Torsti toteaa, että seitsemässä vuodessa kaikki muu työ paitsi opettaminen on lisääntynyt. Erityisesti työkuormaa ovat opettajien mukaan kasvattaneet arviointiin, ylioppilaskirjoituksiin ja oppituntien suunnitteluun liittyvät työt. Ylioppilaskokeeseen liittyvät työt lisääntyivät varsinkin suurissa lukioissa.

– Yleisemmin lukio-opettajien kuormituksessa on taustalla monenlainen uudistuspaine, jonka kohteena lukio-opettajat ja lukiolaiset ovat pitkään olleet. Monet opettajat ovat olleet tästä myös yhteydessä, hän kirjoittaa.

– Opetusministeri on ajanut eteenpäin Uusi lukio -hanketta ympäri Suomea. Julkisuuteen on tihkunut pistemäisiä uutisia milloin ylioppilaskokeen pisteytyksestä, milloin lukion uudesta rakenteesta. Monilla kaavailluilla uudistuksilla on kovin nopea aikataulu.

– Nyt vaikuttaa siltä, että hektinen uudistaminen ja muutoksiin liittyvät huhut, lisääntyvä työmäärä ja epävarmuus uuvuttavat opettajat. Tilanne on ikävä myös opiskelijoiden kannalta: nuorilla on oikeus jaksaviin ja energisiin opettajiin. Opettajien pitäisi pystyä keskittymään perustyöhön, Torsti vaatii Iltalehdessä.

Torsti toteaa, että epätietoisuutta on myös korkeakouluissa. Meneillään olevia sisäänpääsyä ja pääsykokeita kehittäviä pitkäjänteisiä suunnitelmia ei voida viedä eteenpäin, kun on olemassa mahdollisuus, että kaikki voi muuttua lukiossa lähivuosina.

– Esimerkiksi viime kuukausina on nopeasti viety eteenpäin korkeakouluvalinnan muutoksia, jotka heijastuvat lukioon. Tämän hetkisen tiedon mukaan 2020 eteenpäin painotettaisiin todistusvalintaa, jonka kriteerit tulevat aikaisintaan 2018 syksyllä eli vain 1-2 vuotta ennen muutoksen toteutumisesta.

– Ongelmalliseksi aikataulun tekee se, että lukio on parhaillaan monien uudistuksien keskellä. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2016. Niitä ajetaan vasta sisään ja niihin tehdään oppimateriaaleja. Ylioppilaskirjoituskysymykset on laadittu sekä edelliset että uudet opetussuunnitelmat silmällä pitäen.

Viime lukuvuonna alkoi myös lukion tuntijakokokeilu. Torstin mukaan nyt pitäisikin odottaa rauhassa tuntijakokeilun tulokset, analysoida ne ja miettiä johtopäätökset ennen kuin seuraavia muutoksia tehdään.

Torsti painottaa, ettei koulua ja koulutusta ei pidä uudistaa hätiköiden.

– Vaikutukset näkyvät vuosien ja vuosikymmenien päässä. Laadukas koulutus perustuu motivoituneihin opettajiin, joten heidän jaksamisensa ja osallistumisensa on erityisen tärkeää.

– On myös muistettava, että opettajien ja oppilaiden arkinen koulutyö jatkuu aina kaikkein uudistuksien keskellä. Opettajien tärkein tehtävä on ohjata nuoria yhtä aikaa tavoitteellisesti ja inhimillisesti erilaiset oppijat huomioiden. Kehitystyön on aina tapahduttava tämän perustyön rinnalla ja sille on varattava oma aikansa.

– OAJ:n kyselyn tulokset osoittavat, että juuri nyt lukiot kaipaavat työrauhaa. Meneillään olevat uudistukset on ensin pantava toimeen. Ne ovat vaatineet opettajilta paljon lisätyötä. Niiden pohjalta voidaan arvioida mahdollisia muutostarpeita yhdessä opettajien ja tutkijoiden kanssa. Samanlainen hallittu ote tarvitaan korkeakoulujen pääsykoeuudistuksiin.

Lue Pilvi Torstin kirjoitus kokonaan tästä linkistä.