eroavat naisia useammin, mutta yli 45-vuotiaiden keskuudessa sukupuolten välille ei enää synny eroa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Turun iskun seuraus: Hallitus asetti tutkintaryhmän – selvittää keinoja vastaavien tragedioiden estämiseksi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtioneuvosto asetti tänään riippumattoman tutkintaryhmän selvittämään Turussa 18. elokuuta tapahtunutta puukotusiskua. Ryhmältä odotetaan suosituksia siitä, miten vastaavanlaisia tapahtumia voitaisiin tulevaisuudessa estää tai lieventää niiden seurauksia.

Turun puukotuksessa kuoli kaksi ja loukkaantui kahdeksan henkilöä. Poliisi tutkii tekoja kahtena terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhana ja kahdeksana terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhan yrityksenä. Teosta epäiltynä on vangittu yksi henkilö.

Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, ei oikeudellisen vastuun kohdentaminen. Tässä se eroaa esimerkiksi poliisin esitutkinnasta.

Ryhmällä on varsin laaja tiedonsaantioikeus.

Oikeusministeriön yhteydessä toimivaa tutkintaryhmää johtaa johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta. Jäsenet ovat psykologian tohtori Mika Hatakka, ensihoidon vastuulääkäri Vesa Lund (Satakunnan sairaanhoitopiiri), vanhempi tutkija Olli Ruohomäki (Ulkopoliittinen instituutti), vastuualueen johtaja Tarja Wiikinkoski (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto), filosofian maisteri Kari Ylönen ja maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen (Tampereen kaupunki).

Ryhmällä on varsin laaja tiedonsaantioikeus. Tutkinnassa selvitetään muun muassa pelastustoimen, ensihoidon, psykososiaalisen tuen, poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten toimintaa sekä organisaatioiden välistä tiedonkulkua.

Tutkintaryhmä laatii selostuksen, joka annetaan valtioneuvostolle. Se sisältää selostuksen tapahtuman kulusta ja siihen johtaneista tekijöistä sekä turvallisuussuosituksia viranomaisille ja muille toimijoille mahdollisten uusien vastaavien tapahtumien varalle. Tutkintaselostus on julkinen.

Tavoitteena on, että ryhmä saa selvityksensä valmiiksi kesään 2018 mennessä.

Tuore kirja paljastaa: Mannerheim armahti suosikkejaan juopottelusta – oli heistä riippuvainen sodanjohdossa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim katsoi ylimmän upseeriston ja varsinkin suosikkikenraaliensa juopottelua läpi sormien, mutta johtavien upseerien hermojen pettämistä hän kavahti. Näin arvioi kolmen yliopiston dosentti Lasse Laaksonen (kuvassa), jonka kirja Viina, hermot ja rangaistukset – sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918–1945 ilmestyi torstaina.

Mannerheim ei itse tunnetusti sylkenyt lasiin.

– Ei Mannerheimin määrällisesti merkittävä alkoholinkäyttö ainakaan raittiutta edistänyt. Kyllä henkilökohtainen esimerkki varmasti vaikutti, Laaksonen arvioi päämajan tilannetta.

Marsalkan suhtautuminen muun sotilasjohdon juomiseen oli Laaksosen mukaan äärimmäisen valikoivaa.

– Marsalkka ei edes pystynyt puuttumaan tärkeän työparinsa, kenraali A. F. Airon, runsaaseen alkoholinkäyttöön päämajassa. Samoin hän olisi halunnut vaieta toisen suosikkinsa, rintamakenraali Taavetti Laatikaisen juopumusrikkomuksista.

Vähemmän onnekas oli esimerkiksi K. M. Wallenius: alkoholilla oli osuus Mannerheimin inhoaman kenraalin uran katkeamiseen.

Useat juomisesta kärähtäneet korkeat upseerit saivat ylipäälliköltä uuden mahdollisuuden, mutta hermoheikkous oli tyystin eri, kohtalokas asia.

– Mannerheim jollakin tavalla pelkäsi komentajia, joiden hermojen pitävyyteen ei voinut luottaa. Juopottelusta marsalkka pystyi tarvittaessa tukistamaan, mutta stressireaktioita ei ollut mahdollista kontrolloida.

Ylipäällikkö Mannerheim hermoili huomattavasti enemmän.

Mannerheimin omat hermot joutuivat erittäin koville Neuvostoliiton kesän 1944 suurhyökkäyksen aikaan. Laaksosen mukaan marsalkka selvisi kiirastulestaan kaksijakoisesti.

Suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen Mannerheim häilyi omalla tontillaan, sodan johtamisessa.

– Tärkeimpien alaisten kuten Airon paineensietokyky oli hädän hetkellä korkealla. Ylipäällikkö Mannerheim hermoili huomattavasti enemmän.

Sen sijaan poliittisena toimijana Mannerheimin valta korostui suurhyökkäyksen aikana ja rauhasta neuvoteltaessa.

– Hän ei piitannut valtaoikeuksiensa rajoista vaan ohjaili valtionjohtoa suvereenisti.

Laaksonen katsoo, että Mannerheim saattoi painaa läheisimpien upseeriensa viinatöppäilyt villaisella osin siksi, että oli heistä täysin riippuvainen johtamisessaan.

– Mannerheimin koulutus ja pätevyys tuon tason tehtäviin oli melko ohut.

Sotahistorian emeritusprofessori Martti Turtola on tästä Laaksosen kanssa samaa mieltä.

– Mannerheimin on täytynyt olla äärimmäisen jännittynyt siitä, että pystyykö hän johtamaan. Siksi hän tarrasi henkilöihin kuten Airo, jotka takasivat, että sotaa johdetaan. Mielestäni Airo oli oikeassa sanoessaan ”Mannerheim johti sotaa, minä johdin sotatoimia”. Marski ei hallinnut tätä valtavaa koneistoa.

Enää ei tarvita raivopäisiä kurinpitäjiä.

Lasse Laaksonen tutki armeijan takavuosien johtoa, mutta hän suostuu tekemään vertauksen Suomen tämän päivän sodanjohtajiin.

– Sodankäynti on teknistynyt siinä määrin, että johtaminen vaatii nyt aivan toisentyyppistä tarkkuutta kuin toisen maailmansodan aikaan. Tuolloin se oli enemmän suoraa komentamista. Nyt sotatoimien johtaminen edellyttää esimerkiksi informaation hallintaa ja monipuolista osaamista – eikä niistä suoriudu kuin selvin päin.

– Enää ei myöskään tarvita sen tyyppisiä raivopäisiä kurinpitäjiä kuin meillä oli viime sotien aikana.

Summaten: lasia kallistavien Eversti Karjuloiden aika on vääjäämättä ohi.

STT–PERTTI MATTILA

Postilta jättirekry, ja vain tätä edellytetään: pääsääntöisesti 18 vuoden ikää ja suomen kielen taitoa

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Posti palkkaa 3 500 jouluapulaista lajittelemaan, kuljettamaan ja jakelemaan joulutervehdyksiä ja -paketteja.

Tänä vuonna jouluapulaisia palkataan myös 130 uuteen pop up -palvelupisteeseen, joita Posti perustaa varmistamaan pakettien sujuvan noutamisen, yrityksestä kerrotaan. Työpaikat sijaitsevat ympäri Suomea.

Jouluapulaisilta edellytetään pääsääntöisesti 18 vuoden ikää ja suomen kielen taitoa.

AVAINSANAT

Ihmeitten ihme – varaani synnytti neitseellisesti Helsingin Tropicariassa

Kuva: Lehtikuva
Kuoriutuessaan mustavesivaraanin poikanen painoi 33 grammaa ja oli 29 cm pitkä.

Mustavesivaraanin poikanen syntyi neitseellisesti Helsingin Tropicariossa lokakuun toisella viikolla, eläintalo kertoo.

Harvinainen tapahtuma sai alkunsa viime vuonna, kun yksin elävä varaaninaaras muni 14 munaa. Yksi munista näytti säilyttävän pyöreän muotonsa, ja se siirrettiin haudontalaatikkoon. Yhdeksän kuukauden päästä munasta kuoriutui 33 grammaa painava ja 29 senttimetriä pitkä poikanen.

Pedon poikanen ehti jo purra työntekijää käteen

Erittäin harvinaisen perhetapahtumasta tekee se, ettei mustavesivaraanin tiedetä lisääntyneen suvuttomasti aikaisemmin.
Normaalia suvullista lisääntymistä Tropicariossa ei puolestaan ole voinut tapahtua, koska kyseinen varaaninaaras ei ole elänyt vastakkaisen sukupuolen kanssa liki neljään vuoteen.

– Ihmeitten aika ei ole ohi, Tropicarion eläintenhoitaja Jarmo Lanki sanoo.

Yleisö pääsee tutustumaan vauvavaraaniin heti kun Tropicariossa ollaan varmoja, että sen kasvu poikashuoneessa edistyy hyvin, sanoo Lanki.

– Poikanen on juuri alkanut syödä itse. Se syö kaksi isokokoista sirkkaa päivässä, Lanki kertoo.
Varaaninpoikanen on kuitenkin jo nyt osoittanut olevansa lajinsa kaltainen petoeläin. Kuvaustilanteessa se puri eläintalon työntekijän käden verille.

– Sehän on terveen pedon merkki, Lanki naurahtaa.

Syntymää edelsi liki neljän vuoden selibaatti

Alun perin varaanit saapuivat Helsingin Vallilassa sijaitsevaan Tropicarioon Saksasta toukokuussa 2010. Tropicarion varaaneista yksi on koiras ja kaksi naarasta. Kaikki yksilöt elivät aluksi samassa terraariossa, mutta aikuistuttuaan ne jouduttiin erottelemaan omiin terraarioihinsa loppuvuodesta 2013.

– Varsinkin tämän ryhmän varaanit yksinkertaisesti tappavat toisensa – niille käy ravinnoksi kaikki, Lanki kertoo erottelun taustoista.

Tropicario on tiedottanut harvinaisesta perhetapahtumasta niin kansainvälisille eläintieteellisille järjestöille kuin alan tutkijoillekin.
Muiden varaanien tiedetään lisääntyneen suvuttomasti vain muutaman kerran. Lisäksi eläintarhaolosuhteissa mustavesivaraani on lisääntynyt normaalilla tavalla vain kaksi kertaa, joista kummatkin kerrat tapahtuivat Costa Ricassa.

Peto voi kasvaa kuusikymmentäkiloiseksi

Suurvaraanien ryhmään kuuluva mustavesivaraani on nimensä mukaisesti täysin musta. Luonnossa elävä koirasvaraani voi kasvaa jopa kolmen metrin pituiseksi ja yli 60 kilon painoiseksi.Mustavesivaraanin elinalue rajoittuu Thaimaan ja Malesian raja-alueen lounaisosaan, mutta sen luonnossa elävän kannan koosta ei ole tietoa. Laji nimettiin vasta vuonna 1988. Eläintarhoissa mustavesivaraaneita on nyt syntyneen lisäksi 12 yksilöä. Tropicariossa elävät varaanit ovat Euroopan ainoita mustavesivaraaneita.

Reetta Paakkinen, STT

 

 

Keskustelua aiheesta